- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1487-1488

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maanviljelijäin ammattijärjestö ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1487

Maanviljelysilmatiede—Maan viljelyskoetoim intä

1488

rien ja lääninagronomien sekä
maatalouskone-konsulentin toimintaa kuin myös
maanviljelys-taloudellista koelaitosta, maanviljelys- ja
kauppa-kemiallisia laboratoreja sekä
siementarkastuslai-toksia: toiselle ylitarkastajalle valtion
koulutilojen valvonta,’ maanviljelys-, maamies-,
puutarha-ja kotitalousoppilaitosten tarkastus ja näistä
johtuvat asiat: toiselle ylitarkastajalle valtion
karjan-, hevos-, meijeri- ja
juustonvalmistuskonsu-lenttien toiminnan valvonta, meijeri-,
karjanhoito- ja hevos- sekä kengityskoulujen tarkastus
ja näistä ynnä meijeritaloudesta ja
karjanhoidosta aiheutuvat asiat. Ylitirehtööreinä ovat
olleet N. G. M. Grotenfelt 1892-1902 ja R. E.
Gripenberg v:sta 1902. Hj. O.-B.

Maanviljelysilmatiede on maanviljelyksen
palvelukseen sovellettu ilmatieteen ala. vrt.
Ilmatiede.

Maanviljelysinsinööri ks.
Maanviljelys-virkamiehet.

Maanviljelys- ja kauppakemiallinen
labo-ratori Helsingissä, valtion laitos, jonka
tehtävänä on kemiallisten analyysien toimittaminen
maanviljelyksen, kaupan ja teollisuuden
tarkoituksia varten. Laboratorin yhteyteen on
perustettu siementarkastuslaitos. Laitos perustettiin
v. 1881 ja on järjestetty Saksan ja Ruotsin
samanlaisten laitosten mukaisesti. Sen
henkilökuntaan kuuluu johtaja ja 2 assistenttia. Analyysien
lukumäärä n. 2,000. A. E."P.

Maanviljelys- ja teollisuuspankki, perustettu
1897; teki 1900 vararikon, jossa koko
osakepääoma 2 milj. Smk., ja noin puolet pankille
uskottuja varoja menetettiin.

Maanviljelyskemia (ks. Kemia),
maanviljelykseen sovellettu kemia; sen alaa rajoitetaan
eri tavoin. Usein yhdistetään m: aan kaikki
maanviljelystä ja karjanhoitoa koskettelevat
luonnontieteiden haarat. Koska tällöin kemian
ohella olisivat sovellettavina kasvi- ja eläintiede,
fysiikka, mineralogia ja geologia, on kehitys
pyrkinyt työnjakoon siten, että m. supistuu
pelto-viljel\Tksen kemiaksi ydinkohtana oppi kasvien
ravinnonotosta. karjanhoitoon kuuluvat osat
siirretään kotieläinoppiin, ja maanviljelysfysiikka
(ks. t.) joutuu itsenäiseksi. —- M:n alun voisi
johtaa siitä saakka, jolloin maanviljelykseen
kohdistuvia luonnontieteellisiä tutkimuksia ensiksi
tehtiin. Lienee enemmän syytä, sivuuttaen
Upsalan professorin J. G. W a 11 e r i u k s e n (k. 1785)
ja Turun professorin P. A. G a d d in (k. 1797)
vrittämät maanviljelyksen kemiallisten
perusteiden esitykset, katsoa m:n varsinaiseksi
perustajaksi H. Davy (k. 1829), joka ensimäisenä
käytti nimitystä m. Suuremmalla tarmolla
esiintyi 1840 Justus v. Liebig (ks. t.), joka
pitemmäksi aikaa asetti kemian koko
maanvil-jelvsopin peruskiveksi. Käyttämällä edellisten
tutkijain (Senebier, Inge n-H o u s s, Th. de
Saussure) saavuttamia tietoja kasvien
suhteista ilmakehään, Liebig todisti, että peltomaan
tärkeimpänä tehtävänä on pidettävä kasvien
ravitsemista erityisillä kivennäisaineilla, samoilla
jotka esiintyvät kasvien tuhkassa. Pellon
multa-aineilla, joiden liumusteorian (ks. Humus)
mukaan luultiin sisältävän maan tuottavan voiman,
olisi vain välillinen merkitys kasveille. Kasvit
muodostavat nimittäin palavat aineksensa ilmassa
löytyvästä hiilihaposta, joka syntyy mullan la-

hoamisessa ja maasta joutuu ilmakehään.
Käytännöllisenä tuloksena tästä oli Liebigin oppi,
että peltomaan voimassa pysyminen riippuu
lannoituksesta, jonka tarkoituksena on satojen
maasta riistämien kivennäisaineiden (kalin,
fos-foriliapon ja kalkin) korvaaminen. Tähän voi
käyttää keinotekoisia lannoitusaineita yhtähyvin
kuin karjanlantaa. Liebig kyllä tunnusti
typen-kin välttämättömäksi, mutta luuli sitä tulevan
riittävästi ilmakehästä, johonka kuolleiden
eläinten ja kasvien typpi lopulta joutuu haihtuvan
ammoniakin muodossa. Myöhemmin on huomattu, että
multa-aineet muodostavat maan varsinaisen
typpi-varaston, josta bakteerit valmistavat ylemmille
kasveille sopivia ravintoaineita(ammoniakkia.
typpihappoa) . M :n uudemman kehityksen tärkeimpiin
tuloksiin kuuluu myös Hellriegelin ja W i
1-f ah rt in todistama palkokasvien kyky, eräiden
maassa elävien bakteerien avulla, käyttää
hyväkseen ilman vapaata typpeä. M:n osaksi
itsenäisistä, osaksi yleisen kasvifysiologian kanssa
yhteisistä tutkimustehtävistä mainittakoon
seuraavat: kasveissa tapahtuvat ainevaihdot; ravinnon
ottamisen vaihtelut kasvuaikana;
kasviravinto-aineiden tehtävät kasvin ruumiissa;
lannoitus-aineiden vaikutus satotuotteiden paljouteen ja
hyvyyteen; kasviravintoaineiden esiintyminen
luonnossa ja uusien lannoitusaineiden
hankkiminen; peltomaan hedelmällisyys ja sen suhteet
kivennäisten rapautumiseen ja elimellisten
jätteiden lahoamiseen, joidenka vaikutuksesta
ravintoaineet muuttuvat kasveille yhteytettävään
muotoon mutta myös osaksi joutuvat
huuhtoutumisen alaisiksi. Erittäin tärkeänä pyrintönä
mainittakoon uusien lannoitusaineiden valmistaminen
ilmakehän vapaasta typestä. M. on mahtavasti
edistänyt maanviljelyksen tuotannon
lisääntymistä ja luonut uusia mahdollisuuksia yhä
kasvavan ihmiskunnan toimeentulolle. Eräillä
tahoilla arvellaan, että m. olisi maanviljelysopin
osana jätettävä tämän tieteen edustajien
viljeltäväksi. Ylempänä mainittu historiallinen kehitys
osoittanee, että tällainen yhdistäminen tuskin
olisi tieteelliselle tutkimukselle terveellinen.

A. R.

Maanviljelyskemiallinen koeasema ks.

Maanviljelvskoetoiminta.

Maanviljelyskoeasema, laitos, jossa
harjoitetaan maataloudellista koetoimintaa, ks. M a a
n-viljelyskoetoiminta.

Maanviljelyskoetoiminta tutkii erilaisten
menettelytapojen (kokeilujen) avulla sellaisia
teknillisiä kysymyksiä maanviljelysalalla, joista
maanviljelyksen kehitys ja kannattavaisuus
riippuu. Kokeilla määrätään eri viljelyskasvilajien
ja saman viljelyskasvin eri laatujen ja
kantojen viljelysarvot, tutkitaan erilaisten
lannoitusaineiden ja viljelystapojen vaikutusta kasvien
kehitykseen, erilaisia viljelyskasvien
suojelus-tapoja tuhoeläimiä ja tauteja vastaan, erilaisia
maanviljelyskoneita y. m. Viljelyskokeet jaetaan
kolmeen ryhmään: 1. vesiviljelyskokeet,
jotka suoritetaan suljetuissa, ravintoliuoksilla
täytetyissä astioissa, missä kaikki kasveille
tar-jonaolevat ravintoaineet ovat tarkalleen tunnetut;
2. astiakokeet, jotka suoritetaan mullalla
täytetyissä astioissa, missä kasvin
kasvullisuus-suhteet ovat suuremmassa määrin kuin esim.
vesiviljelyskokeissa luonnossa vallitsevien viljelys-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0800.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free