- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1489-1490

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maanviljelyskokoukset ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1489

Maanviljelyskokoukset —Maanviljelyskoneet

1490

suhteiden mukaisia, samalla kuin kasveille
koeaikana tarjonaoleva ravintoainevarasto voidaan
jokseenkin tarkalleen määrätä; 3.
kenttäkokeet, jotka suoritetaan maaperällä koolleen
määrätyillä koeruuduilla tavallisten
viljelyssuh-teiden vallitessa. — M. pääsi huomattavampaan
alkuun vasta Justus v. Liebig in aikana.
Hänen kuuluisan teoksensa: „Die Chemie in
ihrer Anwendung auf Landwirtschaft und
Phy-siologie" ilmestyttyä 1840. jossa teoksessa Liebig
ankarasti arvosteli silloin kasvinravintoaineihin
nähden vallalla olevaa „humusteoriaa" ja esitti
oman ,.mineraaliteoriansa", alkoi maatalousalalla
vilkas ja samalla tuloksellinen tutkimustyö.
Lie-bigin hypoteeseja edelleen kehitettäessä eivät
yksistään selvinneet tärkeimmät kasvien
ravinnon-ottoa koskevat lait, silloin laskettiin myöskin
perusta nykyaikaiselle koetoimintatekniikalle. Tämä
perustava työ on luettava etupäässä
saksalaisten tutkijain ansioksi. Du H a m e 1, Jul.
S a c h s ja W. K n o p kehittivät
vesiviljelyskokei-den tekniikkaa, H. Hellriegel ja P. "W a
g-n e r astiakokeiden. Wagner erikoisesti osoitti,
kuinka tärkeää kokeita järjestettäessä on, että
kaikki muut
kasvullisuusedelly-tykset paitsi se, jonka vaikutusta
tutkitaan, täytyy olla
mahdollisimman samanlaiset samassa
koesarja s s a. Tätä perussääntöä on helpoin noudattaa
vesiviljelys- ja astiakokeita tehtäessä, vaikeampi
sitävastoin kenttäkokeissa. Liebigin
mineraaliteo-rian tutkijat käyttivät myöskin apunaan
kenttäkokeita. Ensimäisten ja huomattavimpien
joukossa on mainittava kenttäkokeet R o t h a
m-s t e d in koeasemalla Englannissa, joka koeasema
aloitti toimintansa v. 1843 Lawesin ja
Gilbertin johdolla. Rothamstedissa tehtiin aluksi
etupäässä lannoitus- ja kasvivuorotuskokeita.
Koeruudut olivat suuria, niin että niitä kutakin voitiin
erikseen muokata tavallisilla maanviljelyskoneilla,
kustakin kokeesta oli ainoastaan yksi koeruutu,
kontrollikokeita ei käytetty. Kenttäkokeiden
teoriaa ja tekniikkaa kehittivät edelleen
saksalaiset H. Grouven ja G. Drechsler
1870-luvulla, asettaen kenttäkokeille vaatimuksen,
että niiden itsensä tuli osoittaa
luotettavaisuu-tensa, s. o. että kukin koe oli asetettava
useammalle n. s. kontrolliruudulle, jotka tuloksillaan
tarkastivat toisiaan. Seuraava askel eteenpäin
kenttäkokeiden tekniikan kehityksessä oli aivan
viime vuosina pohjoismaisessa koetoiminnassa
käytäntöön otettu norjalaisen Bastian R. L a
r-s e n in keksimä n. s. mittaajajärjestelmä
(maalesloksmetode). Tämän järjestelmän mukaan
kenttäkokeita tehtäessä poistuu osa maan
epätasaisuudesta johtuvia koevirheitä sen kautta,
että maan tasaisuus 1. epätasaisuus
tuotantokykyyn nähden määrätään n. s. mittaaja
ruutujen antamien satotulosten perusteella. M i
t-taajaruuduilla tarkoitetaan koeruutuja,
joita sijoitetaan eri osiin koemaata ja joilla
kaikki muut kasvullisuusedellytykset, paitsi maan
luonnollinen laatu, ovat kaikilla samat.
Mittaaja-järjestelmää käytettäessä tarkistetaan myöskin
koetulosten varmuutta useampain
kontrollikokei-den avulla. - - M. muodostaa tätä nykyä useissa
maissa tärkeimmän tekijän maanviljelyksen
kehityksessä. Kaikista laajimmaksi se on kehittynyt
Saksassa ja Pohjois-Ameriikassa, parhaiten järjes-

tetty ja työkykyisin se on Tanskassa ja Norjassa.
Tanskassa on, lukuunottamatta laajaa paikallista
maanviljelysseurojen ylläpitämää koetoimintaa
sekä eri seurojen ja yhdistysten koeasemia, 6 suurta
valtion maanviljelyskoeasemaa. Norjassa on
valtion koeasemia 4, jotka ylläpitävät maan eri osissa
laajan paikallisen koetoiminnan. — Suomessa
m. alkoi 1864, jolloin Suomen
talousseura koekentällään Ruissalossa lähellä Turkua
järjesti ensimäiset kasviviljelyskokeet. M u s t i
a-lan maanviljelys- ja meijeriopiston
yhteydessä harjoitettiin jo sen aikaisimpina
toimintavuosina jossain määrin koetoimintaa ja
v. 1881 perustettiin sinne erityinen koeasema,
jonka toimintaa opiston opettajat hoitivat.
Viimeinen kertomus tämän koeaseman toiminnasta
on v:lta 1900, jonka jälkeen järjestettyjä
viljelyskokeita siellä nähtävästi ei enää ole ollut.
V. 1889 perustettiin Uudenmaan- ja Hämeen
läänien maanviljetysseurain ehdotuksesta H e
r-niäisten kartanoon Hattulaan
maanvil-jelyskasvitieteellinen koeasema, joka lopetti
toimintansa 1905. Suomen suoviljelysvhdistyksellä
on kaksi koeasemaa, toinen Leteensuolla
Hattulassa, toinen Ilmajoella. Edellinen
perustettiin 1902, jälkimäinen 1907. Suomen
kylvö-siemenyhdistyksellä on niinikään koeasema
Korsossa, joka alkoi toimintansa 1906. Molemmat
nämä yhdistykset ovat sitäpaitsi jossain määrin
harjoittaneet paikallista koetoimintaakin eri
osissa maata. Varsinaisia valtion koeasemia ei
Suomessa ole kuin yksi: Anäsin
maanvil-jelystaloudellinen koelaitos
Tikkurilassa, joka aloitti toimintansa 1909.
Järjestetty, koko maata käsittävä valtion
ylläpitämä paikallinen maanviljelystoiminta
puuttuu meiltä toistaiseksi kokonaan, joskin sen
aikaansaaminen pitemmän aikaa on ollut
pohdinnan alaisena ammattimiespiireissä. L. Kr. /?.

Maanviljelyskokoukset. Yleisiä, koko
Suomea käsittäviä maanviljelyskokouksia on tähän
saakka pidetty kaikkiaan 11, nim. 1847 Turussa,
1850 Turussa, 1852 Mustialassa, 1857 Mustialassa,
1S60 Haminassa, 1870 Helsingissä, 1876
Helsingissä, 1881 Turussa, 1887 Viipurissa, 1894
Vaasassa ja 1906 Kuopiossa. Nämä kokoukset
ovat olleet merkkitapauksia ja niiden
keskusteluihin ovat ottaneet osaa Suomen maatalouden
etevimmät harjoittajat ja harrastajat.
Myöhempien kokousten yhteyteen on järjestetty koko
maata ja sen maataloutta käsittävät
maanviljelys-näyttelyt, joiden tarkoituksena on ollut, esittää
maatalouden alalla tapahtunutta kehitystä.

J. E. S.

Maanviljelyskoneet ovat koneita, joiden avulla
maanviljelystöitä suoritetaan. M :11a saadaan työt
suoritetuksi sekä työnlaatuun että joutuisuuteen
nähden paremmin ynnä vähemmillä
valmistamis-kustannuksilla, kuin ilman niitä. Niillä on
maanviljelyksessä sitä suurempi merkitys, mitä
kehittyneempiä maan vii jelysolot ovat. M:siin
kuuluvat sekä voimakoneet, joita käytetään
maanvil-jelystöitten helpottamiseen, että varsinaiset
maanviljelyksen työkoneet ja aseet. Edelliset, joita
ovat höyrykoneet, kaasu-, lämpö-, sähkömoottorit,
tuulipyörät ja -moottorit, vesiturbiinit ja
-pyörät y. m. ja joita usein nimitetään myöskin
maanviljelyksen apukoneiksi, soveltuvat myös
muihinkin kuin maanviljelystöihin. Jälkimäiset sitä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0801.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free