Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maanviljelyskokoukset ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1491
Maanviljelyskonsulentti—Maanviljelysseura
1492
vaotoin ovat sovitetut yksinomaan
maanviljelys-töitä varten. Ne ryhmitetään yleensä
seuraavasti: 1) maanmuokkaus- ja kasvavan viljan
hoitoon käytettävät työkoneet: aura, jankkuri,
äes, lana, multapohdin, lievoshara, jyrä j. n. e.
joitten vetämiseen käytetään vetojuhtaa;
höyry-aura, moottoriaura. -jankkuri. -äes j. n. e.,
joitten vetämiseen käytetään voimakonetta ja jotka
ovat erikoisesti sitä varten rakennetut, usein
aivan eri muotoisiksi kuin edelliset; 2) kylvö- ja
lannanhajoituskoneet: rivikylvökone,
hajakylvö-kone; perunanpanokone ja perunankvlvön
merkitsijä; apulannan, kiinteän lannan ja
juoksevan lannan llantaveden. virtsan y. m. s.) hajoitus.
koneet; 3) sadonkorjuukoneet: niittokone,
leikkuu-kone. itseluovuttava, itsesitova leikkuukone,
hevosharava, heinänpöyhijä, perunannostokone.
juurikasvien nostaja; 4) korjatun viljan käsittelyyn
tarvittavat koneet: puimakone, puhdistus- ja
lajittelukoneet erikseen viljaa ja erikseen pientä
siementä varten, apilanhankaaja,
viljankuivaus-kone, heinän, oljen- y. m. puristaja, silppukone,
survinkone, juurikasvinleikkauskone j. n. e.
Näitten lisäksi voidaan m:siin ja työaseisiin lukea
kuljetusneuvot: työreet. rattaat, kuorma-autot,
peltoradat. heinä- ja silppuhissit sekä elevaattorit,
nesteiden kuljetuslaitteet, kuten pumput, jäärät,
vesikierteet. vesipyörät y. m.; hyönteisruiskut;
turvepelikuurepimiskoneet j. n. e.
Maanviljelys-koneitten kelvollisuuden tutkimista ja koettelua
varten on useimmissa sivistysmaissa järjestetty
julkisia konekoetuksia, joissa tarkastetaan ja
koetetaan sekä koneitten ja tvöaseitten
rakenteen kestävyyttä ja hyvyyttä että niitten
suorittaman työn kelvollisuutta ja
tarkoituksenmukaisuutta. Suomessa on konekoetuksia toimeenpantu
jatkuvasti v:sta 1903 lähtien maatalousseurojen
väliaikaisen konekoetuslaitoksen toimesta.
Koetus-kertomuksia on tähän saakka ilmestvnvt n :ot 1-6.
’ /.’ A. S-H.
Maanviljelyskonsulentti ks.
Maanvilje-lysvirkamieliet.
Maanviljelyskoulu ks.
Maatalousopetus.
Maanviljelyskrediitti ks.
Maatalous-luotto.
Maanviljelyslaina ks. Maatalousluotto.
Maanviljelyslyseo ks. Maatalousopetus.
Maanviljelysneuvos (ruots. landtbruksråd).
Suomessa arvonimi, joka vastaa
virka-arvojärjes-tyksen kahdeksatta luokkaa (kapteenin arvoa).
Maanviljelysnäyttelyt ks. M a a n v i 1 j e 1 y
s-koko ukset ja Maanviljelysseura.
Maanviljelysopetus ks.
Maatalousopetus.
Maanviljelysopisto ks.
Maatalousopetus.
Maanviljelysseura. Sen maataloudellisen
harrastuksen ja maalaiselämän ihailun
vaikutuksesta. jonka 1700-luvulla fysiokraatit ja Rousseau
herättivät sivistyneessä Euroopassa, perustettiin
ulkomaiden esimerkin mukaan jo 1797 Suomen
ensimäiuen m. maatalouden edistämiseksi ja maata
viljelevän väestön kohottamiseksi, nim. K u n i
n-k a a 1 1 i n e n huoneen h a 1 1 i tu s s e ur a
(ks. S u o m e n talousseur a), jonka alue tuli
olemaan koko maa ja kotipaikka Turku. Tämän
esiraivaajana hyvin huomattavan seuran työ,
jota alkuaikoina innosti voimakas isänmaallinen
henki, sai suuren merkityksen senvuoksi, että
seuralla oli eri paikkakunnilla maata
asiamiehinä sivistyneitä henkilöitä, etenkin pappeja,
kansan keskuudessa, joka ei tietenkään vielä pitkiin
aikoihin kyennyt ottamaan toimivaa osaa
tällaisen seuran harrastuksiin. — Oli luonnollista, että
koko maata käsittävän seuran toiminta ei voinut
varsinkaan syrjäseuduilla olla tehokasta. Siksipä
perustettiinkin 182S Oulun lääniin oma
ta-I lousseura. V. 1847 perustettiin vielä Viipurin
lääniin oma m. Seuraava, Uudenmaan
ja Hämeen läänien m. perustettiin 1856.
Mustialassa 1857 pidetyn neljännen yleisen
maan-viljelyskokoukseu lausuman käsityksen nojalla
Suomen talousseura anoi hallitukselta lupaa
saada perustaa m:ja niihin lääneihin, joissa
niitä ei ennestään ollut, jotta siten saataisiin
paikallisseuroja syntymään. Tämän johdosta
perustettiinkin Kuopion läänin, Porin 1.
Satakunnan ja Mikkelin läänin m:t
1861 ja Vaasan läänin m. 1863. Samoihin
aikoihin perustettiin vielä m. Ahvenanmaalle ja
maamme pohjoisimpaan osaan „Pohjoismaalaist’u
seuruus". Näiden viimemainittujen vaikutus ei
kuitenkaan tullut pitkä-ikäiseksi.
Läänin-seuro-jen toiminta oli jotensakin virallista laatua.
Puheenjohtajana oli tav. kuvernööri ja joku
virkamies sihteerinä, virallisena kielenä useimmissa
seuroissa ruotsi ja niiden jäsenistössä
kaupunkilaiset ja suurviljelijät huomattavana
enemmistönä, varsinaisia kansanmieliiä joko ei lainkaan
otettu jäseniksi tai ei heillä ollut juuri mitään
tehtävää, keskustelujen seuraaminenkin oli
tulkinnan varassa. Huomattavimman puolen seurojen
toiminnassa muodostivat maanviljelysnäyttelyt ja
-kokoukset. Maataloustyökaluja ja
heinänsieme-I tiiä levitettiin. Myöhemmin ruvettiin ottamaan
neuvojiakin, lääninkarjakkoja. kynnön ja
ojituksen vieläpä käsitöidenkin neuvojia. Nämä eivät
aina esiintyneet vain neuvojina, vaan alkuaan
erittäinkin varsinaisina työnsuorittajina.
Vähi-telle ruvettiin jakelemaan palkintoja
maanviljelyksestä, ojituksesta, niityn valmistamisesta
j. n. e. — Valtion avustus m:jen työlle oli hyvin
vaatimaton. Jollemme ota lukuun Suomen
talousseuraa. oli 1863 muilla maanviljelysseuroilla
kullakin 800 mk:n suuruinen valtioapu. tehden
yhteensä koko maassa 6.400 mk. 1860-luvulla
apu-raliain määrä melkoisesti vaihteli, mutta rupesi
sitten vähitellen kohoamaan. Jos jätämme
maanviljelys- ja meijerikouluille myönnetyt apurahat
pois laskusta, teki seurojen valtioapu 1880-luvun
alussa yhteensä n. 80,000 mk., joista lähes
puolet tuli Suomen talousseuran ja Uudenmaan sekä
Hämeen läänien maanviljelysseuran osalle.
Helsingissä 1883 pidetyn yleisen maanviljelijäin
kokouksen vaikutuksesta korotettiin seurojen
apurahat seur. v:n alusta: paitsi vakituista 80.00(1
mk:n määrärahaa «maanviljelyksen ja sen
sivuelinkeinojen edistämiseksi" myönnettiin seuroille
vielä määrärahoja erikoisiin tarkoituksiin, kuten
lääninkarjakkojen palkkaukseen, kotiteollisuuden
edistämiseksi j. n. e.
Voimaperäisempää paikallista toimintaa varten
olivat seurojen alueet vielä liian suuria. Tätä
vikaa kyllä koetettiin 1860-luvulla ja
myöhemminkin korvata perustamalla
haaraosastoja 1. talous yhdistyksiä, joiden avulla
toivottiin itse pääseurainkin toiminnan vilkastu-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
