- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1493-1494

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maanviljelysseura ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1493

Maanviljelysseura

1494

van, mutta nämä paikallisseurat olivat verraten
lyhytikäisiä ja niiden tulokset vähäisiä. Seurojen
keskuksista kauimpana olevilla kulmakunnilla
rupesikin vähitellen kuulumaan
tyytymättömyyttä seurojen kansalle liian vieraasta ja
ennen kaikkea liian virallisesta toiminnasta.
Snellmanin lierätystyö oli saanut yhä useampia
vaatimaan m: iltakin kansallista toimintaa.
Ruotsinkielisen virkamies- ja suurviljelijäväestön
sekä toiselta puolelta kansanmiesten välillä oli
hyvin vaikeasti tasoittuva juopa. Ja kun
viimemainittujen asema m:issa oli yhä edelleen yhtä
syrjäytetty, ei ollut kumma, että vähitellen
rupesi kyvykkäimmissä kansanmiehissä kasvamaan
halu saada vanhoissa seuroissa johto käsiinsä tai
perustaa uusia seuroja, joissa varsinainen
talon-poikaisväestökin voisi olla mukana. 1880-luvulla
syntyi neljä uutta m:aa: 1881 Itä-Hämeen
m a a 1 a i s s e u r a, jonka alue tuli käsittämään
Hämeeseen kuuluvat kunnat Mikkelin lääniä.
Seuran alue laajennettiin 1004 yhdistämällä
siihen kuntia Päijänteen länsipuoleltakin ja nimi
muutettiin Itä-Hämeen m:ksi: — 1882
E t e 1 ä-V a r s i n a i s-S u o m e n m., josta ei
kuitenkaan tullut elinvoimaista: — 1886 Per ä-P o
h-jolin maamiesseura, jonka alueeseen
tulivat kuulumaan Kemin ja Lapin khlak :t. Muutti
myöhemmin nimensä m:ksi; — 1887
Pohjois-Kar jalan m., käsittäen Karjalan puoleisen
osan Kuopion lääniä.

1890-luku muodostui vasta varsinaiseksi uusien
m: jen perustamisajaksi. Niinpä perustettiin:
1891 V a r s i n a i s-S u o m e n pienten
maanviljelijäin seura, joka kuitenkin —
samoin kuin sen edeltäjä — myöhemmin kuoli: —
1891 Kajaanin maalaisseura, joka toimi
aluksi paikallisseuran tapaisena: muutti 1904
nimensä Kajaanin (kihlakunnan) m:ksi: — 1893
Hämeen läänin m., joka tuli tämän läänin
alueella olevien verrattain lukuisain
paikallis-seurain keskusseuraksi; — 1893(4)
Itä-Karja-1 a n m., jonka alueeseen tulivat kuulumaan
Sortavalan. Kurkijoen ja Salmin khlak :t sekä osa
Käkisalmen klilak:aa; — 1894 K e s k i-S u
o-men m., käsittäen Laukaan khlak:n ja osia
Kuortaneen khlak:sta; — 1S95 Läntisen
Viipurin läänin m.; 1897 Uudenmaan 1 ä
ä-n i n m. Uudenmaan suomenkieliselle alueelle.
Molemmat viimemainitut seurat saivat vasta
1901 suoranaista valtioapua.

Tämänkin jälkeen on uusia seuroja edelleen
perustettu:

1902 Pohjanmaan r u o t s. m.
Vähitellen oli suomalainen aines saanut käsiinsä johdon
Vaasan läänin m:ssa (joka sittemmin muutti
nimensäkin Etelä-Pohjanmaan m:ksi), ja kun
kahden kieliryhmän toimiminen samassa seurassa
näytti kovin vaikealta, perustettiin Pohjanmaan
ruotsalaista rannikkoseutua varten oma seura:
— 1903 P o h j o i s-V aasanläänin
maalaisseura, v:sta 1909 Keski-Pohjanmaan m.,
käsittäen Keski-Pohjanmaan suomenkielisen
asutusalueen ; 1905 L o u n a i s-S u o m e n m., jonka
alueeseen tulivat kuulumaan Lounais-Suomen
suomenkieliset kunnat; 1906 Lapin
maatalousseura. käsittäen Lapin khlak:n; 1909
H ä m e e n-S a t a k u n n a n m., jonka alueeseen
tulivat kuulumaan Ruoveden ja Pirkkalan khlak :t
sekä osia Jämsän khlak :sta.

Suomen maanviljelys- ja talousseurat.

1 K. Suomen talousseura. — 2 Oulun läänin talousseura.

3 Viipurin läänin maanviljelysseura. — 4 Nylands- och
Tavastehus läns landtbrukssällskap. — s Kuopion
maanviljelysseura. — S Satakunnan maanviljelysseura. — 7
Mikkelin läänin maanviljelysseura. — 8 Etelä-Pohjanmaan (ent.
Vaasan läänin) maanviljelysseura. — 9 Itä-Hämeen
maanviljelysseura (ent. maalaisseura). — 10 Perä-Pohjolan
maanviljelysseura (ent. maamiesseura). — 11 Pohjois-Karjalan
maanviljelysseura. — 12 Kajaanin maanviljelysseura (ent.
maalaisseura). — 13 Hämeen läänin maanviljelysseura.
14 Itä-Karjalan maaviljelysseura. — 15 Keski-Suomen
maanviljelysseura. — 16 Läntisen Viipurin läänin
maanviljelysseura. — 17 Uudenmaan läänin maanviljelysseura. – IX
Pohjanmaan ruotsal. maanviljelysseura. — JS Keski-Pohjanmaan
maanviljelysseura (ent. Pohj.-Yaasanläiinin maalaisseura). —
20 Lounais-Suomen maanviljelysseura. — 21 Lapin
maatalousseura. — 22 Hämeen-Satakunnan maanviljelysseura.

1890-luvun loppupuolelle seurojen toiminnassa
ei tapahtunut mitään käänteentekeviä muutoksia.
Pienten valtioapurahain turvin se kehittyi
vähitellen. Edellä esitettyjen toimintamuotojen
lisäksi on mainittava varsinkin seurojen
työskentely meijeritalouden ja 1890-luvun
jälkipuoliskolla erityisesti karjatalouden hyväksi. Toiminta
oli luonnollisesti näilläkin aloilla enemmän tai
vähemmän hapuilevaa, kunnes saavutettu
kokemus pystyi viittomaan varmempia suuntaviivoja.
Seurojen apurahatkin olivat yhä vielä verraten
vaatimattomia. 1890-luvun lopulla oli seurojen
apurahain määrä „maanviljelystä ja sen
sivuelinkeinoja varten" 87,500 mk., seuraa kohti
vaihdellen 1,000 mk:sta 10,000 mk:aan. Muiden
apurahain kanssa seurojen nauttima valtioapu
teki vajaan \t milj. mk. Valtiollisessa suhteessa
maallemme onneton vuosi 1899 muodostaa
seurojen toiminnassa käänteen. Valtion avustus koiio
tettiin valtiopäivien ehdotuksesta yli ’/. milj.
mk:aan, mitä ennen pitkää vieläkin lisättiin.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0803.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free