- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1495-1496

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maanviljelysseura ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1493

Maanviljelysseura

1495

M:jen työ rupesi järjestäytymään nykyiseen
muotoonsa. Huomattavimpia muutoksia
toiminnassa tapahtui varsinkin siten, että se tuli
varsinaisen koulutetun ammattijohdon alaiseksi.
Seurat ottivat palvelukseensa ammattisivistyksen
saaneita henkilöitä, ja usean seuran onnistui
kiinnittää toimiinsa kyvykkäitä neuvojia.
Elettiin seurojen aikaa, maataloudellista nousu- ja
innostuksen aikaa.

Erityisen huomattavana kehitys esiintyi
seurojen sisäisessä järjestäytymisessä. Yhä enemmän
tultiin siihen vakaumukseen, että paikallista
harrastusta ja vilkasta taloudellista elämää voitiin
ylläpitää vain paikallisten
maamiesseurojen avulla. V. 1899 muodostaa niidenkin
elämässä käänteen: mainittuna ja sitä seur. v.
perustettiin hyvin lukuisasti uusia
paikallis-seuroja ympäri maata maanviljelysseurain ja
Pellervo-seuran vaikutuksesta. M:jen
keskinäisestä järjestäytymisestä on mainittava näiden
seurain edustajakokoukset, joista
ensimäinen pidettiin Helsingissä 1898.

M:jen jäsenistössä tapahtui huomattavia
muutoksia: maalaiset valtasivat niissä
vähitellen yhä voimakkaamman enemmistön, kun ensin
se tapa, että jäseneksi päästiin vain kutsuttaissa,
oli poistettu, mikä tapahtui kaikissa muissa paitsi
Suomen talousseurassa. Ja ennen pitkää
varsinaiset maanviljelijät saivat seuroissa johdonkin
haltuunsa. Paikallisseurain jäsenet taas olivat miltei
poikkeuksetta maalaisia ja etupäässä maataloutta
harjoittavia. Mutta sittenkään ei oltu vielä
päästy kiinteään järjestöön: paikallisseuroilla ei
ollut m:jen asioissa mitään sananvaltaa. V. 1900
Hämeen läänin m. muutti sääntönsä sellaisiksi,
että seurojen jäseninä tulivat olemaan vain
pai-kallisseurat, ja nykyisin on tämä muutos saatu
toteutetuksi useimmissa seuroissa, vaikkeivät
tämän suurenmoisen muutoksen tärkeydestä ja
tarkoituksenmukaisuudestakaan ehkä vieläkään
mielipiteet ole kokonaan yhtyneet. Kun sitten
1906 perustettiin Suomen
maatalousseurojen keskusliitto, on kyseessäoleva
järjestö valmis.

M:jen kehityksestä antaa niille myönnettyjen
valtionapurahani suuruuskin jo hyvän kuvan.
Apu rahamäärät ovat olleet (täysissä tuhansissa) :

1883 100,000 mk. 1903 698,000 mk. •

1897 223.000 „ 1906 1,030.000 „

1899 550.000 „ 1910 1.413,000 „

Neljännesvuosisadassa niiden suuruus on siis
kohonnut n. 14-kertaiseksi (yksin v. 1899 yli
100%). V :sta 1899 alkaen valtionapurahani
määrä on edelleen melkoisesti lisäytynyt.
Seurojen valtioapu oli:

1899 1906 1910

Maanviljelyksen hvväksi 250,000:— 300,000:— 400.000: —
Karjanhoidon „ 100.000:— 200.000:— 203,000: —

Kasvitarhanhoidon „ 30.000:— 75.000:— 75,000: —
Metsänhoidon „ 45,500:— 67,000:— 200.000: —

(Suhteellisesti suurin on lisäys ollut
metsän-hoitomäärärahassa.)

Tärkeimpiä puolia m: in työskentelyssä on
neuvontatoimi. V. 1910 oli m:illa yhteensä
3 3 1 neuvojaa, joiden palkkaus teki yhteensä
6 6 7.7 3 4 mk. (neuvojain luku on edellisiin
vuosiin nähden vähän vähentynyt, riippuen
etupäässä siitä, että toiminta muutamilla
maatalouden erikoisaloilla on siirtynyt maanviljelysseu-

roilta pois). Kun tähän otamme lisäksi
maamiesseurojen 166 neuvojaa, on neuvojia yhteensä
497. Millä tavalla m:jen neuvontatyö sam. v.
jakautui niille maatalouden toiminta-aloille, jotka
nykyisin muodostavat varsinaisen osan seurojen
työohjelmassa, näkyy seur. taulukosta:

Neuvojain
Toiminta-alat luku palkkaus matka- ja
toimituspäivät


Maanviljelys ja maatalous

yleensä................111 270,015:— 18,749

Karjanhoito..............53 130,185.— 11,225

Kasvitarhanhoito..........47 56,145:— 7.694

Metsänhoito..............58 144.063:— 11.864

Kalastus.........20 34.127: — 3.338

Yhteensä 289 1 634,565:— 52,870

Niistä maataloudellisen neuvonnan puolista,
jotka voivat tehoisimmin ja pysyväisimmin
vaikuttaa maatalouden kohoamiseen, ovat ensi
sijassa mainittavat varsinaiset suunnite
1-m a t 1. suuritöisemmät, kirjalliset neuvot.
Tällaisia suunnitelmia maanviljelysseurojen
neuvojat ovat 1910 laatineet:

rakennussuunnitelmia 2,999
kiertoviljelys- „ 475

ojitns- „ 102

uutisviljelyssuunnitelmia 247
puutarha- „ 940

metsänhoito- „ 444

Erityisesti on huomattava
rakennussuunnitelmien lukuisuus. Kakennusalalla on kieltämättä
maataloudellinen neuvontatyö kaikista
tärkeimpiä. Maanviljelyksen alalla ovat kierto
vilje-lyssuunnitelmat kaikista huomattavimpia.

Aikaisemmin käyttivät maanviljelijät neuvojia
etupäässä töiden käytännölliseen
suorittamiseen. Tällainen neuvontatyö on viime
aikoina supistunut yhä vähempään. Muutamilla
aloilla, kuten esim. puutarhan- ja metsänhoidon
alalla, neuvojat tekevät kuitenkin edelleen
talonväen avustamina kylvöjä, istutuksia y. m. s.
töitä. Niinpä ovat miespuutarhurit 1910
(nais-tarhurien töistä ei ole täysin tarkkoja tietoja)
istuttaneet:

hedelmäpuita................6.477 kpl.

marjapensaita . ...........15.486 „

aitauspuita ja -pensaita.... 16,778 „

koristepuita ja -pensaita . . . 7,012 „

Metsänhoidon neuvojat taas ovat ky-

seessäolevana v.

kylväneet siemeniä 365 kg noin 275 ha:n alalle
istuttaneet taimia 407.879 kpl. „ 130 „
lukeneet puita 2,218,956 „
leimanneet puita 985,202 „

Henkilökohtaiseen neuvontatyöhön itse
maatiloilla ei m:n neuvojilla ole aina toiminnan
laajuuden takia riittävästi mahdollisuutta.
Kursseilla, maamiespäivillä ja muilla
esitelmätilaisuuksilla onkin senvuoksi huomattava osa
maataloudellisessa neuvojatvössä. V. 1910 neuvojat
pitivät:

luku osanottajia

maatalouskirjanpitokursseja 44 ?
maanviljelys- „ 22 ?

karjanhoito- ., . . 141 1.887

kasvitarha- ., . . 100 2.295

ruuanlaitto- ., . . 142 1.877

metsänhoito- „ . . 186 2,975

kalastus- „ . . 24

muita kursseja (ei käsityö-) 42 ?

Yht. 701 kurssia n. 12,000 osanottajalle.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0804.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free