- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1509-1510

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maaorjuus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1509

Maaorjuus—Maaperän lämpötila

1510

nissä oli 28,i ja Oulun läänissä 34,i.
Suhteellisesti enimmän oli maata-omistavia ruokakuntia
Viipurin läänissä 44,4

Suomen m. jakaantui eri yhteiskunta- ja
ammattiryhmien kesken, lukuunottamatta
epämääräistä aluetta 233,426 ha, jota ei ollut
maanomistajille jaettu, niin että maata omisti:

valtio......13,093,461 ha eli 39,4°/0 koko alasta

kunnat..............79,191 „ „ 0,2 „

seurakunnat..........346.360 „ „ l,o „ „ „

yhtiöt..............983.952 „ „ 3,o „ „

yksityiset omistajat . . 18,494,253 „ „ 55,7 „ „ „

Valtion omistamasta maaomaisuudesta oli
tärkein kruunun metsämaa, joka oli 12,745.819 ha
eli 38,4 °/0 koko maan pinta-alasta. Yhtiöiden
maanomistus oli yksityiskohtaisemmin seuraava:

luku- omistivat

määrä ha

maanviljelysyhtiöitä....... 160 78,808

saha- ja muut puuteollisuusyhtiöt . 356 572,739

muut teollisuusyhtiöt...... 236 311,822

muut yhtiöt . . ,....... 115 20,583

Yksityisomistajien omistussuhteet olivat
seuraavat:

luku- omistivat

määrä ha

maanviljelijät.......... 109,557 17,346,789

saha- tai muun puuteollisuuden
harjoittajat ........... 326 234,614

muun teollisuuden harjoittajat . 837 129,873

kauppiaat............ 1,274 303,386

virkamiehet ja vapaanammatin
harjoittajat ............ 1.272 309,098

muita yksityisiä omistajia..... 3.568 170,493

116,834 18,494,253

Suuruuteensa nähden jakaantuivat Suomen m :t,
lukuunottamatta valtion omistamaa maata,
seuraavalla tavalla:

omaisuuksia maa-ala
luku °/0 ha °/„
pieni maaomaisuus (alle 50 ha) . 31.262 26,4 873.290 4,4
keskik. „ (50—250 ha) . 67,830 57,2 7,814,801 39,3
suuri „ (250—1.000 ha). 17.811 15.o 7.709,921 38,7

suurin „ (yli 1.000 ha). 1,714 1,4 3,505,744 17,s

Keskikokoinen omistus on siis Suomessa
huomattavana enemmistönä tehden, kuten edellisestä
selviää, 57,s % m:ien koko luvusta. J. H. V.

Maaorjuus, epävapauden tila, jossa suuri osa
Euroopan väestöä oli keskiajalla ja paikoittain
kauan myöhemminkin. Vaikka maaorja ei ollut
ihan oikeudettomassa asemassa niinkuin orja,
saattaa m:tta kuitenkin pitää lievempänä
orjuuden muotona, ks. Orjuus.

Maapalsta on rajoilla määrätty maa-alue, joka
kuuluu tavallisesti johonkin maatilaan.

Maaperä (löyhä maakerros, maa) on
muodostunut osaksi kivennäisaineista: kivistä, sorasta,
hiekasta ja savesta, osaksi elimellisistä
(orgaanisista) aineista. Välistä se sisältää yksinomaan
kivennäisaineita, joko erikokoisia osasia kuten
kiviä, hiekkaa, j. n. e. sekaisin tai ainoastaan
samankokoisia osasia kuten hiekkaa tai savea. Välistä
m. taas on melkein yksinomaan elimellistä ainetta
(suo). Useimmassa tapauksessa m. on kuitenkin
sekoitus kivennäisiä ja elimellisiä aineita. M:ssä
on sitäpaitsi aina ilmaa ja vettä.

M:n kokoomuksesta, ilmastosuhteista, y. m.
riippuu sen taloudellinen arvo.
Viljelyskelpoisuu-teensa nähden m. saattaa olla kokonaan
hedelmätöntä tai kasvattaa taloudellisesti arvottomia
kasveja tai kelvata kasvupaikaksi erilaisille hyö-

dyllisille kasveille. Taloudellisesti katsoen
tuottava m. on tärkeä tuotannon väline, perusta ja
edellytys kaikkien muiden tuotannon välineiden
käyttämiselle. Muista tuotannon välineistä m.
(maa) eroaa siinä, ettei sitä voida isommissa
määrissä siirtää paikasta toisee" ei lisätä eikä
hävittää. N. s. ryöstöviljelyksenkin jälkeen se
virkistyy rauhaan jätettynä vähitellen siinä
tapahtuvien fysikaalisten ja kemiallisten
muutosten ja sillä kasvaneiden arvottomien kasvien
jätteiden vaikutuksesta.

M:n kyky päästää kosteutta lävitsensä riippuu
maahiukkasten suuruudesta ja niiden kyvystä
paisua veden vaikutuksesta. Mitä karkeampia
maata muodostavat osaset ovat (kivet, sora,
hiekka, turve, y. m.), sitä isompia aukkoja jää
näiden väliin ja sitä suurempi on
läpäiseväi-syvs. Mitä hienompia osaset ovat (savi, multa
1. muta ja hieno hiekka), sitä isompi on niiden
välinen hiushuokoisuusvoima ja sitä huonompi
läpäiseväisyys. Jos maahiukkaset paisuvat veden
vaikutuksesta, voi huokoisuus kokonaan
tukkeutua ja läpäiseväisyys lakata. Tällainen
ominaisuus on savi- ja muta- (multa-) hiukkasilla.

M:n läpäiseväisyydellä on suuri merkitys
maanviljelyksessä, sillä liian läpäisevässä maassa
kasveja rasittaa „jano", läpäisemättömässä maassa
taas liiallinen kosteus ja maan muokkaustyöt
tulevat vaikeiksi. Läpäisevä isyyttä lisätään
ojituksella, etenkin salaojituksella, maata
kuohkeuttavalla muokkauksella ja käyttämällä
maanparannusaineita, hiekkaa, kalkkia ja multaa
(mutaa). Läpäiseväisyyttä vähennetään taas
käyttämällä maan parannusaineena savea ja mutaa
sekä muokkaamalla liiau lövhää maata
säästeliäästi. ’ J. F. 8.

Maaperäalueet, irtonaisista maalajeista
muodostuneet alueet, jotka maassamme voidaan
sisällyttää seuraaviin ryhmiin: murtokivi- 1.
mo-reenisora, vierinkivisora, hietakentät, savi sekä
turve ja multa. vrt. Maalajit,
Kvartääri-systeemi ja Fennoskandia. J. F. S.

Maaperäilma, maaperässä oleva ilma, eroaa
ilmakehän ilmasta suuremman hiilihapon- ja
pienemmän hapeupitoisuutensa vuoksi. M:n
hiilihapolla on suuri merkitys kasvien ravitsemiselle,
sillä se liukenee maanesteeseen ja lisää tämän
kykyä liuottaa kivennäisiä kasvin ravintoaineita.
Sitäpaitsi sitä kuohkeuttaa maassa kehittyvä
hiilihappo. J. F. S.

Maaperän lämpötila aiheutuu suurimmaksi
osaksi auringon maahan säteilemästä lämmöstä;
maan sisäinen lämpö samoinkuin maaperässä
tapahtuvissa kemiallisissa ja fysikaalisissa
ilmiöissä kehittyvä lämpö ovat sitävastoin aivan
vähäarvoisia. Auringosta maan pinnalle tullut
lämpö johtuu lämpimänä vuoden aikana,
maaperän laadusta, y. m. riippuen, sitä syvemmälle,
mitä kauemmin ja voimakkaammin auringon
lämpö maahan vaikuttaa. Kylmänä
vuodenaikana taas maaperään kerääntynyt lämpö johtuu
näinvastoin maan pinnalle poistuakseen siitä
avaruuteen, ellei mitään estettä kuten lunta,
pilvipeitettä, y. m. maan pinnalla tai sen
yläpuolella ole. M. l:n vaihtelut riippuvat siis
paikan maantieteellisestä asemasta, ilmastosta,
maaperän fysikaalisista ja kemiallisista
ominaisuuksista, kaltevuussuhteista, kasvi- ja lumipeitteestä,
sateentulosta, v. m. M. l:n vuotuiset vaihtelut

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:38 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0811.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free