- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1513-1514

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maarasitukset ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1513

Maarasitukset- Maareform iiii ke

1514

oleville askelmille, jotta kaivamis- ja
poiskul-jetuspaikkoja saataisiin useampia. Täyttäminen
tehdään joko vaakasuorin kerroksin, jolloin
täyte-penger vähitellen kohoaa ja tallautuu hyvin,
taikka vinokerroksin kaatamalla täytemaa
täyskorkeana etenevän penkereen päästä alas. Joskus
rakennetaan myös puinen varasilta, jolle
täytemaata kuljettava juna tulee ja jolta vaunujen
sisällys kaadetaan alas penkereen täytteeksi.
Penger muodostuu silloin varasillan alle ja sen
pylväät jäävät penkereen sisälle. Penkereen ja
leikkauksen muoto merkitään paikalle paaluista ja
lautarimoista tehdyillä malleilla (pengermalli).
Täytteen leveys otetaan vaadittua jonkun verran
suurempi, jotta penkereen painuttua kokoon olisi
tilaa kohottaa sitä leveyden pienentymättä.
Leikkausten ja täytteiden vapaat sivupinnat,
luisut 1. luiskat, tasoitetaan ja usein verhotaan 1.
lasketaan turpeilla, joko kokonaan taikka
kaista-leittain (jolloin välipinnat täytetään
ruokamullalla ja kylvetään heinänsiemenillä) kivillä,
betonilla y. m. (ks. Laskos). Luiskapintojen
kaltevuus. n. s. luiskakulma, riippuu aineen
kohe-sionista ja n. s. vapaasta luiskakulmasta, jolla
tarkoitetaan sitä kaltevuutta, mihin vapaasti
kasatun maajoukon sivupinta jää pysyväksi.
Tavallisesti multa- ja savimaahan tehty luiska 2
m:n matkalla nousee 1 m (1:2) ja hiekkamaahan
tehty 1 7-. m:n matkalla 1 m (1:1 ’/a), verhottujen
luiskien kaltevuus on suurempi (usein 1:1)
las-koksen laadusta riippuen. Kun maatäytteen
taikka leikkauksen sivupinta 1. luiska tahdotaan
hyvin jyrkkä, kuten satama- y. m. laitureissa ja
teissä kun ne ovat joko niin ahtaalla paikalla mäen
rinteellä, taikka niin viettävällä ettei tavallisten
luiskaiu muodostamiselle ole tilaa, rakennetaan
täytteen eteen sen rajoittamiseksi tukiseinä
taikka tukimuuri (ks. t.). Maatöitä suoritettaessa
on katsottava, ettei täytepenkereellä taikka
leikkauksella rikota maakerrosten tasapainba, niin
että ne joutuvat liikkumaan. Varsinkin
mäenrinteillä ja savipohjaisilla paikoilla tämä helposti
sattuu, erittäinkin jos vesi pääsee
pohjakerroksia pehmittämään. Tehokkaimmin tämä vaara
torjutaan kuivattamalla maakerrokset
rakennuspaikan ympäriltä tehokkaalla salaojituksella.
[„Teknillinen käsikirja".] J. C-én.

Maarasitukset ks. Yleiset rasitukset
(overa publica), ja Kiinteistörasitus.

Maareformiliike (ks. Reformi), kaikki ne
talouspoliittiset pyrinnöt, joiden tarkoituksena on
tai on ollut valtion tai kuntain hyväksi
rajoittaa tai lakkauttaa nykyinen yksityinen
omistusoikeus maahan. Tämän laajan käsitteen
puitteisiin suljetaan nykyään periaatteellisesti mitä
eri-laatuisimpia uudistusehdotuksia, jotka vuorostaan
voidaan jakaa seuraavaan kolmeen ryhmään:
1. sosialistiset uudistusehdotukset,
joissa yksityisten maanomistusoikeuden
lakkauttaminen muodostaa vain ensimäisen askeleen kohti
lopullista päämäärää: kaikkien
tuotantovälineiden siirtämistä yhteiskunnalle: 2.
agraari-sosialistiset uudistusehdotukset,
joissa hyväksytään pääoman pysyttäminen
yksityisten omaisuutena, mutta tahdotaan
yhteiskunnallisten epäkohtien pääasiallisimpana
aiheuttajana lakkauttaa vain yksityisten omistusoikeus
maahan, joten yksityisille jäisi vain käyttöoikeus
siihen (maan kansallistuttaminen. maan kunnal-

listuttaminen); ja 3. ahtaammassa
merkityksessä maareformatoriset
uudistusehdotukset, joissa yksityisten
maanomistusoikeuskin jätetään koskematta, ja vain
maakorko (vrt. M a a k o r k o) verottamalla tai
muulla tavoin siirretään yhteiskunnalle.
Seuraavassa kosketellaan pääasiallisesti vain kahta
viimeistä ryhmää. — M:lie ominaisia
uudistusvaa-timuksia on taloudellisessa ja osittain
filosofisessa kirjallisuudessa ollut huomattavissa siitä
alkaen kuin kapitalistisen talousjärjestelmän
Vakaantumisesta aiheutuneet yhteiskunnalliset
epäkohdat alkoivat tulla tunnetuiksi. Seujälkeen on
liike eri maissa näiden yhteiskunnallisten olojen
pohjalla pukeutunut varsin erilaisiin muotoihin.
— Ensimäiset tämän liikkeen oireet esiintyivät
Englannissa 1700-luvun lopulla. Thomas
Spenee. William Ogilvie ja Thomas Paine
esittivät silloin maareformatorisia ajatuksia. Erikoista
virikettä kysymyksen käsittely sai Napoleonin
mannermaansulkemusta seuranneesta maakoron
nopeasta kohoamisesta ja Ricardon esittämän
maakorkoteorian johdosta. 1800-luvun
alkupuolella ja keskivaiheilla esiintyneitä m:n edeltäjiä
olivat m. m. 0’Brien, 0’Connor, Cobbet, James
Mill ja Herbert Spencer. Esitetyt
uudistusvaati-mukset jäivät kuitenkin toistaiseksi vain
teoreettisiksi suunnitteluiksi tai liittyivät niitten
kannattajat aikakauden vallankumouksellisiin
liikkeisiin. Varsinaisesti erikoiseksi
kansanliikkeeksi m. alkoi muodostua vasta sitten kuin
John Stuart Mill rupesi asiaa ajamaan.
Mill perusti v. 1870 Land tenu r e
reform-association nimisen seuran, joka otti
tehtäväkseen toimia ansiottoman arvonnousun
siirtämiseksi verojen avulla yhteiskunnalle. Vaikkakin
tämän seuran menestys oli verrattain pieni, pääsi
liike Englannissa nyt vauhtiin. Varsinkin
vaikutti Henry Georgen (ks. t.) oppien
leviäminen elvyttävästi liikkeen kehitykseen.
Toiminta keskittyi vähitellen kahteen uuteen
seuraan: Alfred Russel Wallacen 1881
perustamaan Land nationalisation
Society ja 18S3 perustettuun, sittemmin
English league for the taxation of land
values nimiseen seuraan. Edellisen
päämääränä on ollut agraarisosialistinen maan
kansallistuttaminen, jälkimäisellä Henry Georgen
oppien toteuttaminen. Viime vuosina eri
maa-reformiseurat ovat olleet varsin läheisessä
yhteistoiminnassa maan suuren vapaamielisen puolueen
kanssa. Seurauksena yhteistoiminnasta on ollut,
että lainsäädäntö Englannissa on omaksunut
useita tärkeitä maareformatorisia uudistuksia.
Niinpä 1907 myönnettiin kunnille oikeus
pakkoluovutuksella hankkia pienviljelijöille maata.
V. 1910 hyväksyttiin erittäin tärkeä asetus,
jossa hallitus valtuutettiin vastaisten
verotusuudistusten pohjaksi toimeenpanemaan yleinen
maan arvon arvioiminen ja ottamaan käytäntöön
aivan uusi ryhmä maaveroja. Huomattavimpia
uusista veroista oli englantilaisille oloille
ominainen maa-arvovero, mikä kohdistuu 50 puntaa
acrea kohti kalliimman rakentamattoman maan
paljaaseen maa-arvoon. Huomattava on myöskin
arvonnousuvero. jonka suuruus on 20 %
arvonnoususta erään asetuksessa määrätyn päivän
(30 p. huhtik. 1909) jälkeen. Englannin
maa-reformiliikkeen harrastajat pitävät näitä ensi-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0813.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free