- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1517-1518

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maaria ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1517

Maaria—Maarianhamina

1518

toistaiseksi siihen asti kuin kuvernöörin päätös
asiasta on annettu. A. Ch.

Maaria ks. Maria.

Maaria 1. Räntä mäki (ruots. S:t Marie,
aikaisemmin „W årfrukyrko socke n"). 1.
K u n t a, Turun ja Porin 1., Maskun khlak.,
Maa-rian-Paattisten nimismiesp.; kirkolle Kärsämäen
pysäkiltä 1 km, Turun kaupungista n. 4 km.
Pinta-ala 99,9 km2, josta viljeltyä maata (1910)
3,587 ha (siinä luvussa luonnonniityt 205 ha).
Manttaalimäärä 62 11/24, talonsavuja 99,
torpan-savuja 72 ja muita savuja 2,017 (1907). 6.989 as.
(1912), joista ruotsinkielisiä 16S. 1.950
ruokakuntaa, joista teollisuus pääelinkeinona 634:llä ja
maanviljelys 271:11a (1901) (465 hevosta. 1,505
nautaa (1910). — Kansakouluja (1913) 5 (16
opett.), 3 vak. alkukoulua. Sairaala yhteinen
Kaarinan kunnan kanssa; mielisairaala vaivaistalon
yhteydessä. — Teollisuuslaitoksia:
puuvillatehdas „Alfa", Turun asfalttitehdas, Turun
teknillinen tehdas, Turun kaakelitehdas, moottorien
korjauspaja (Raunistulassa), Kärsämäen tiilitehdas,
Raunistulan halkosaha, kaupp. Marjasen
sähkö-mylly, Hälisten vesimylly, Turun vesitehdas,
si-lakkakalojen savustuslaitos (Raunistulassa). —
Muinaismuistoja: suuri kivikautinen asuinpaikka
Jäkärlän vaivaistalon luona; runsaslöytöinen
rautakauden kalmisto Saramäen Marttilassa;
muinaislinna Räntämäen Prusin Linnamäellä.
Historiallisia muistoja: „Vanha Turku" Koroisten
niemellä (vrt. K o r o i n e n). Nähtävyyksiä:
Nunnavuori, näköalapaikka, n. km kirkolta;
,,Hal-lisvaha", tarinoiden suuresti suosima
halkinainen kivi Kärsämäen kylässä; ..Jättiläiskivi"
kirkon luona. — Raunistulan ja Kähärin kylät ovat
esikaupunkimaisia; ne ovat molemmat
järjestetyt n. s. ,,taajaväkisiksi yhdyskunniksi". -—
Kärsämäen pysäkin luona on ent. reserviväen
kasarmi ; nyk. venäläisten käyttämä. — 2.
Seurakunta keis., Turun arkkihiippak., Turun
tuo-miorovastik.; Suomen vanhimpia seurakuntia,
pe-rust. n. 1160, sen kirkko oli hiippakunnan
tuomiokirkkona Tuomas piispan (1216-45) ajoilta,
kunnes Turun tuomiokirkko valmistui. Pitäjä oli
vanhimmista ajoista vuoteen 1661 ensin kaniikin
sitten piispan aneksina, ja sittemmin Akatemian
palkkapitäjänä 1661-1844 sekä Turun lukion
vanhimman papiksivihityn lehtorin palkkapitäjänä
1S44-86. M:aan kuuluu kappelina vielä
toistaiseksi Paattinen (määrätty eroamaan eri
khra-k:ksi, sen. päät. 10 p:ltä marrask. 1901). Kirkko
harmaasta kivestä, rak. n. 1300. [Uuden Auran
„Maarian numero", 1912 N:o 29.] L. Il-nen.

Maarianhamina (ruots. M a r i e h a m n),
kaupunki Ahvenanmaalla, Jomalan pitäjässä, 60 = 5’45"
pohj. lev. ja 19°56’40" it.
pit.; sillä on ihana asema
Ahvenan manteren
eteläisimmän niemekkeen
keskikohdalla Slemmern uimisen
ulapan ja Svibyn-lahden välissä.
As. 1912 kirkonkirj. muk.
1,475 (henkikirj. muk. 1,222)
melkein yksinomaan
ruotsinkielisiä. Kaupunkia hallitsee
järjestysoikeus, jonka
puheenjohtajana toimii n. s.
järjestysmies. — Pinta-ala on
metsä- ja niittymaa mukaan

Maarianhaminan kartta.

luettuna 300 ha, asemakaavan alue l.ss km2.
Huomattavimmat rakennukset: kylpylaitos
ja ,,kylpyhotelli" (Lars Sonckin piirustuksen
mukaan) lähellä läntistä satamaa; seurahuone,
samalla raatihuone, lähellä itäistä satamaa;
reaali-oppilaitoksen rakennus (Torsten Montellin
pii-lustama) Puistikkokadun päässä; kansakoulu,
jonka yksi iso sali on kirkkona, sekä merikoulun
talo erillään olevine pikku tähtitorneilleen.
Talot ovat enimmiten matalia puurakennuksia.
Kivitaloja on vain 4, joista reaalioppilaitoksen
on isoin. Puistoja: kylpylaitoksen ympärillä
oleva luonnonpuisto ja n. s. Pikkusaari, jonka
silta yhdistää kaupunkiin. Huomattavimmat k
a-d u t, paitsi jo mainittua Puistikkokatua,
Rantakatu ja Torikatu. Katujen leveys 15-20 m.
Vesi-ja likaviemärijohtoa ei ole. M :11a on kaksi
oivallista satamaa, joista läntinen, Svibyn-lahden
muodostama, on vapaasatama, 18-27 m syvä ja
koko v:n jäistä vapaa. Itäinen on vain 3,6-6 m
syvä. Vienti: lihaa (1911: 28,700 kg), kalaa
(1911: 70,925 kg), ja halkoja (1911: 10,208 m3),
yhteensä 858,000 mk. Tuonti: silliä, kauraa,
vehnäjauhoja, ruisjauhoja, polttoöljyä, sementtiä,
kivihiiltä ja lannoitusaineita, yhteensä 563.000 mk.
(1908). Tulli 1902-11 kèskim. 65,671 mk.,
1911 75,298 mk. V. 1910 M:sta lähti 478 alusta,
ylit. 198,959 rek.-ton., ja M:aan saapui
ulkomailta 556 alusta, yht. 195,939 rek.-ton. Oma
kauppalaivasto: 125 alusta, 19,798
rek.-ton. netto (sitäpaitsi Vårdön merimieshuoneen
kirjoissa 76 alusta -29,401 rek.-ton. natto) 1913,
joista 2 höyryalusta. Konsuli R. Mattsson on
Suomen suurin purjelaivainvarustaja.
Höyry-laivayhtiö ,,Aktiebolaget Ålands Skärgård"
välittää kahdella höyryaluksella liikennettä
Ahvenanmaan saaristossa. Säännöllinen höyrylaivayliteys
Turkuun (kesällä 6, talvella 3 kertaa viikossa)
ja Tukholmaan (kerran viikossa); M:n lähellä.
Föglön Degerbyssä on sitäpaitsi Turun-Tukholnian
linjalla kulkevien höyryalusten pysähdyspaikka.
— Ruotsin ja Norjan sijaiskonsulit, Saksan
kon-suliasiamies. — Pankkeja: Pohjoismaiden
osakepankki, Turun osakepankin sekä
Landtman-nabankeuin haarakonttorit.

Paitsi tavallisia kunnallisia y. m. laitoksia
M:ssa on tullikamari, sähkölennätin- ja posti-

Maarianhaminan
vaakuna.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0815.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free