- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1519-1520

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maaria ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1519

Maarian heinä—Maas

1520

Katukuva Maarianhaminasta.

konttori. Puhelimella on 200 tilaajaa. Suurempia
teollisuuslaitoksia ei ole. Kauppa on
vähäarvoinen; sitä harjoittaa n. 20 kauppiasta.

Paitsi mainiota merenkulku-asemaansa M:n on
menestyksestään kiittäminen suurta
kylpylaitostaan (kaupunki omistaa rakennukset,
liikkeen taas v:sta 1889 ,,Mariehamns badanstalts
ny a aktiebolag"), jota on vuosi vuodelta ruvettu
yhä enemmän käyttämään (tätä nykyä n. 300-400
kylpy vierasta vuosittain). Länsipuolella M:aa,
länsisataman toisella puolen Jomalan pitäjässä
on Möckelö niminen, euroopp. malliin laitettu
merikylpylaitos (omistaa ,.Möckelö liavsbads
aktiebolag"). Yksityinen sairashuone fnyk. 8
sairaspaikkaa) ja kulkutautisairaala (10
sairaspaikkaa), apteekki, kaupunginlääkäri. Omassa
rakennuksessaan on Ahvenanmaan
sivistyshistorialli-nen museo (toht. L. W. Fagerlundin perustama).
— Kouluja: 5-luokkainen reaalioppilaitos
(valtion; 116 oppilasta 1912) ynnä 3 yksityistä
yliopistoon johtavaa jatkoluokkaa (40 oppilasta) ;
yksityinen valmistavakoulu. merikoulu (13
oppilasta). kansakoulu (108 oppilasta) ja alempi
käsityökoulu, vanha, pieni lainakirjasto (ilman
määrärahaa) ja lukusali (500 mk:n vuotuinen
määräraha). Sanomalehti „Aland". ilmestyy
kaksi kertaa viikossa. Yhdistyksiä ja s e
liroja: vapaaehtoinen palokunta,
työväenyhdistys, raittiusseura, „Älands vänner" niminen
edistysseura; „Föreningen för sjömanshemmet"
omistaa merimieskodin. kauppaseura,
käsityö-seura, laivanpäällikköyhdistys. M:n tulo- ja
menoarvio v:lle 1912: Smk. 113,407:55;
taksoitus Smk. 35,500:—, osuus anniskeluyhtiön
voittovaroista Smk. 6.409:52. Huomattavimmat
menoerät 1912: opetustoimi ja muut
sivistyslaitokset Smk. 16,854:—, maistraatti Smk.
li.780:—, velkain kuoletus ja korot Smk. 9,985:—
yleiset työt Smk. 7,227:—. katuvalaistus
(sähkövalo) Smk. 4,200:—. köyhäinhoito Smk. 3,500: —
ja terveydenhoito Smk. 1,500:—. — Kiinteitä
rahastoja: Tyttökoulurahasto (17,400 mk.) ja pari
pienempää. Yksityisiä rahastoja:
„Badbetjänin-gons i Mariehamn pensionskassa" Smk. 20.131 :24.
,.Föreningen Ålands sjuk- och begravningskassa"
(40 jäsentä) 4,000 mk..
„Navigationsskole-elever-nas understödskassa" n. 5,800 mk. Velkaa oli
kaupungilla v:n 1912 lopussa Smk. 150.954:—.
Kirkollisesti M. on 3:nnen luokan keis.
kirkkoherrakunta, erotettu 1900 Jomalasta, sai
oman papin 1905.

Historia. M. on vielä nuori kaupunki. Se
perustettiin vasta 1859. V. 1861 se sai
erikoisoikeutensa (perustuskirja helmik. 21 p:ltä). As.

oli 1870: 258, 1880: 416, 1890: 618, 1900: 1,027
ja 1910: 1,418. — Kaupungin perustamista
Ahvenanmaalle oli jo aikaisin ajateltu. Kustaa
Vaasa oli jo sitä tuumaillut, ja hänen puolisonsa
Katariina Stenbock oli sittemmin suunnitellut
kaupungin perustamista Lemlannin pitäjän
Fla-kan kylään. Hankkeesta kuitenkin luovuttiin.
V. 1775 Kustaa III määräsi, että kauppala oli
perustettava Ahvenanmaalle joko Kastelholman
linnan läheisyyteen tai Amnäsin kylään
Fin-strömin pitäjään. Mutta ei tälläkään kertaa
enempiin toimenpiteisiin ryhdytty. Myöskin
Kustaa IV:n Aadolfin samanlainen käsky jätettiin
sikseen. Myöhemmin sai Bomarsundin kauppala
korvata suunniteltua kaupunkia, kunnes lopulta
Maarianhamina perustettiin Övernäsin kylään
Jomalan pitäjään. [Wolter Sjöblom, „Mariehamns
städs historia 1861-1911".] A. T-der.

Maarianheinä fIlierochloë), heinäsuku; meillä
\ leisin laji h y v ä n hajuinen m. (II. odorata)
kasvaa kosteilla niityillä,
rannoilla y. m. Juurakollinen,
jotenkin korkea, kalju heinä,
ruskeat tähkylät harvahkossa
röyhyssä, 3 kukkaa joka
täliky-lässä, vain keskimäinen
kaksineuvoinen, muut hedekukkia.
Kasvi sisältää kumariinia, tästä
johtuvan hyvän tuoksun vuoksi
sen kuivattuja röyhyjä
pidetään vaatteiden välissä; mvös
koita vastaan arvellaan niiden
suojelevan. Viljellään
Keski-Euroopassa hyvänhajuisten
es-senssien valmistusta varten.

/. V-s.

Maariankala ks. Kämp
e-1 a t.

Maariankämmekkä ks.
Kämmekkä.

Maarib, juutalaisten iltarukous.

Maarijärvi, 2 manttaalin suuruinen
allodi-säteri Vehmaan pitäjässä samannimisen järven
rannalla: mainitaan jo 1380, ja kuului
myöhemmin keskiajalla n. s. M:n rälssisuvulle. Tila
joutui 1500-luvun alkupuolella oston kautta
Jaakkima Flemingille, jolta sen peri hänen poikansa
Ivar Fleming. Saman vuosis:n keskivaiheilla tuli
sen omistajaksi asemies Henrik Lambrektinpoika
n. s. nuorempaa M :n sukua, joka äidinpuolelta
polveutui vanhemmasta. Tila oli vielä 1618 tällä
suvulla, joka kohta sen jälkeen näyttää
sammuneen tahi vajonneen talonpoikaissäätyyn. M:n
myöhemmistä omistajista mainittakoon
1600-luvulla Kurki-suku (v:een 1684), seur. vuosis:n
keskivaiheilla laamanni Karl Krook (v:een 1776),
1800-luvun alussa kreivi S. af Ugglas ja
vapaaherra J. F. L. von Knorring (v:een 1826). Sen
jälkeen on säteri useasti vaihtanut omistajaa,
jona nyk. (1913) on kauppias J. Amberla. -—
Kartanon vanha päärakennus paloi Suomen
sodan aikana. A. Es.

Ma’arri ks. A b u 1’ ala M a’ a r r i.

Maas (ransk. 3/euse), Reinin kanssa
yhteiseen suistomaahan laskeva joki. Se alkaa
Koillis-Ranskassa. Haute-Marnen departementissa,
Lang-res’in ylätasangolla 409 m yi. merenp., virtaa
lähelle Belgian rajaa luoteista pääsuuntaa,
Bazeil-les’n ja Noneourfin välillä 3 km:n matkan

Hyvänhajuinen
maarianheinä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0816.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free