- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1521-1522

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maasalamanteri ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1521

Maasalamanteri—Maasälpä

1522

maanalaisena. Belgiassa M. ensin virtaa
pohjoiseen syvässä, kapeassa laaksossa, mutta kääntyy
koilliseen saatuaan Sambre nimisen lisäjoen
vasemmalta. Liégen luona M. alkaa juoksunsa
tasankojen ja alavien maitten läpi. kulkee
Alanko-maitten rajan ylitse, tekee kaaren itään ja
laskee lopulta läntistä suuntaa hedelmällisten
marskimaitten kautta mereen muodostaen Reinin
ja Sehelden kanssa yhteisen suiston. Lisäjokia
Ranskan alueella Chiers ja Semois oik., Belgiassa
paitsi Sambrea Ourthe oik., Alankomaissa Roer
ja Niers oik., Dommel vas. M. on
purjehdus-kelpoinen 570 km Sedaniin asti; useilla
kanavilla yhdistetty muihin vesistöihin. M:n suut
ovat liiekoittuneet; pääväylä on Nieuwe M.,
jonka varrella Rotterdam on. Täältä merikanava
Nieuwe Waterweg vie suoraan Pohjanmereen.
M:n koko pituus on 925 km, vesialue 33,000 km*.
— M:n laakso on Ranskassa ja Belgiassa
tärkeänä suojuksena Saksaa vastaan ja lujasti
varustettu linnoitusketjulla. E. E. K.

Maasalamanteri ks. Salamanteri.

Maaseutumuseot ks. Paikallismuseot.

Maaseututeatteri, taidelaitos, joka alkujaan
on antanut näytäntöjä kaikissa
maaseutukaupungeissa, mutta nykyään esiintyy melkein koko
näytäntökauden Viipurissa. V. 1887 erosivat August
ja Aurora Aspegren Suomalaisesta teatterista
perustaen oman ..Kansanteatteri" nimisen seurueen.
Tätä yksityistä yritystä jatkamaan syntyi
osakeyhtiö 1897. Toimintansa tässä muodossa, ottaen
nimekseen »Suomalainen maaseututeatteri", alkoi
taidelaitos syksyllä 1899. Sijaisjolitajana toimi
alussa näyttelijä Aapo Pihlajamäki, kunnes
marraskuussa tohtori Kasimir Leino ryhtyi tähän
toimeen. Teatterin johtajina ovat olleet sen
toimintakautena seuraavat: Kasimir Leino
(1899-1903), Kaarle Halme (1903-04), Jalmari Finne
(1904-07), Valle Sorsakoski (1907-08). Erkki
Kivijärvi (1908-12), Kaarle Halme (1912-13),
Jalmari Finne (1913). Ohjelmisto on näinä aikoina
ollut hyvin vaihteleva, käsittäen klassillisia
näytelmiä, nykyaikaisia draamoja ja komedioja, oop
peroita, laulunäytelmiä ja operetteja sekä runsaan
määrän kotimaisia näytelmiä. Näyttelijäkunta on
keskimäärin ollut 20 henkeä. Johtokunnassa ovat
koko sen toiminta-ajan olleet kauppaneuvos Juho
Lallukka, ollen paitsi ensimäistä vuotta sen
puheenjohtajana, ja toimitusjohtaja Kaarle Silander
sihteerinä. J. F-e.

Maaskola, maatila Viipurin maaseurakunnassa
n. 5 km:n päässä Viipurista. Höyrymylly. —
V. 1570 Juhana III lahjoitti useitten muitten
tiluksien ohella M:n, joka Ruotsin vallan aikana
cli säteri, Hannu Laurinpoika Björnramille.
Tilan peri hänen tyttärensä Birgitta ja tämän
puoliso eversti Yrjö Henrikinpoika Horn.
Vuoreiltaan ja Haapaniemen herra, ja heiltä heidän
poikansa maaherra, sittemmin varapresidentti
Arvid Horn, joka 1646 luovutti sen vaihdon
kautta ratsumestari Otto Bergille. Tämän
tyttären puoliso, ratsumestari Jaakko Sabelhjerta.
vaihtoi M:n 1662 ratsumestari Anders Hästeskolle.
jolta sen osti ennen Viipurin antautumista (1710)
Juhana Stjernschantz, jonka hallussa tila oli vielä
1726. Hänen leskensä kuoltua se peruutettiin
Venäjän kruunulle. 1830-luvulla tila oli hovineuvos
Johan Björkqvistin hallussa. V:sta 1844 alkaen
se on kuulunut Viipurin kaupungille. A. Es.

Maasmestari, masuunin (ks. t.) työnjohtaja.
(Ennen oli tämän niminen virkamies Suomessa
samoinkuin Ruotsissakin, jossa maa jaettiin
erityisiin m.-piireihin.) G. A. A.

Maastakarkoitus, vieraan valtion alamaisen
karkoittaminen oleskelumaastaan. Kansainvälisen
oikeuden mukaan on kullakin valtiolla sellaineu
oikeus sille epämukaviin ulkomaalaisiin nähden,
vaikkeivät nämä olisikaan tehneet mitään
rikosta. Sitäpaitsi voi m. olla laissa säädettynä
lisärangaistuksena määrätynlaatuisesta
rikoksesta. Niinpä Suomen rikoslaki (10: 5) säätää,
että oikeus, tuomitessaan sen, joka ei ole
Suomen kansalainen, uskontoonkäännytyksestä
sakkoon tahi vapausrangaistukseen, samalla saa
määrätä syyllisen, rangaistuksen kärsittyään, maasta
karkoitettavaksi, jos rikos on sen arvoinen.

A. Ch.

Maastamuutto ks. Siirtolaisuus.

Maastricht j-iht] 1. M a e s t r i c h t, kaupunki
Etelä-Alankomaissa, Limburgin maakunnan
pääkaupunki, Maasin varrella, Lähellä Belgian rajaa;
37,653 as. (1910), enimmäkseen katolilaisia. —
M:n pääosa on joen vas. rannalla; oik. rannalla
olevaan Wijk nimiseen etukaupunkiin vie
kivisilta. M. on kauniisti rakennettu; useita huomat
tavia vanhoja rakennuksia. S:t Servaas nimisessä
kirkossa (per. kenties 500-luvulla. Alankomaitten
vanhimpia) on kaunis kuori, arvokkaita
kulta-kalleuksia ja maalauksia. Lieve-Vromve-kerk on
mahdollisesti myös 500-luvulta. Protestanttisessa
S :t Janskerkissa on kaunis torni.
Kaupungintalossa (rak. 1683) on mieltäkiinnittäviä
maalauksia ja seinäverhoja. Vanhaa kaupungintaloa
käytetään museona. — Teollisuus käsittää lasi
ja savitavaroita, aseita, villa-, metalli-,
tupakka-y. m. tuotteita. Maataloustuotteiden kauppa on
vilkasta; samoin laivaliikenne Maasilla. Tärkeä
rautateitten risteys. — M:n lähettyvillä ovat jo
roomalaisten käyttämät maanalaiset hiekkakivi
louhokset, jotka täyttävät 24 km pitkän, 14,5 kn.
leveän alueen. M:n luona ovat Alankomaiden
ainoat kivihiilikaivokset; ne on otettu käytäntöön
vasta viime vuosisadan lopulla, mutta tuotanto on
kasvanut hyvin nopeasti. V. 1910 se oli 1,292,300
tou. osoittaen 4 v:n kuluessa 129 %:n kasvun. —
M. oli roomalaisten Trajectum superius
(keskiajalla Trajectum ad Mnsam), ylempi
ylimeno-paikka (trajectum, > trecht > triclit) Maasin yli
Kölniin vievällä sotilastiellä. Kuului
frankkilais-aikana Austrasiaan, myöhemmin yhteisesti
Bra-bantin herttuoille ja Liégen piispoille.
Alankomaiden vapaussodan aikana espanjalaiset 1579
valloittivat M:n 4-kuukautisen piirityksen
jälkeen ja hävittivät sen. Ranskan ulkomaisissa
sodissa M. oli monta kertaa piiritettynä. Keväällä
1S14 liittoutuneiden pohjois saksalaisen armeian
osasto Sandelsin johdolla piti M:ia piirityksessä.
Vallankumouksessa 1830 M. oli melkein ainoa
kaupunki Etelä-Alankomaissa, jonka miehistö piti
puoliaan belgialaisia vastaan. Vv. 1871-78 M:n
ennen valloittamattomina pidetyt linnoitukset
hävitettiin. ’ E. E. K.

Maasurvin, maajuntta ks. Juntta.

Maasuuni ks. Masuuni.

Maasälpä (saks. Fcldspath), vuorilajien
aineksina kvartsin rinnalla yleisin ja runsaimmin
esiintyvä kivennäisryhmä. Yhteistä kaikille
tähän kuuluville lajeille on jotenkin yhtäläinen kide-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0817.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free