- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1533-1534

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maatalous

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1533

Maatalousoppi—Maatiaisvoi

1556

8-kuukaiitisia) n. 263,000. Paljon sianlihaa ja
silavaa tuodaan erittäinkin Ameriikasta. (100ha:ia
kohti pidetään Ruotsissa 18 sikaa, Saksassa 54,
Tanskassa 52 ja viimemainitusta maasta viedään
sianlihaa yli 150 milj. mk:n arvosta.)

Kananhoito on myöskin vasta alkavalla
kehitysasteella. Maahan (Venäjältä) tuotujen
kanan-munain arvo teki 1911 n. 2,i milj. mk., viennin
arvon ollessa 3,000 mk. (ks. Kana).

Kaikkien arempien ja vaativampien hedelmäin
viljelykselle panee ilmasto Suomessa rajoja,
mutta monenlaisten jalostettujenkin marjain
viljelys menestyy laajoilla aloilla, ja varsinaiselle
kasvitarhaviljelykselle on edellytyksiä maan
pohjoisimpia seutuja myöten. Kasvi- ja
puutarha-viljelys, jota maan etelä-osissa jo ennenkin on
harjoitettu, on vilkkaasti elpymässä.
Vihanneksia ja kaikenlaisia muita puutarhakasveja
tuotiin kuitenkin Suomeen 1911 n. 3,» milj. mk:n
arvosta, tuoreita ja kuivatuita hedelmiä ja
marjoja n. 7,5 milj. mk:n arvosta. Puolukoita y. m.
metsämarjoja vietiin samaan aikaan maasta n.
2 milj. mk:n arvosta (ks. Puutarhanhoito).

Ratkaisevasti vaikuttivat viljanviljelyksen
supistumiseen Suomessa, kuten useissa muissakin
maissa, syyt, jotka ovat kauempaa, oman maan
olojen ulkopuolelta haettavat, nimittäin ylempänä
mainitut koko maailman tuotantoon vaikuttavat
seikat: uusien hedelmällisten siirtomaiden löytö
ja niiden viljelykselle valtaus sekä näiden
maiden viljeleminen harvinaisen huokeilla
tuotantokustannuksilla. Väestön lisääntyminen, sen
antautuminen eri elinkeinoihin, erittäinkin yhäti
kasvavaan teollisuuteen ja kauppaan, näyttää
kuitenkin nykyisin rupeavan aiheuttamaan
elintarpeiden, myöskin viljan hintojen hiljaista
nousua. Nämä seikat vaikuttavat tietysti Suomenkin
oloihin, ja todennäköisesti tulee viljankasvatus,
suuremman ammattisivistyksen ja taidon
tukemana jälleen jossain määrin entisestään
voittamaan alaa. Viljanviljelys kysyy m. m.
perin-pohjaisempaa ojitusta (sala-ojitus on Suomessa
vain vähän saanut jalansijaa), muokkausta ja
tarkoituksenmukaista lannoitusta. Omassa maassa
on jo useampia maanviljelyskaluja ja -koneita
valmistavia tehtaita (Fiskars, Pinjainen,
Matilde-dal, Teijo, Pietarsaari, Oulu, Turku j. n. e.).
Maahan tuotujen maanviljelyskalujen ja -koneiden
arvo on viime vuosina vaihdellut 1,5 ja 3 milj.,
maahan tuotujen apulannoitusaineiden raha-arvo
1-2 milj. mk:n välillä. Kuta suuremmiksi
edellämainittuja keinoja ja apuneuvoja käyttävän
voimaperäiseksi kehittyvän maatalouden
tuotantokustannukset nousevat, maanhintojen vielä
toisissa seuduissa (etenkin liikekeskustojen lähellä)
kohotessa, sitä välttämättömämmäksi on käynyt
huolenpito talouden kannattavaisuuden
tarkkaa-misesta. Tämä käy mahdolliseksi ainoastaan
tarkoituksenmukaisen kirjanpidon avulla, joka
toistaiseksi vielä on suhteellisen vähän varsinkin
pienviljelijäin piireihin levinnyt.

Yleisiä toimenpiteitä maatalouden
edistämiseksi ryhdyttiin Suomessakin
järjestämään sitä mukaa kuin m:n merkitys ja arvo
kohosi. Aikaisimpina näistä on jo 1700-luvulta
mainittava maanmittauslaitoksen
järjestäminen (ks. Maanjako). Sittenkuin
vesi-peräisten maiden kuivatukseen ja
järvenlasku i h in (ks. t.) oli jo käyty yk-

sityisestä aloitteesta, perustettiin m. m. näitä
toimia varten 1700-luvun lopussa erityinen k o
s-kenperkausjohtokunta (ks. t.), josta
vähitellen muodostui keskusvirasto (Tie- ja
vesirakennusten ylihallitus, 1860). Turun yliopiston
oppineet, joista jotkut aikaisemmin jo olivat
tieteellisessä toiminnassaan käsitelleet myöskin
maataloudellisia kysymyksiä, perustivat 1797
Suomen talousseuran, joka samoinkuin jotkut muut
vähän myöhemmin syntyneet läänien
talousseurat ovat silloisiin oloihin nähden ja aikana,
jolloin mitään varsinaista m.-hallintoa ei ollut
olemassa, suorittaneet huomattavan esityön m:n
kohottamiseksi: levitettiin uusia viljelyskasveja,
tehtiin tunnetuksi uusia menettelytapoja,
tuottavia kotieläinrotuja, pantiin toimeen yleisiä maan.
viljelyskokouksia ja näyttelyitä, annettiin
kehoit-tavia palkintoja, julkaistiin kirjallisuutta,
valmisteltiin aloitteita j. n. e. Ensinmainitun
seuran asiaa jo kauemmin valmisteltua alkoi
ensimäinen maanviljelyskoulu valtion
omistamalla Mustialan tilalla 1840. Tämän kuten
seuraavienkin oppilaitosten yhteyteen
järjestettiin yleisillä varoilla maatalous, jonka
viljelyksineen, kotieläimineen j. n. e. tuli olla
yksityisille maanviljelijöille mallina. Myöhempinä
aikoina m.-opetus on laventunut, esiintyen
monissa uusissa muodoissa. Valtion toimesta
alettiin v :sta 1847 lähtien tuottaa ulkomaalaisia
karjarotuja, Ayrshire, Hollannin, Anglerin y. m.,
joiden tuonti kotimaisen rodun arvoon kohotessa
on vähentynyt ja supistunut vain
ensinmainittuun rotuun. Maanviljelysvirkamiehiä
(ks. t.) asetettiin valtion palvelukseen, ensin koko
m :ta varten yleensä (lääninagronomit),
sittemmin erikoisaloja varten. Vasta 1860
perustettiin Suomen senaattiin erityinen osasto m:ta
varten, maanviljelystoimituskunta, jolle
v:een 1892 kuuluivat myöskin kulkulaitosta
koskevat asiat. Erityinen m:n keskusvirasto, m a a
n-viljelyshallitus (ks. t.) alkoi vasta 1892.
Tämän yhteyteen perustettiin 1907 oma
maan-viljelystilastollinen osasto. Sitä mukaa kuin
voinviennin merkitys kasvoi, ryhdyttiin erityisiin
toimiin sen edistämiseksi sekä yleensä että
erityisesti voin laadun parantamiseksi ja
valvomiseksi. lS90-luvulIa järjestettiin ajoittaiset
voin-tarkastukset Hangossa, joiden jatkoksi tulivat
vointutkimus-laboratori ja tarkastusasema;
valtion rautateille järjestettiin erityisiä voivaunuja
ja avustettiin laivayhtiöitä, jotka erityisesti
sitoutuivat huolehtimaan voin kuljetuksesta. Jo
v:sta 1865 lähtien oli valtion toimesta pidetty
yleisiä kilpa-ajoja eli r a v i k i 1 p a i 1 u j a.
Yleisillä varoilla ostettuja n. s. kruununoriita
(ks. Hevonen) on ollut siitosta varten
käytettävinä 1800-luvun puolitiestä lähtien. Yleisiä
orinäyttelyitä on toimeenpantu ja pidetty
valtion orikantakirjaa.
Koetoimintaa 111:11 alalla harjoitettiin 1800-luvun lopulla
Mustialan maanviljelysopiston yhteydessä ja
tämän opettajiston toimesta sekä senjälkeen kuin
kerkein m.-opetus siirrettiin yliopistoon, Anäsin
valtion ylläpitämällä koelaitoksella lähellä
Helsinkiä. M:sàa käytettävien tarvikkeiden
(apulantojen, väkirehujen, siementavarain) ja m:n
tuotteiden tutkimista ja tarkastamista varten on
perustettu ja yleisillä varoilla ylläpidetty
kauppa-kemiallisia laboratoreja (ensimäinen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0823.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free