- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1535-1536

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maatalous

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1536

Maatalousoppi—Maatiaisvoi

1556

Helsingissä 1880) ja tarkastusasemia.
Valtion suoranaisiin toimenpiteisiin m:n hyväksi
kuuluu myöskin valtiolainain antaminen
erityisiin tarkoituksiin, jota jo useina
vuosikymmeninä on harjoitettu (lainat vesiperäisten
maitten kuivausta varten; lainat m:n parantamiseksi,
erityisesti uutisviljelystä varten joko kuntien
välityksellä tahi suoranaisesti yksityisille;
karja-lainat siitosyhdistyksille ja yksityisille;
meijeri-lainat; osuuskassojen keskuslainarahastolla
annettu valtion luotto).

Kun Suomessa ei ole kuntaa laajempia
itsehallintoelimiä, jotka kuten monessa muussa
maassa, esim. Skandinaavian maissa, huolehtivat
m :n paikallisesta, oloihin soveltuvasta
edistämistyöstä ja hankkivat verotuksen kautta sitä
varten varat, käy maataloudellisten järjestöjen
toiminta sitä välttämättömämmäksi.
Maanviljelysseurat (ks. t.), joita nykysin on 22, ja
maataloudelliset
erikoisyhdistyk-s e t, kuten Pellervo-seura, Suomen
suoviljelys-yhdistys, kylvösiemenylidistys,
metsänhoitoyhdistys Tapio, karjanjalostus-, tarkastus- ja
sonniyhdistykset, hevossiitosliitot ja oriyhdistykset,
sianjalostusyhdistys, siipikarjanhoitoyhdistykset,
Marttayhdistykset ja meijeriliitot suorittavat
valtion avustamina laajan työn, joka on oloissamme
arvosteltava erityisen tärkeäksi.

Määrärahat m: n hyväksi valtion
menosään-nössä ovat varsinkin aikaisemmin olleet aivan
vaatimattomat, mikä näkyy seur. numeroista;

v. 1845 n. 4R.OOO Smk.
„ 1865 „ 280.(100 „
„ 1885 „ 630,009 „

v. 1894 n. 870.000 Smk.
„ 1905 „ 2.950.000 „
„ 1911 „ a,800.000 „

Määrärahain kasvaminen parina viime
vuosikymmenenä on siis ollut hyvin huomattava.
Mutta vaikka v: n 1911 määrärahain summaan,
3,8 milj., lisätään vielä ne 2 milj., jotka on
myönnetty maanmittausta ja jakolaitosta varten
ja 0,5 milj. eläinlääkintälaitosta varten, jolloin
summaksi tulee T.i milj., niin tekee tämäkin vain
vähän yli 4 % kaikista valtion manoista.
[..Maa-henki", maataloudellinen tietokirja; useat
artikkelit teoksessa „Oma maa"; G. Grotenfelt,
,,Suomen maanviljelys"; sama, ,.Det primitiva
jord-brukets metoder"; ,,Pienviljelijän käsikirja";
V. Voionmaa, „Suomen talousmaantieto"; K.
Enckell. „Maatilan hoito-oppi"; J. E. Sunila,
„Vuoro-viljelys- ja koppeliviljelysjärjestelmä Suomessa";
J. E. Sunila, „Peltoviljelysjärjestelmät Hattulan
kunnassa"; H. Nylander ja E. Cajander,
,,Lypsykarjan hoito"; A. Alfthan, „IIevosjalostuksemme";
Gunnar Suolahti, .,Suomen pappilat 1700-luvulla";
H. Juhlin-Dannfelt y. m., „Jordbrukets bok".]

U. B.

Pelto- ja niittyala Suomessa 1910.

Peltoala, 1,000 ha Niittyala, 1,000 ha Yhteensä 1,000 ha [-Prosentit-tain-] {+Prosentit- tain+} läänien pinta-alasta
Uudenmaan lääi ti 229,i 38,2 267,3 23,9
Turun ja Porin lääni 389,o 48,6 437,6 18,9
Hämeen .. 248,o 48.6 296,6 17,o
Viipurin 239,o 109,7 348,7 ll,i
Mikkelin Ul,i 78,i 189,2 11.4
Kuopion „ 130,, 157,8 287.9 8,0
Vaasan „ 406,o 115,o 521,0 13,6
Oulun „ 114.1 327.4 441.5 2,8
Koko maa 1,866,4 923.4 2,789,8 8,4

Eri viljelyskasveilla viljellyt alat Suomessa
1910, 1,000 ha.

°/o °/o

Puutarhakasveja 5,s 0,3 5,8 0,3

Vehnää 3,2 0,j]

Ruista 239,6 12.J

Ohraa 109.7 5,9 758,e 40,6

Kauraa 399.5 21,4

Sekulia (siemensadoksi) 6,6 0,s|

Hernettä ja papua 7,7 0,<i ,

Rehuvirnaa (siemens.) 1,4 O.iJ

Perunaa 74,3 4.o(

Rphunaurista ja juurikasv. 12,4 0,-| ,7 ’’

Rehuvirnaa ja sekul. (vihantar.) 27,8 I,s( . ,,

Apilas- ja muita ruohokasv. 740,7 39,7| ’5 s

Muita kasveja 6.» 0.4 6,9 0,4

Kesantoa 231.3 12.3 231,s 12,3

Yhteensä 1.866,4 100,o 1,866,4 100,o

Kylvömäärät Suomessa olivat, hl:

1910 1906—1910 keskim. 1896—1905 keskim.
Vehnän 6,6 6,6 7,o
Rukiin 512.9 520,8 602,i
Ohran 352.2 344,0 358,9
Kauran 1,397,2 l,294,s 1,165,3
Spkulin 51,6 39,3 31,,
Perunoiden 1,293,4 l,203,o 1.065,2

Satomäärät taas olivat, hl:

1910 1906-1910 keskim. 1896-1905 keskim.
Vehnän 43,7 46,3 48,6
Rukiin 3,631,8 3,985,3 4,075,s
Ohran 1,735,8 1,793,4 1,763,9
Kauran 7,105,7 6,942,2 6,049,i
Sekulin 199,9 175.1 146,i
Herneiden ja papujen 78.4 92,o 123,7
Tattarin 3,6 8,1
Perunain 6,126,7 6,484,4 5,968,»
Nauriiden ja muiden juuri-
kasvien 2,963,9 2,422,3 916,4

1910 1906—1910 keskim.
Vehnän 737,8 775
Rukiin 49,399,4 54,5(0,i
Ohran 17,598.9 18.622,5
Kauran 51,005,7 50,463.7
Sekulin I.8OI.0 1,604,,
Herneiden ja papujen 1,181,9 1.400,2
Perimain 23.791.3 26,361,5
Muiden viljelyskasvien 3,908,6 3,372,9
Viljanoljen 30,315,6 32.646.1
Yhteensä Smk. 179,740,2 189,777,5
Heinän 116,212,7 ?
Kaikkiaan Smk. 295,952,9 ?

Sadon arvo, tuhansin Suomen markoin
ilmoitettuna, oli:

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0824.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free