- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1539-1540

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maatalousharjoittelu ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1539

Maatalousharjoittelu—Maatalousluotto

1540

Maatalousharjoittelu ks.
Maatalousopetus.

Maatalouskilpailut ks.
Maanviljelysseura ja Maamiesseura.

Maatalouskirjanpito käsittelee maatalouden
liiketuloksien tarkastamista. Se voidaan
järjestää joko siten, että osoitetaan vain koko
maa-talousliikkeen liiketulos, tai maatalous jaetaan
useampiin tai harvempiin osiin ja tarkastetaan
kunkin sellaisen osan kannattavaisuutta erikseen.
Yhdistysten, osuuskuntain ja yksityisten toimesta
on perustettu maataloudellisia
kirjanpitotoimistoja. Niiden tehtävänä on a) hoitaa ilmoitusten
(raporttien) johdolla tilojen koko kirjanpito;
b) tarkastaa muiden pitämiä kirjoja; c)
toimittaa inveuteerauksia ja tilinpäätöksiä. Voipa
kirjanpitotoimistojen työ ulottua paljoa tätäkin
laajemmalle, vieläpä maatilojen taloudellisen
puolen ohjaukseen. Tällainen kirjanpidon avulla
tapahtuva neuvontatyö on kuitenkin vasta aivan
alulla kehittyneimniissäkin maissa. J. E. S.

Maatalouslehdistö. Jo ensimäinen
suomenkielinen sanomalehti ,,Suomenkieliset
tietosanomat" (1775-76) oli sisällykseltään suureksi osaksi
maataloudellinen. Jonkun verran oli
maataloudellisia kirjoituksia myöskin 1800-luvun ensi
puoliskolla ilmestyneissä suomenkielisissä
sanomalehdissä. Mutta vasta P. Hannikaisen 1849
perustama „Lukemisia Suomen maamiehille" on
pidettävä ensimäisenä varsinaisena maatalouslehtenä.
Lehti ilmestyi vain 2 vuotta. Toinen
suomenkielinen maatalouslehti oli „Suomen
huoneenhallitus seuran sanomia", joka ilmestyi kolmatta vuotta
(1857-59). V. 1872-73 ilmestyi Th. Forssellin
(Koskenalhon) toimittama „Maanviljelyslehti".
V. 1887 alkoi Forssell yhdessä Aug. Vartiaisen
kanssa toimittaa „Suomen maanviljelyslehteä"
(1887-98). Kun sitten 1899 maanviljelysseurani
toiminnassa alkoi vilkkaampi aikakausi,
perustettiin niiden äänenkannattajaksi „Maamies"-lehti.
Muista maatalouslehdistä mainittakoon
„Peltomie-hen kotikoulu" (1891-92), „Peltomies" (1892-94),
„Maatalouslehti" (1896-1900), „Pohjanmaan
raivaaja" (1899-1900), sekä „Raataja" (1902).
Näiden kaikkien levenemismäärä oli verraten
vähäinen. Vasta ,.Pellervo"-leliti (1899-) saavutti
huomattavamman levenemisen (1912 n. 40.000 kpl.).
Kehittyneempää lukijakuntaa varten on v:sta 1909
ilmestynyt .,Maatalous", jota on viime vuosina
laajennettu karjataloutta ja hevoshoitoa käsittelevillä
lisälehdillä. Kehityksen mukana on maatalouden
erikoisaloja varten perustettu omia
äänenkannattajia (..Maitotalous", „Tapio" y. m.). J. E. S.

Maatalousliikkeen hoito-oppi käsittelee niitä
kysymyksiä, joita on otettava huomioon
maa-talousliikettä siten järjestettäessä ja johdettaessa,
että siitä saataisiin mahdollisimman suuri ja
pysyvä yksityistaloudellinen hyöty. Tavallisesti
erotetaan tässä opissa kolme osaa, joista
ensimäinen käsittelee maatalouden
tuotantovälineitä, s. o. eri pääomalajeja (maata,
rakennuksia, elotonta ja elävää kalustoa sekä
varastoja) ja työtä, toinen
maatalousliikkeen järjestämistä ja kolmas sen
johtoa. J. E. 8.

Maatalousluotto on vieraan tai lainatun
pääoman käyttämistä maatalouden hyväksi. Tämän
luoton tyydyttämistä varten on Suomessa tätä
nykyä olemassa seuraavat lainausmuodot:

Viljelyslainat. Maatalouden
edistämiseksi annetaan Suomen valtiokonttorista
kiinnitystä vastaan yksityisille rälssi- ja
perintötilojen omistajille kuoletuslainoja 1,500 mk:sta
10,000 mk:aan. Laina-ajan 3 ensi vuonna
suoritetaan korkoa 3 ’/»% lainapääomasta sekä sitten
vuosittain 8 josta 3 on korkoa ja 4 1ja CJ0
kuoletusta, kunnes laina tulee täysin suoritetuksi
eli 19 a/3 vuoden kuluessa. —
Maanviljelys-lainat. Viljelysrahastojen perustamista varten
maalaiskuntiin senaatti myöntää kunnille näiden
yhteistä takausta vastaan 20 v:ksi ja 3 %:n
korolla suuruudeltaan vaihtelevia kuoletuslainoja,
jotka ovat takaisin suoritettavat laina-ajan 5
viimeisen v:n kuluessa ’/s osalla vuosittain.
Mainituista kuntien viljelysrahastoista voivat
yksityiset maanviljelijät uutisviljelykseen y. m. saada
i korkeintaan 1,000 mk:n lainoja enintään 5%:n
korolla. — Meijerilainat. Perustettaviksi
päätetyille tai jo toimessa oleville, etupäässä
osuustoiminnallisesti järjestetyille meijereille
senaatti myöntää Suomen valtiokonttorin
hyväksymää vakuutta vastaan eri suuruisia lainoja 10 v:n
ajaksi ja 4%:n korolla. Laina suoritetaan
takaisin 3:nnen vuoden lopusta */8 osalla
vuosittain. Oulun läänissä toimiville meijereille
voidaan kuitenkin harkinnan mukaan myöntää
näitä lainoja 20 v:ksi, jolloin kuoletus tapahtuu
5:nnen vuoden lopusta ’/„ osalla vuosittain. —
Karjalaina t. Siitoskarjaksi sopivien
nautaeläinten ostamista varten Suomesta, Venäjältä ja
ulkomailta annetaan Suomen valtiokonttorista
kiinnitystä, arvopaperipanttia, ominaistakausta
tai muuta hyväksyttävää vakuutta vastaan
yksityisille ja siitosyhdistyksille korkeintaan 6,000
mk:n suuruisia kuoletuslainoja 10 v:n ajaksi ja
4%:n korolla, ollen laina kuoletettava laina-ajan
7 viimeisenä vuotena J/, osalla vuosittain. — K u
i-vatuslainat. Vesiperäisten maiden
kuivattamiseksi viljelystarkoituksiin senaatti myöntää
kuivatuslainoja, joista lainanottajien tilat ovat
panttina niinkuin yleisestä ulosteosta. Lainojen
suuruus on 2;3 osaa kuivatushankkeiden
kokokus-tannuksista. Kolmannen vuoden alusta
kuivatus-työn päätyttyä suoritetaan lainasta vuosittain
5 josta 3 f0 on korkoa ja 2 % kuoletusta. —
Hypoteekkiyhdistyksen lainat.
Suomen hypoteekkiyhdistykseltä voi rälssi- tai
perintötilan omistaja kiinnitystä vastaan saada
lainan, ehdolla, että- tila on vähintään 6,000 mk:n
arvoinen. Lainoista, jotka annetaan korkeintaan
puoleksi tilan arvioliinnasta, suoritetaan lainaa
nostettaessa ennakkokuoletuksena 5/g °/0 sekä
sitten vuotuismaksuna 5 */a josta 4 ’/a’% on
^or-koa, 3is% hoitokustannuksien apua ja •/’«%
kuoletusta, kunnes laina 47 v:n kuluessa on täysin
suoritettu. Lainan saantia varten toimitettavaan
tilojen arvioimiseen nähden on maa jaettu 4
arvio-ryhmään. — Osuuskassalainat.
Osuuskassoista, joiden sitoumuksista ja veloista kassan
jäsenet vastaavat koko omaisuudellaan, voivat sen
jäsenet maataloutensa kohottamista edistäviin,
velkakirjassa nimenomaan mainittaviin tarkoituksiin,
tavallista mieskohtaista takausta vastaan saada
lainoja, joiden suuruus riippuu tarkoituksesta,
mihin on aikomus lainaa käyttää. Laina-aika
vaihtelee muutamasta kuukaudesta useampaan
vuoteen. Lainoista, jotka tav. maksetaan
takaisin useissa pienemmissä erin, suoritetaan yleensä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:28:18 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/5/0826.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free