- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1541-1542

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maatalousluotto

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1542

Maatalousoppi—Maatiaisvoi

1556

6 % korkoa. Tähän lainausliikkeeseen
tarvittavan pääoman osuuskassat voivat saada lainaksi
osuuskassojen keskuslainarahastosta
epämääräiseksi ajaksi ja nykyisin 4%:n korkoa vastaan
(ks. Osuuskassat). Hj. O-B.

Maatalousopetus, tietojen antaminen tai
hankkiminen sekä taidon kehittäminen
maanviljelyksen harjoittamista varten, on ala, joka ennen
jotenkin yleensä katsottiin ja osittain nykyäänkin
katsotaan kuuluvaksi yksityisen
maanviljelijä-kodin tehtäviin; isä on poikansa luontainen
ohjaaja maamiehen verraten helppona ja
yksinkertaisena, muiden elinkeinopiirien puolelta usein
halpanakin pidettyyn ammattiin. Vasta sitä
mukaa kuin maatalous, joka useimmissa maissa
kautta aikojen kuitenkin on ollut väestön
luontaisena pääelinkeinona, kohoaa vähitellen
varsinaiseen arvoonsa, tulee tieteellisenkin
tutkimustyön esineeksi ja todistetaan, ei vain erittäin
monipuoliseksi ja tärkeäksi, vaan myöskin varsin
vaikeaksi, paljon tietoja, käytännöllistä taitoa ja
kokemusta kysyväksi toiminnaksi, ryhdytään
yhteiskunnankin puolelta järjestämään
toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on tämän ammatin
opettaminen nouseville polville. M. voittaa
myöhempinä aikoina sitä mukaa enemmän alaa kuin
m. m. maatalous joutuu kilpailuun muiden
elinkeinojen kanssa, jotka tieteiden valaistusta ja
kehittyvää, yhä uusiutuvaa teknillistä taituruutta
ripeämmin ovat hyväkseen käyttäneet, sekä sitä
mukaa kuin eri maat maataloudellisen tuotannon
ja kaupan alalla joutuvat kilpailemaan keskenään

Ajatus M:n tarpeellisuudesta ei ensiksi
herää maanviljelijäin omassa keskuudessa,, jotka
luonnostaan ovat vanhoillisia, vaan hallitus- ja
tiedemiesten piireissä. Preussin kuninkaan
Fredrik Wilhelm l:n toimesta perustettiin 1727
maan-viljelystalouden opettajan virka Hallen
yliopistoon. Vähitellen järjestettiin tällaiset
opettaja-toimet useihin muihinkin saks. korkeakouluihin.
Opettajina oli etupäässä lainoppineita, ja opetus
käsitti lähinnä maatilain hallintoa ja hoitoa.
Muidenkin maitten yliopistoissa ruvettiin, varsinkin
1700-luvun keskivaiheilta lähtien, kiinnittämään
kasvavaa huomiota taloudellisen elämän, myöskin
maanviljelyksen oloihin ja tarpeisiin.
Turun-k i n yliopistoon perustettiin talousopin dosentin
ja professorin toimet, joiden haltijoista
erityisesti ovat mainittavat Juhana Kraftman
(talousopin dosentti 1746) ja varsinkin Pietari
Kalm (talousopin professori 1747-79) sekä
myöskin taloudellinen tutkija ja kemian professori
P. A. Gadd (ks. n.). Nämä julkaisivat itse
huomattavia taloudellisia tutkimuksia ja
innostuttivat oppilaansa alaansa, niin että 1700-luvulla
Turussa ilmestyi iso joukko taloudellisia kysymyksiä
selvitteleviä väitöskirjoja ja julkaisuja.

Ensimäisen varsinaisen maataloudellisen
oppilaitoksen perusti „järkiperäisen maatalouden
isä", Albrecht T h a e r Cellen
pikkukaupungin viereen Hannoverissa 1802, siirtäen sen 1806
M ö g 1 i n i i n (lähellä Potsdamia), jossa se toimi
v:een 1861. Tämän mallin mukaan perustettiin
sitten useita erillisiä maatalous-„akatemioita’’
sekä Saksaan että muihin maihin. Vielä toimessa
olevista mainittakoon seuraavat: Hohenheim,
lähellä Stuttgartia Württembergissä. per. 1818;
Weihenstephan Baierissa, 1852; Uituna 1848
ja Alnarp, 1862, Ruotsissa; Aas, 1857, Nor-

jassa sekä Petrovsko-Razumovskoe, 1865,
lähellä Moskovaa. Nämä oppilaitokset sijaitsivat
kaikki maalla, ja niiden yhteydessä oli iso
maatalous, jonka oli määrä olla havainnollisena
opetusvälineenä ja oppilaiden harjoittelupaikkana
käytännöllisissä töissä. Vähitellen alkoi
kuitenkin voittaa alaa se käsitys, etteivät nämä
maaseudulla sijaitsevat ja tieteen keskipisteistä
eristetyt korkeakoulut riittävästi seuranneet
aikaansa, jonka takia monet niistä lakkautettiin
(kuten Mustiala Suomessa) ja alettiin perustaa niitä
yliopistojen yhteyteen (1826 Jenan yliopistoon.
1862 Hallen j. n. e.) tai perustettiin varsinaisia
maatalousyliopistoja, kuten „Landwirtschaftliche
Hochschule" Berliinissä, „Hoehschule ftir
Boden-kultur" Wienissä (1872), „Institut national
agro-nomique" Pariisissa, „Veterinär og
landbohoj-skole" Kööpenhaminassa (1856).

Kouluja alkeellisen m:n antamista varten
ryhdyttiin vähitellen eri maihin järjestämään
1830-ja varsinkin 1840-luvulta lähtien. Nämä
alemmat maanviljelyskoulut olivat aina
maaseudulla ja maatilan hoitoon yhdistetyt,
ollen oppilaat tilan joko osittaisena tai
pääasiallisena työvoimana. Niiden ohjelma käsitti koko
maatalouden, peltokasviviljelys ja sitä lähinnä
karjatalous kuitenkin pääasioina. Opetus oli etu
päässä käytännöllistä. Kurssi kesti tav. 2
kokonaista vuotta, joskus 3, laskettuna
palvelusvuosit-tain marraskuun alusta. Koulujen päätehtäväksi
tulikin kasvattaa työnjohtajia suurtilain
palvelukseen. Kun huomattiin, että varsinainen
ta-lonpoikaisväestö, etenkin pienviljelijät jäivät
m:n vaikutuksen ulkopuolelle, ryhdyttiin
järjestämään tietopuolisia, vain talvisin toimivia
maamieskouluja (Landwirtschaftliche W inter
-scliulen), ensiksi Badenin pienviljelijämaassa
(1860-luvulta lähtien) ja vähitellen yhä
yleisemmin muissakin maissa. Aikaisemmin nämä
koulut olivat melkein poikkeuksetta 2-taIvisia. mutta
niiden vaikutuksen ulottamiseksi mahdollisimman
laajoihin piireihin on varsinkin viime
vuosikymmeninä ruvettu eräissä maissa perustamaan
myöskin 1-talvisia kouluja (Tanska,
Reininmaakun-nat, Ruotsi, Suomi). Talvikoulumuoto on viime
aikoina tullut m:ssa yleisimmäksi.
Tietopuolisen opetuksen ja käytännöllisen taidon
harjoituksen toisistaan erottaminen on tehnyt
tarpeelliseksi huolehtia myöskin viimemainitun
kehittämisestä. Yksityisillä tiloilla tapahtuva m a a
n-viljelysharjoittelu on jo kauan ollut
käytännössä, mutta vasta verraten myöhään on
sitä ryhdytty yleisemmin järjestelmällisesti
suunnittelemaan ja valvomaan. Tanskassa tämä
ete-vinten yksityisten maanviljelijäin avun
käyttäminen julkisen maatalouskasvatuksen hyväksi
alkoi jo 1820 sikäläisen kunink. talousseuran
toimesta, ja tästä muodostui omintakeinen,
varsinaisista kouluista riippumaton kasvatustoiminta,
joka kuitenkin myöhemmin on menettänyt
merkitystään muiden piirien ryhdyttyä tätä asiaa
ajamaan. Tanskassa nykyisin huolehtivat
maan-viljelysharjoittelusta lähinnä
maanviljelyskoulujen oppilasyhdistykset, Saksassa suuri
maanviljelysseura, Norjassa Kristiaanian
talvimaanviljelys-koulu. Suomessa maanviljelysharjoittelu, oltuaan
eräitä vuosia maatalousseurojen keskusliiton
huostassa, on joutunut v:sta 1911 suoranaisesti
maan-viljelyshallinnon alaiseksi valtion laitokseksi.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0827.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free