- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1543-1544

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maatalousluotto - Maatalousopetus

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1544

Maatalousoppi—Maatiaisvoi

1556

Saksan ja Itävallan maissa on 1870-luvulta
lähtien syntynyt maatalouskouluja, jotka ovat
maatalouden alkeiskoulujen ja korkeakoulujen
välimuotoina. Nämä
maanviljelyskeskikou-lut (Landwirtscliaftliche MittelsckulenJ ovat
jonkinlaisia maatalous-reaalikouluja 1. -lyseoita, joissa
oppikoulujen eräiden aineiden tuntimäärä,
varsinkin humanististen, on supistettu ja korvattu
maatalousaineilla ja runsaammalla
luonnontieteiden opetuksella. Kurssi näissä on varsinaisesti
3-vuotinen; eräillä on sitäpaitsi 3 valmistavaa
luokkaa, joten oppilaat näihin tulevat jo pieninä
poikina. Opetus on useimmiten yksinomaan
tietopuolista. Oppilasmäärän suhteelliseen
runsauteen näissä kouluissa on m. m. vaikuttanut se.
että päästötodistus oikeuttaa yksivuotiseen
sotapalvelukseen. Mainituille kouluille ovat jossain
määrin sukua m. m. Helsingin maanviljelyslyseo
sekä Mustialan ja Kurkijoen maamiesopistot,
vaikka viimemainitut lähinnä ovatkin
jatko-opistoina maatalouden alkeisopetuslaitoksiin
luettavat.

Edellämainitut oppilaitokset ovat kaikki
tarkoitetut maataloutta varten yleensä ja niiden
opetusohjelma on sentähden varsin laaja ja
monipuolinen. Maatalouden kehittyessä on kuitenkin
ruvettu tarvitsemaan myöskin erikoistaitureita eri
maatalouden haaroja varten, kuten karjan- ja
he-vosenhoitajia, meijeristejä, puutarhureita j. n. e.
Näiden kehittämiseksi on perustettu
erikois-ammattikouluja tahi järjestetty lyhyempiä
tai pitempiä erikoiskursseja
(siipikarjan-ja mehiläishoidossa, viininvalmistuksessa,
niityn-tai suonviljelyksessä j. n. e.).

Kun vähävaraisimmat pienviljelijät, varsinkin
kehittymättömissä syrjäseuduissa eivät poikiaan
lähetä maanviljelvskouluihin, jotka kestävät
vähänkään pitemmän ajan tai sijaitsevat
kauempana, on eräissä maissa (Suomi, Norja)
järjestetty kiertäviä maamieskouluja, jotka toimivat
vain pari kuukautta (joskus enemmän)
paikassaan, siirtyen sitten uuteen ympäristöön.

Täydentääkseen varsinkin tietopuolisissa
kouluissa annettua opetusta on eräissä maissa (Saksa,
Itävalta, Suomi) järjestetty koulujen toiminta
niin, että ainakin yksi maamieskoulun
opettajista, tav. johtaja, toimii kiertävänä
neuvojana (~Wanderlelirer) koulun piirissä
omistaen erityistä huomiota entisten oppilaiden
opastamiseen, valvoen harjoittelijoina olevien
oppilaiden työskentelyä, mutta samalla myös
neuvoilla avustaen, sikäli kuin aika riittää,
muitakin maanviljelijöitä ja näiden keskeisiä
yhdistyksiä ja osuuskuntia.

Kaikissa Pohjoismaissa (Venäjää
lukuunottamatta) ovat kansanopistot saavuttaneet
yleisen luottamuksen ja suosion maaseudun
varttuneen nuorison kasvatuslaitoksina. Kun.
varsinkin toisissa maissa, niissä käy suhteellisesti
enemmän nuorisoa kuin varsinaisissa
maatalouskouluissa (esim. Tanskassa kävi kansanopistoissa
1910 lähes 7,000 nuorta henkilöä, erilaisissa
maatalouskouluissa korkeintaan 2,000) on yhä
yleisemmin ryhdytty järjestämään joku määrä m:ta
kansanopistojen ohjelmaan.

Kun on pidettävä saavuttamattomana ihanteena
sitä, että kaikki maatalouden tulevat
harjoittajat saisivat ammatillista opetusta
maatalouskouluissa, on myöskin useimmissa maissa ryhdytty

I huolehtimaan siitä, että lapset
kansakouluissa saisivat oikean käsityksen maatalouden
arvosta ja merkityksestä sekä tilaisuuden
mukaan myöskin tietoja maatalouden
yksityiskohdista. Tätä varten ei ainakaan vielä ole
maataloutta otettu opetusaineeksi kansakouluihin yhtä
vähän kuin opettajaseminaareihinkaan, vaan on
pyritty antamaan maataloudellista opetusta eri
aineiden yhteydessä (erittäinkin luonnontiedon,
maantiedon, laskennon, myöskin historian ja
äidinkielen). Jotta taas kansakoulunopettajat
saisivat asiaan riittävää harrastusta ja pätevyyttä
on heitä varten järjestetty erityisiä
maatalous-kursseja (varsinkin Saksan maissa, viime vuosina
myös Suomessa).

Kaikkialla, mutta erityisesti Pohjoismaissa,
missä karjataloudella on niin suuri merkitys ja
hajalliset, suhteellisesti laajat tilukset vievät
miehen useinkin kauemmas pihasta työmaille, naisen
jäädessä kotoisia askareita valvomaan ja
kotitaloutta hoitamaan, on naisen merkitys
maataloudessa hyvin tärkeä. Hänen kehittämisestään
monipuolista tehtäväänsä varten on kuitenkin
vasta viimeisinä aikoina ruvettu enemmän
huolehtimaan (ks. Talousopetus). Varsinkin
Pohjoismaissa ovat sentään karjanhoito- ja
mei-jerikoulut olleet pääasiallisesti naisten
oppilaitoksia, ja ainakin Suomessa ovat kaikki muutkin
maatalouskoulut olleet avoinna naisille, ja heitä
onkin joku määrä käynyt myöskin
puutarha-ammattikouluissa ja maamieskouluissa sekä
maatalouskorkeakouluissa (Suomessa lienee n. 10
naisagronomia).

Suomessa tiedetään kysymyksen
järjestetyn maanviljelysopetuksen aikaansaamisesta
heränneen ensi kerran jo 1801, jolloin kapteeni
A. M. Gripenberg oli ehdottanut
maanviljelyskoulun perustamista Tampereen tienoille. Suomen
talousseurassa tehtiin samasta asiasta ehdotus
myöskin 1804. mutta kun sotavuodet 1808-09
veivät maan uusiin vaiheisiin jäi tämä kysymys
syrjään aina v:een 1S34 asti, jolloin talousseuran
sihteeri L. Arnell otti asian uudelleen esille.
Sittenkuin asiaa oli seurassa valmisteltu ja hallitus
1836 luvannut tarkoitusta varten jonkun
sotilasvirkatalon sekä 5,000 ruplan vuotuisen
kannatuksen, alkoi Suomen ensimäinen
maanviljelyskoulu marraskuussa 1840 Mustialan
everstiluutnantin virkatalossa Tammelassa, johtajana
vapaaherra, sittemmin senaattori Sebastian
Gripenberg (k. 1869). Varsinaisen
2-vuoti-sen maanviljelys- eli .,voutiosaston" rinnalle
järjestettiin 1-vuotiset lampuri- ja karjakko-osastot,
joista edellinen pian lakkasi. Laitoksen tuli
muutoin olla malli- ja näytetalona suurelle
maatavil-jelevälle yleisölle, uusien työ-, viljelys- ja
eläin-jalostustapojen kokeiluasemana j. n. e. Alempi
maanviljelyskoulu toimi Mustialassa v:sta 1840
v:een 1897 ja siinä kävi sinä aikana yli 900
oppilasta. Puolitoista vuosikymmentä oli Mustiala
ainoana maatalouskouluna. Aleksanteri II: n
noustua valtaistuimelle (1855) koitti maalle
edistysmielinen aika. jonka seuraukset tuntuivat
myöskin maatalousalalla. Jo 1856 hallitus päätti
perustaa 7 uutta maanviljelyskoulua eri osiin maata,
ja ne alkoivat toimintansa seur. järjestyksessä:
Jouhkola Tohmajärvellä, 1857 (lakkasi 1867);
Korsholm Vaasan ja Otava Mikkelin luona
sekä Koivikko Muhoksessa, kaikki 1859; Le-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0828.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free