- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1545-1546

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maatalousopetus

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

231

Maatalousoppi—Maatiaisvoi

1556

vainen Kuopion pitäjässä, 1860 (lakkasi
1S94), Antti Manninen ensiinäisenä johtajana;
Maaskola Viipurin pitäjässä (1860-63) sekä
lopuksi Söderkulla Sipoossa 1863. Vielä
perustettiin Tarvaalan virkatalolle
Saarijärvellä koulu 1867 (lakkasi 1909) sekä 1874 K u r k
i-joen ent. lalijoitusmaatilalle erityisesti
Viipurin läänin oloja silmällä pitäen
maanviljelyskoulu (lakkasi 1896), joka tuli toimimaan
3-vuo-tisena, ensimäisenä johtajana A. E. Long. Kaikki
nämä koulut olivat jotenkin saman
perusohjelman mukaisia, mikä aikoinaan Mustialalle
suunniteltiin. samoin ne, jotka vielä 1880-luvulla
perustettiin: Tuorla Turun luona (1885-1908);
Orismala Isossakyrössä (1885-) Edv.
Björ-kenheim koko ajan johtajana; Osa ra
Hämeenkyrössä (1886-1909), A. G. Hildénin johtamana;
Simana n niemi Liperissä (1886-1909) J. E.
Hällström johtajana sekä valtion omistama
H a r j u Virolahdella.

Eri aikoina ja eri tilaisuuksissa oli lausuttu jo
epäilyksiä siitä, tokko nämä käytännöllä
s-tieto-puoliset, työnjohtajia varsinaisesti kasvattavat
oppilaitokset olivat omiansa tyydyttämään
maanviljelijäin enemmistön tarpeita. Jo 1874 lausui
lääninagronomien kokous melkein yksimielisesti
käsityksenään, etteivät silloiset
maanviljelyskoulut vastanneet tarkoitustaan, vaan että oli
saatava aikaan opetusjärjestelmä, jossa tietopuolinen
opetus tulee pääasiaksi ja erotetuksi
käytännöllisestä työnharjoituksesta, joka oli hyvinhoidetuilla
tiloilla erittäin opittava. Tämä oikeaan osattu
lausunto sai kuitenkin odottaa kolme
vuosikymmentä yleisempää toteutumistaan. V. 1890 oli
koolla valtion komitea, jonka tehtävänä oli
suunnitella ehdotuksia maanviljelysopetuksen
parantamiseksi. Tämä m. m. totesi, että valtion
suorittamat kustannukset oppilaiden määrään ja
näiden saavuttamiin tietoihin nähden olivat liian
suuret (n. 1,500 mk. kutakin koulusta päässyttä
oppilasta kohti) ; koulut eivät suoranaisesti
hyödyttäneet maanviljelijäin enemmistöä,
pienviljelijöitä j. n. e. Komitean mielestä olisi entisten
koulujen lisäksi sentähden perustettava
muutamia 2-talvisia maamieskouluja (sekä, jos ne eivät
menestyisi, vaikkapa 1-talvisiakin) ynnä
suurempi määrä (yli 20) yksivuotisia
käytännöllis-tietopuolisia maanviljelyskouluja eri osiin maata.
Sittenkuin komitean ehdotuksesta oli lausunnot
hankittu ja 1896 uusi asetus ja ohjesääntö
maan-viljelysopetusta varten annettu. perustettiin
1890-luvulla vieläkin 10 uutta 2-vuotista
käytän-nöllis-tietopuolista maanviljelyskoulua:
Peltosalmi Iisalmella (1894); Latokartano
Lappträskissä (1896-1911): P e k s a 1 a
Angel-niemellä (1896-); Jokisaari Nivalassa
(1896-1906); Elisenvaara Kurkijoella (1897-);
Pääskylahti Savonlinnan luona (1897-1905);
Haapa puro Nurmeksessa (1897-1907) ; Verho
Padasjoella (1898-1914) ja Soanlahti
(1898-1908). Ahvenanmaalla II a g a n
kuninkaankartanossa oli 2-vuotinen koulu toiminut v:stal888,
mutta muutettiin oppilaiden vähyyden takia 1895
1-vuotiseksi. Seppälän valtion omistamalla
tilalla Kajaanin luona avattiin 1-vuotinen
käy-tännöllis-tietopuolinen koulu 1897. Vielä v. 1904
oli käytännöllis-tietopuolisia maanviljelyskouluja
yhteensä 23 (joista 2 1-vuotista, muut 2-vuotisia).
Näillä koulutiloilla ja Mustialassa, siis 24 tilalla,

oli viljellyn maan (pellon ja niityn) pinta-ala
keskimäärin 219 ha tilaa kohti, ja niillä
pidettiin keskimäärin 19 hevosta ja 77 lehmää
(lehmiä 100 ha kohti 35). Tilat olivat siis
suurtiloja. Poispääsevistä oppilaista palasi 1904
koteihinsa 26 työnjohtajapaikkoja otti 66,s
Yhä uudistuvasti on siis voitu todeta, että nämä
koulut ovat pääasiallisesti palvelleet maan
varsin harvoja suurtiloja.

V. 1889 perustettiin ensimäinen 2-vuotinen
maamieskoulu Harjun tilalle. Virolahdella.
I Samanlainen avattiin 1896 niinikään
rinnakkais-osastoksi Orismalan maanviljelyskoulun
yhteyteen sekä 1898 O s a r a n maanviljelyskoulun
rinnalle. Niin hyvin varustettuja, tervetulleita
ja suosittuja kuin nämä koulut olivatkin, eivät
ne kuitenkaan pitkälle riittäneet. Ne eivät
voineet ottaa vastaan kaikkia niitä, yleensä
suurempien talonpoikaistalojen poikia, joita niihin
pyrki. Pienviljelijäin pojille olivat nämäkin
koulut vähemmän soveliaita; he olivat edelleen omia
maataloudellisia opinahjojaan vailla.
Maanviljelys- ja talousseurain edusmiesten kokouksessa
1900 oli keskusteltavana Pohjois-Karjalau
maanviljelysseuran esittämä kysymys: „Eikö nykyään
yleinen kaksivuotinen, käytännöllis-tietopuolinen
maanviljelysopetusjärjestelmä olisi yhä enemmän
hyljättävä ja siirryttävä ajanmukaisempaan,
pikkutilallisia enemmän hyödyttävään
talvikurssi-järjestelmään?" Tämän johdosta asetettiin
maanviljelysseurojen keskeinen 12-miehinen komitea,
joka 1902 julkaisi mietintönsä
..Maanviljelys-opetusta pikkuviljelijöille". Komitea totesi m. m.,
että siihenastinen maanviljelvsopetus oli aivan
riittämätön. Sen toimeenpanema tiedustelu osoitti,
että Suomessa 1.000 maanomistajaa kohti v. 1901
oli ainoastaan 10 maanviljelyskoulun käynyttä
tilallista ja 7.8 työnjohtajaa sekä että 1.000
torpparista ainoastaan 1 oli käynyt
maanviljelyskoulun. Eri lääneissä oli maanvil jelyskoulun
käyneitä tilallisia 1,000 maanomistajaa kohti:
Hämeen 1. 38, Uudenmaan 36.s. Turun ja Porin 22,
Kuopion 8,«, Mikkelin 6,4, Viipurin 4.3. Oulun 3,7
ja Vaasan 3,s. Alemman m:n päämuodoksi
ehdotti komitea yksitalvisia
maamieskouluja. Samaan tulokseen tuli myöskin
valtion 1906 asettama komitea. Niitä alettiinkin
perustaa v:sta 1905 lähtien, jolloin Kajaanin
Seppälän yksivuotinen maanviljelyskoulu
muutettiin talvikouluksi ja Korsholman
2-vuoti-sen koulun rinnalle järjestettiin samanlainen.
V. 1906 alkoivat Vakka-Suomen,
Ylivieskan (v:sta 1911 Oulaisissa) ja Vrethallan
(Kemiössä, ruotsink.) maamieskoulut; 1907 V e
s-tankvarn (Inkoossa, ruotsink.) ja K o
n-nitsa (Pyhäjärvellä, Viip. 1.) sekä 1908
yhteensä 8 koulua: Salon seudun,
Kokemäen, P o h j o i s-H ä m e e n (Vilppulassa). A h
1-manin (Messukylässä), Päivölän
(Sääksmäellä), Soanlahden (ent. 2-vuotisen sijaan),
Uudenkirkon (Viip. 1.) ja
Muuruveden (Kuop. 1.) maamieskoulut. Kun 1909
vielä saatiin valtion avustusta (koulua kohti
yleensä noin 11,000 mk.) Lahden seudun
maamieskoulua varten (Hollolassa), jonka
jälkeen „valtion varat eivät ole riittäneet" uusien,
anottujen koulujen avustamiseen, oli näiden
koulujen luku 16. Niissä oli syksyllä 1912 yhteensä
416 oppilasta 1. keskim. koulua kohti 25,4 (enim-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0831.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free