- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1547-1548

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maatalousopetus

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1548

Maatalousoppi—Maatiaisvoi

1556

män Vakka-Suomen koulussa, 45). Oppikurssi
näissä kestää noin 23 viikkoa (120-140
opetuspäivää). Tuntien määrä alkeis- ja
ammattiaineissa vaihteli v. 1911 420:n (Soanlahti) ja
777:n (Vakka-Suomi) välillä, minkä lisäksi
tulee veisto- y. m. harjoituksia. Näiden koulujen
opettajisto suoritti kesällä 1911 neuvojatoimintaa
keskimäärin 100 päivää koulua kohti. Samoihin
aikoihin kuin mainittuja maamieskouluja on
perustettu eli v:sta 1906 lähtien on vanhoja
maanviljelyskouluja paljon lakannut, niin että kun
niitä" 1904 vielä oii 23, on niitä syksyllä 1913
jäljellä vain 8 (joista vielä 1 lakkaa 1914).
V. 1911 päästettiin 9:stä 2-vuotisesta koulusta
yht. 124 oppilasta. V:n 1906 valtionkomitea
ehdotti m. m., että jotkut vanhoista kouluista
voitaisiin muuttaa 1 ’„-v Uotisiksi, joissa
ensimäinen vuosi omistettaisiin pääasiallisesti
käytännölliselle harjoitukselle, ollen tietopuolista
opetusta talviaamusin ainoastaan 2 tuntia päivässä
ja toinen talvi omistettaisiin yksinomaan
tietopuoliselle opetukselle. Tällaiseksi järjestettiin
syksystä 1907 Otavan 2-vuotinen
maanviljelyskoulu.

Uusina omintakeisina muotoina Suomen m:ssa
esiintyvät m a a m i e s o p i s t o t eli
kaksitalvi-set maamiesjatkokoulut, joille v:n 1906 komitea
laati suunnitelman. Niiden tarkoituksena on
tarjota nuorille henkilöille, jotka jo ovat saaneet
ammatillista alkeisopetusta, tilaisuutta
opintojensa täydentämiseen ja jatkamiseen, heidän
sitten palatakseen joko kotimaatalouteen tai
valmistautuakseen neuvojiksi, tilanhoitajiksi j. n. e.
Ohjelman tuli olla verraten lavea, kurssi-ajan
2 talvea, yht. 13 kuukautta, välikesä oli
käytettävä harjoitteluun yksityisillä tiloilla.
Mustialassa alkoi maamiesopisto syksyllä 1908,
vanhan maanviljelys- ja meijeriopiston lakatessa.
Pääsyvaatimuksena on maanviljelys- tai
maamieskoulun käynti sekä hyväksyttävä harjoittelu.
Oppilaita oli talvella 1913 yht. 56. Toinen
maamiesopisto alkoi 1910 Kurkijoella, missä samalla
lakkasi v:sta 1897 toiminut 2-vuotinen.
käytän-nöllis-tietopuolinen ylempi maanviljelyskoulu,
johon pääsyvaatimuksena oli lyseon 5 luokan kurssi
tai vastaavat tiedot. Kurkijoen maamiesopistoon
tuli pääsyvaatimuksiksi myöskin lyseon 5 luokan
kurssi tahi kansanopiston käynti ja
pääsytutkinto luonnontiedossa ja matematiikassa sekä
molemmilla linjoilla 2 v:n hyväksytty
maanvil-jelysharjoittelu. Talvella 1913 oli Kurkijoella 43
oppilasta, joista noin puolet lyseon, puolet
kansanopiston käyneitä. Molemmissa opistoissa on 5
vakinaista opettajaa (m. m. erityinen
yhteiskunta-aineiden opettaja) sekä 6:s ylim. opettaja
eläin-lääkinta-aineissa. Opettajat pitävät kesän aikaan
kursseja kansakoulunopettajille, seurain
neuvojille, pienviljelijöille j. n. e. sekä toimivat
luen-nonpitäjinä maanviljelysseurain tilauksesta.
Opistot ovat kokonaan valtion ylläpitämät.

V. 1908 alkoi Helsingissä
maanviljelys-lyseo, välimuoto oppikoulun ja maamiesopiston
välillä, osakeyhtiön perustamana ja valtion avus
tamana. Pääsyvaatimuksena siihen on lyseon tai
sitä vastaavan oppikoulun 5 luokan oppimäärä
sekä 1 v. harjoittelua. Oppikausi kestää 3 vuotta
ja vastaa sen 3 luokkaa lyseoiden 6-8 luokkaa.
M:ta annetaan vähimmän l:sellä luokalla, mutta
sitten kasvavassa määrässä. Luonnontieteitä ja

matematiikkaa opetetaan jonkun verran
runsaammin kuin lyseossa, humanistisia aineita
vähemmän. Koulusta pääsevät oppilaat ovat saaneet
oikeuden jatkaa opintoja yliopiston
maanviljelys-taloudellisessa tiedekunnan osastossa.

Sittenkuin maanviljelysharjoittelua
ruvettiin vaatimaan pääsyehtona erinäisiin
oppilaitoksiin (maamiesopistot) ja maamieskoulujen
oppilaita kehoitettiin täydentämään opiskeluaan
käytännöllisellä harjoittelulla vieraissa hyvin
hoidetuissa taloissa, kävi tarpeelliseksi järjestää
maanviljelysharjoittelun johto ja valvonta
yhtenäiseksi ja pysyväiseksi. Sitä varten asetettiin
1908 maanviljelysliarjoitteluvaliokunta, jossa oli
3 jäsentä, tietopuolisten maanviljelyskoulujen,
yliopiston maanv.-taloudellisen tiedekunnan osaston
ja maatal.-seurojen keskusliiton valitsemina.
Valiokunnan palkkaama sihteeri johti toimintaa,
maamieskoulujen opettajain, kunkin piirissään,
huolehtiessa paikallisesta harjoittelun valvonnasta.
V:n 1911 lopussa siirtyi
maanviljelysliarjoittelu-laitos keskusliitolta suoranaisesti
maanviljelys-hallituksen alaiseksi ja tarkoitusta varten
asetetun maanviljelysharjoittelukonsulentin hoitoon.
Kolmimiehinen valiokunta on säilytetty, ja siihen
valitsevat maamiesopistot ja 2-talviset
maanmies-koulut yhden edustajan, 1-talviset maamieskoulut
toisen ja maanviljelyshallitus määrää
käytännöllisen maanviljelijän kolmanneksi. Hyväksyttyjä
harjoittelutaloja oli 1913 vähän yli 200 ja
harjoittelijoita niissä (maanviljelvslyseolaisia ja
ylioppilaita lukuunottamatta) noin 250.

V. 1901 perustettiin Salmin kihlakuntaan
Raja-Karjalassa 3 kiertävää maamieskoulua
Itä-Karjalan maanviljelysseuran toimesta. Talven
kuluessa toimii kukin koulu ennen joulua
mar-rask. alusta yhdessä paikassa, joulun jälkeen 2
paikassa, vaihtuen maaliskuun alussa. Kurssin
pituus tulee siis olemaan 6-8 viikkoa. Koulussa
on agronomi johtajana ja tietopuolisten aineiden
opettajana sekä käytännöllisiä töitä varten
karjakko, joka hoitaa koulutalon tai jonkun muun
karja- ja maitotaloutta johtajan ohjeiden mukaan
sekä veistonopettaja. Kaikki nämä toimihenkilöt
ovat niinä aikoina, jolloin koulu ei toimi,
kiertävinä neuvojina koulun piirissä. Oppilaita,
miehiä ja naisia, on kurssia kohti tavallisimmin
10-16, joskus enemmän (jopa 25-30). Vv. 1907-11
on kiertäviä maamieskouluja perustettu vielä
Ilomantsin, Kajaanin ja Oulun kihlakuntiin sekä
Lappiin, joten niitä on 7.

Opetusta karjanhoidossa ja
maitotaloudessa annettiin jo aikaisimmissa
maanviljelyskouluissa ja erittäinkin niiden
karjakko-osastoissa. Ensimäiset varsinaiset
karjakkoja meijerikoulut alkoivat 1869
Simana n n i e m e n tilalla Liperissä ja Hakoisten
tilalla Janakkalassa. Koulut olivat 2-vuotisia.
niissä tuli antaa oppilaille, joita oli 6-8 „tietoa
ja taitoa maitotalouden kaikissa haaroissa sekä
karjan tarkoituksenmukaisessa syöttämisessä ja
hoidossa". Opetus oli pääasiallisesti
käytännöllistä. Näiden koulujen mallin mukaan
perusteltiin 1870- ja 1880-luvuilla useita samanlaisia eri
osiin maata, joista jotkut toimivat vain lyhyen
ajan, toiset ovat vieläkin toimessa, vaikka jonkun
verran muuttuneina (Peltosalmi per. 1874,
Koivikko Kiteellä 1877, Hovila Sysmässä 1879,
Oris-inala 1882 ja Pekkala Ruovedellä 1882). 1890-lu-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0832.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free