- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1553-1554

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maatalousopetus

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1553

Maatalousoppi—Maatiaisvoi

1556

yksityisillä tiloilla. Oppilasluku vaihtelee
melkoisesti. johtuen opettajain, erityisesti johtajan
henkilöllisestä kyvystä ja maineesta;
pienimmissä on 10-20 oppilasta, suurimmissa 70-100.
jopa joskus 120-150 (esim. Dalum, Ladelund).
Koulut ovatkin kaikki yksityisiä laitoksia,
useimmiten johtajan, joskus kannatusyhdistyksen tai
osakeyhtiön omistamia. Suoranainen
valtionavustus on verraten niukka. Tanskan
maatalouskoulut ovat varsin läheistä sukua kansanopistoille,
jotka opetustapaan, kurssien pituuteen, henkeen
y. m. nähden ovat lyöneet leimansa
ammatillisiinkin kouluihin. Useat ammattiopettajat ovat
itse kulkeneet kansanopistotietä. Melkoinen osa,
usein noin puolet maamieskoulujen oppilaista
on aikaisemmin käynyt kansanopiston.
Maamieskoulujen ja kansanopistojen opettajilla on
yhteinen iso yhdistys ja yhteinen valtion
avustama eläkelaitos. Kaikkiaan 77 kansanopistosta
on 29: llä varsinainen maataloudenopettaja ja
ammatillista opetusta näissä aineissa vähintään
50 tuntia kurssia kohti. Hallinnollisesti luetaan
kansanopistot ja maamieskoulut samaan ryhmään
ja saavat valtioapua samojen perusteiden
mukaan. V. 1912-13 valtion nienosääntöön on 96
.hyväksyttyä" kansanopistoa ja maamieskoulua
varten varattu avustukseksi yhteensä ainoastaan
170,000 kruunua sekä opiskelu-apurahoiksi
näiden oppilaille 255,000 kr. Tanskassa pidetään
verraten paljon lyhyitä erilaisia kursseja sekä
etupäässä kouluilla että myöskin kiertävinä
maaseuduilla (pituus tavallisimmin 8-11-14 p.,
joskus enemmän). Osanottajia varten on valtion
apurahoiksi varattu 60-70,000 kr.
Meijerikou-luja on 3 ja kurssin pituus niissä 6-7 kk. Var
sinaisia karjanlioitokouluja ei ole, mutta
kursseja tarkastuskarjakkoja varten pidetään
useiden maamieskoulujen yhteydessä. Varsinaisia
puutarhakouluja on 4. Kööpenhaminan suositussa
ja Pohjoismaiden suurimmassa
maatalouskorkeakoulussa on eri osastot, paitsi varsinaista
maataloutta varten, myöskin puutarhanhoitoa,
metsänhoitoa ja eläinlääkintää varten. Korkeakoulussa
oli 1911-12 yhteensä 517 oppilasta (joista 235
eläinlääkäri-, 145 maanviljelys-, 54 metsänhoito-,
31 puutarhurioppilasta).

Saksan kaikissa eri maissa on viime
vuosikymmeninä paljon huolehdittu erittäinkin
maataloudellisesta alkeisopetuksesta ja tietopuoliset
maamiestalvikoulut ovat tulleet yleisesti
suosituiksi. Kun olot sikäläisissä eri maissa ovat
melkoisesti toistensa kaltaisia rajoittuu seuraava
esitys Preussin kuningaskuntaan kuuluvien
maakuntain m reen. V. 1875 oli Preussin maissa 38
alempaa maamies- ja maanviljelyskoulua
(useimmat viimemainittuja), 1885 jo* 78, 1896 129,
1905 155 ja 1909 213. Viimemainituista oli
ainoastaan 17 maanviljelyskoulua, kurssi
2-vuoti-nen (Ackerbauschulen), joissa käytännöllinen
työharjoitus on melkoisesti entisestään
vähentynyt, ollen jotkut talvikouluihin verrattavia.
Niissä oli oppilasluku yhteensä 1.107 eli yli 60
koulua kohti. Valtiolle, piirikunnille y. m. niiniä
aiheuttivat yhteensä 300,000 Saksan mk:n
vuotuisen menon. Mainituista 213 koulusta oli
varsinaisia talvikouluja (melkein kaikki 2-talvisia)
196 (niistä Hannoverissa 35, Reinin
maakunnissa 42, Westfaienissa 19). Niissä kävi 1909
yhteensä 7,873 oppilasta eli noin 40 koulua kohti.

Kustannukset tekivät 1,658.000 Saksan mk.
Maanviljelyskeskikouluja (Landw. Mittelschulen).
joista kirjoituksen yleisessä osassa ylempänä on
tehty lyhyesti selkoa, 1909 oli 19. Niissä oli
169 opettajaa, noin 4,000 oppilasta (siis yli 200
koulua kohti) ja niiden kustannukset tekivät n.
1.700,000 Saksan mk. Meijerikouluja Preussin
maissa 1908 oli 14. puutarha- ja
viininviljelys-kouluja 16. niitvnviljelyskouluja 5. kouluja
mehiläishoitoa varten 3 ja siipikarjanhoitoa
varten 7 sekä hevosenkengityskouluja 65.
Varsinaisia maanvil jelyskorkeakouluja 1908 oli 8.
eläin-lääkärikorkeakouluja 2 ja ylempiä
puutarhaopistoja 3. Maatalousopettiijain valmistamista
varten on talvikauden kestävät kurssit 3 eri
paikassa. Maaseudulla toimivien kansakoulujen
jatkokurssit (Ländliehe Fortbildungsehulen, 1909
yhteensä 4.053) ovat v:sta 1895 kuuluneet
maan-viljelyshallinnon alle. ja vaikka niissä ei yleensä
maatalous ole varsinaisena oppiaineena,
koetetaan opetus eri aineissa soveltaa siten, että
maatalouselinkeino ja maalaiselämä tulevat huomioon
otetuiksi. Kansakoulun opettajia vartei, jotka
aikovat jatkokursseja pitää, on järjestetty
maatalouskoulujen yhteyteen erityisiä, useimmiten
4-viikkoisia kursseja (1909 20 kurssit), joihin
osaa-ottaville annetaan vapaat rautatiematkat ja
päivärahoja (4 mk. 50 p. päivältä). V:sta 1908
lähtien on vakinaiselle sotaväelle ruvettu
järjestämään siellä täällä luentosarjoja maataloudessa.

Itävallan maissa, erittäinkin sen
tsek-kiläis-saksalaisissa maissa. Böömissä ja Määrissä,
m. on suurin piirtein katsoen samoin järjestetty
kuin Saksan maissa. Täälläkin ovat jo
talvikoulut vallitsevina. Niitä oli 1911-12 yhteensä 88
(niistä Määrissä 34, Böömissä 29).
Maanviljelyskouluja (Ackerbauschulen) oli 43 (Böömissä 15,
Määrissä 7) sekä maanviljelyskeskikouluja
(Mittelschulen) 8 (Böömissä 3. Määrissä 2), 2
keskikoulua puutarhanhoitoa varten, 4 meijerikoulua,
28 erikoiskoulua puutarhanhoitoa, viininviljelystä,
pellavan-, humalan- ja niitynviljelystä,
alppi-taloutta ja mehiläishoitoa varten, 2
viinanpolttoja 2 oluenpanokoulua. Maataloudellisia
korkeakouluja oli 7. joista 3 yliopistonluontoista.
3 korkeakoulua (akatemiaa) ja 1
oluenpanokorkea-koulu. Täällä kuten Saksan maissa kuuluu
neu-vontatoimi koulun piirissä opettajiston,
erityisesti johtajan tehtäviin.

Sveitsissä oli 1910-11
käytännöllis-tieto-ptiolisia maanviljelyskouluja 4 ja niissä
oppilaita 187 sekä talvikouluja 16 (1897 vain 7)
ja niissä 954 oppilasta. 1.000 viljelmää kohti
(yli 3 ha) laskettiin tulevan 7 maamieskoulun
oppilasta (Luzernin kantonissa 12).

Ranskassa m. on itäisiin naapurimaihinsa
verraten kauan ollut jäljempänä, mutta
nykyisin suunnitellaan sen perinpohjaista uudistamista.
Äskettäin laskettiin siellä maatalouskouluissa
käyvän nuorisomäärän nousevan vuosittain
ainoastaan 2,500:aan. Päämuotona ovat olleet
2-(joskus 2 1/a-3-) vuotiset käytännöllis-tietopuoliset
maanviljelyskoulut (Écoles pratiques
d’agricul-ture). Niitä oli pari vuotta sitten 38 ja
oppilaita n. 1.300. Näitä alempana asteena ovat
maanvil jelystyömiesten. työnjohtajain ja
pientilallisten kehittämiseksi aikoinaan aiotut,
pääasiassa käytännölliset harjoituskoulut (fermes
écoles). N. 30 v. sitten oli näitä kouluja vielä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:28 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0835.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free