- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1555-1556

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maatalousopetus - Maatalousoppi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1555

Maatalousoppi—Maatiaisvoi

1556

40, nyt vain 10 ja oppilaita 290.
Meijerikou-luja on viime aikoihin ollut 8, eräitä
juustonval-mistuskouluja, kursseja silkinviljelvstä ja
siipi-karjanhoitoa varten. Vaatimattomasti
järjestettyjä maamiestalvikouluja oli vain 9, mutta juuri
tlimän luontoisia kouluja tulee enemmän
perustettavaksi. Saksan osittain keskikouluja, osittain
vanhempia korkeakouluja vastaavia on Ranskassa
3 oppilaitosta (Écoles nationales; Grignon.
Mont-pellier, Rennes). Yliopistollista
maatalousopetusta varten on korkeakoulu Pariisissa (Institut
agronomique). [Kirjoituksia „Oma maa" ja
..Maa-henki" nimisissä teoksissa. M:ta käsitelleiden
komiteain mietintöjä vv:lta 1891, 1902. 1907 ja
1908; G. Grotenfelt, ,,Tietoja Suomen
maitotalouden kehityksestä"; IT. Gebhard.
„Maanvil-jelysopetus meillä ja muualla" (1894) ; H.
Nylander. ..Käytännöllinen harjoittelu karjanhoidon
ja meijeritalouden alalla" y. m.] vrt. liitekuva
„M a a t a 1 o u s k o u 1 u j a" I, II. U. B.

Maatalousoppi käsittelee maatalouselinkeinon
harjoittamisessa esiintyviä taloudellisia ja
teknillisiä kysymyksiä. Se jaetaan tavallisesti kalitee i
pääosaan: 1) yleinen maatalousoppi 1.
maanviljelyksen talousoppi ja 2) erikoinen
maatalousoppi 1. maatalouden tekniikka. — Edellinen taas
jaetaan kolmeen osaan a) maatalousliikkeen
hoito-oppi. b) maatalouden arvioimisoppi
(taksatsioni-oppi) ja c) maatalousliikkeen tarkastamisoppi 1.
maatalouskirjanpito. Maataloustekniikassa
ero-telaan tavallisesti kaksi pääosaa: a)
kasvituotanto-oppi ja b) eläintuotanto-oppi. Kolmannen
osan ovat useat muodostaneet maatalouden
sivuelinkeinoista. .7. E. S.

Maatalouspolitiikka ks.
Agraaripoli-t i i k k a.

Maatalousseura ks. Maanviljelysseura.

Maatalousseurojen keskusliitto ks.
Suomen maatalousseurojen
keskusliitto.

Maataloustilasto. Suomen m:n alkuna ovat
ne kertomukset, joita maaherrat Ruotsin vallan
aikana 1730-luvulla velvoitettiin antamaan
valtiopäiville. Näissä kertomuksissa tehtiin selkoa m. m.
maanviljelyksen tilasta kussakin läänissä.
Va-paudenajan lopulla annettiin näissä
kertomuksissa tietoja eri pitäjien peltomaan alasta,
vuotuisen kylvöalan ja kesannon laajuudesta j. n. e.
V. 1799 velvoitettiin maaherrat antamaan
kertomuksia vuodentulosta kolmasti v:ssa ja v:sta 1803
alkaen papisto antoi väenluvunmuutoksia
koskevissa jokavuotistauluissa tietoja m. m. rukiin,
vehnän, ohran, kauran, sekulin, herneiden ja
perumiin likimääräisestä kylvöstä sekä sadon
jyvä-luvusta. Joka 5:s vuosi annetut väkiluvuntaulut
taas sisälsivät tietoja m. m. hevosten, härkien,
lehmien, nuoren karjan ja lampaiden luvusta sekä
viljellyn maan suuruudesta. Molemmanlaatuiset
papiston annettavat tiedot kuitenkin pian
lakkasivat, edelliset 1812 ja jälkimäiset 1810. —
Maaherrain velvollisuus antaa vuosikertomukset
läänien tilasta uudistettiin 1816, ja tarkempi
suunnitelma näitä kertomuksia varten määrättiin
1839; v:sta 1842 alkaen annettiin laajempi
kertomus jokaiselta kolmivuotiskaudelta ja v:sta
1855 se oli annettava viisivuotiskausittain.
Perinpohjaisen parannuksen lääninkertomuksiin tuotti
asetus v:lta 1877, jonka kautta kertomukset
jaettiin kahteen osaan, nim. tekstiä sisältävään osas-

toon ja sen perustuksena olevaan tilastolliseen
tauluosastoon. Maanviljelystä ja karjanhoitoa
koskevat ensitiedot tähän tilastoon olivat
annettavat tiloittain ja kertomusten tauluosastossa
tiedot olivat esitettävät kunnittain. Ensitietojen
kokoamisessa lääninhallitusten alaiset
viranomaiset saivat käyttää kunnallislautakuntain
välitystä. V. 1888 annetulla julistuksella tehtiin
erinäisiä pienempiä muutoksia m. m.
kuvernöörin-kertomusten taululiitteiden siihen osaan, joka
koski maanviljelysoloja, mutta 1907 annetulla
asetuksella maataloustilasto järjestettiin perinpohjin
uudelle kannalle ja siirrettiin samalla
maanvil-jelyshallitukseen. Erityistä mainitsemista
ansaitsee Tilastollisen toimiston 1876 toimituttama
seikkaperäinen maanviljelysoloja koskeva
tiedustelu Uudenmaan läänissä, jonka tiedustelun
tulokset ovat julkaistut Suomen virallisessa
tilastossa, sekä Tilattoman väestön alakomitean
laajat tutkimukset maatalouden alalta v:lta 1901. V.
1907 annetun asetuksen mukaan maataloustilasto
käsittää kolme pääosaa: n. s. kymmenvuotisen,
jokavuotisen. ja kuukausitilaston. Kymmenvuoden
tilaston, joka perustuu joka kymmenes vuosi
toimeenpantaviin tiedusteluihin, tulee antaa selvitys
maaomaisuussuhteista, maanviljelystilani
luvusta ja suuruudesta, maan käyttämisestä,
maan-vil jelyskoneiden luvusta, karjaston paljoudesta ja
voinvalmistuksesta y. m. seikoista, jotka
koskevat maanviljelyksen ja sen sivuelinkeinojen
vaatimuksia ja tilaa. Jokavuotistilastossa tehdään
selkoa kylvöstä ja sadosta, karjaston paljoudesta,
meijeriliikkeestä sekä saatavana olevasta
maan-viljelystyöväestöstä ja sen palkkaehdoista.
Kuukausitilasto käsittää tiedot
maanviljelystuottei-den hinnoista sekä kesäkuukausilta selonteon
sadon toiveista ja liittyy siihen syksyn kuluessa
annettava selonteko kuluvan sadon arvioidusta
satomäärästä. Ensimäinen asetuksen tarkoittama
kymmenvuotistiedustelu toimeenpantiin 1910;
muutamat yleistulokset siitä ou julkaistu edellä
(ks. Maatalous). Jokavuotinen tilasto
julkaistaan Suomen virallisen tilaston sarjana III.
Maatalous. [II. Gebhard, „Maanviljelystilasto
meillä ja muualla"; „Tilastokomitean mietintö I,
Läänintilasto".] O. G.

Maatiaiskarja ks. Maatiaisrotu ja
L e h m ä.

Maatiaisrotu on sellainen eläinrotu, joka
aikojen kuluessa on muodostunut kehittymättömissä
oloissa elävän kansan taloudessa ikivanhojen
hoito-, ruokinta- ja käyttötapojen vallitessa.
Siihen ei siis ole vaikuttanut mikään
suunnitelmallinen siitos, ruokinta tahi käyttäminen, joka olisi
ollut erityisesti tarkoitettu kehittämään eläimiä
johonkin määrättyyn suuntaan. Luontaiset olot
ovat siis pääasiallisesti määränneet m:n
kehityksen. — M;ja on viime aikoina useissa maissa
ryhdytty jalostamaan järkiperäisesti, kun
kokemuksesta on tultu huomaamaan, että siten
saavutetaan helpommin paikallisiin oloihin sopivia
tuotantoeläimiä sekä viihtyväisempiä ja
kestävämpiä kuin hankkimalla niitä vieraista
seuduista. (vrt. Luonnonrotu.)

E. v. K.

Maatiaisvoi, maalaiskodeissa vanhaan
totuttuun tapaan, ilman mitään järkiperäistä
käsittelyä valmistettu voi, laadulleen yleensä paljon
huonompaa kuin meijerivoi. Se on tav. väriltään kir

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:28:18 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/5/0836.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free