- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1557-1558

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maatiede ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1557

Maatiede—Maavero

1558

javaa, hyvin hapanta, huononmakuista,
piimän-ja suolanpitoista. E. v. K.

Maatiede 1. epirografia on se fyysillisen
maantieteen osa, joka tutkii maapallon
maa-ainetta. Sen vastakohtana on hydrografia,
»vesi-tiede".

Maatila 1. tila, maa-alue tai
maataloudelliseksi organismiksi yhdistetyt alueet, joihin on
kiinnitetty liikepääoma ja joilla harjoitetaan
itsenäistä maataloutta sekä jotka ovat verollepantuja
(manttaali tai eräissä tapauksissa vain
maakirja-vero). E. A. P.

Maatilan hoito-oppi ks.
Maatalousliik-k e e n hoit o-o p p i.

Maatorpedo (ks. Torpedo), räjähdysaineilla
täytetty astia, joka peitetään linnoitusmuurien
edustalle aivan maanpintaan, jotta se
räjähdyt-täisi ilmaan hyökkääjät. M:t syttyvät joko
itsestään, kun niiden päälle polkaistaan, tai ne
saadaan räjähtämään sähkövirran avulla.

M. v. n.

Maatschappij [mätsape’j] (holl.), seura
yhtiö, eritoten kauppaylitiö.

Maatuki, rautatuki, maapieli, korvamuuri, on
se sillan alusrakenteeseen kuuluva osa, jonka
päällä sillan rantapää lepää. Puusillan m. tehdään
joskus maahan upotetuista puupaaluista taikka
kivillä osaksi täytetyistä puuarkuista, mutta
useimmin kivestä taikka betonista aivan samoin
kuin rauta- ja kivisiltain m:t. Kivinen m. on
vahvan kiviseinän tapainen muuri, jonka yläosassa
on tasaiseksi muodostettu pinta — kynnys 1.
palli — sillan tukilaakerien sijoittamista varten.
Kun m. myös on rantaäyräälle muodostuvan
tie-täytteen rajoituksena ja tukena, on siihen tehtävä
joko tien suuntaiset sen sivuilla kulkevat, taikka
siitä vinosti ulkonevat siipimuurit. (ks. Silta).

J. C-én.

Maatulet, maasta virtaavain hi iii vety kaasujen
liekit, jotka kerran syystä tai toisesta syttyneinä
saattavat olla tulessa pitkiä aikoja,
vuosisatojakin yhtä mittaa. Tällaiset m. ovat jotenkin
jleisiä vuoriöljyseuduilla. Itämailla ne ovat
olleet aiheena tulenpalvelemiseen. P. E.

Maatulli, vanha välillinen kulutusvero, jota
ou otettu valtion alueella olevien pienempien
yhdyskuntain, erittäinkin kaupunkien alueelle
valtion muista osista tuoduista tavaroista. Vero
on syntynyt keskiajan partikulaarisissa
yhteiskuntaoloissa, aikana, jolloin kaupungit
suojelus-muuriensa tai kaupungin ympäri rakennettujen
korkeiden aitojen avulla saattoivat valvoa
tuontia ja estää salakuljetusta. Oli keskiajan
kaupunkien vanhimpia ja tärkeimpiä tuloja, mutta
muuttui uuden ajan alussa joko
kokonaisuudessaan tai osittain valtion tuloksi. On 18:nnen
vuosis. lopulla ja 19:nnen vuosis. kuluessa
useimmissa valtioissa lakkautettu vapaata
elinkeinoelämää ja kauppaa suuresti ehkäisevänä tai
sosiaalipoliittisesti hylättävänä. Osittain m:n
jätteinä, osittain aivan uudestaan järjestettyinä,
vain muutamiin kulutus- tai nautintoaineisiin
rajoitettuina ja jälleen kuntain tuloiksi
muodostettuina kannetaan vielä m:ia mu stuttavia
kulutusveroja eräissä Euroopan sivistysmaissa,
kuten Itävallassa, Italiassa ja varsinkin Ranskassa
(vrt. Oktroi). Ruotsi-Suomessa m. oli
tunnettu pikkutullin (ks. t.) nimellä. Y. II.

Maatuminen, veden peittämän maan muuttu-

minen kuiviksi alueiksi, joita silloin nimitetään
vesijättömaiksi. Ilmiö on hyvin yleinen
ja johtuu milloin mistäkin syystä. Ihminen
valloittaa alaa vedeltä rakentamalla patoja, joiden
sisäpuolelta vesi pumputaan pois, kuten
Hollannin rannikoilla; järviä taas kuivataan
syventämällä niiden laskujokien uomia. Myös
luonnollista tietä juokseva vesi syventää joenuomia,
niin että järvet aikaa myöten madaltuvat.
Samaan tulokseen vie myös järviin laskevien jokien
ja purojen kuljettama lieteaines kohottamalla
pohjaa. Merien pohjalle jokien suiden edustalle
etenkin laskeutuu veden tuomia lietteitä, ja m. on
senvuoksi suistomaissa säännöllisesti hyvin
huomattava. Niilin, Mississippin, Hoanghon ja
monen muun suuren joen satojen tuhansien
neliökilometrien laajuiset suistot 1. deltat ovat
kokonaan tällä tavoin syntyneitä. Matalat lahdelmat
monesti täyttyvät aaltojen kasaamista aineksista.
Järvet hyvin yleisesti maatuvat vesikasveista,
kuten kaislasta, kortteesta, sarasta ja lopuksi
sammalesta. Näiden jäännökset kasaantuvat pohjalle
turpeeksi, ja järvi sillä tavoin muuttuu
suoksi. —- Meren rannikoilla vielä usein
maankohoaminen (ks. Manterenliikunnot)
edistää m:ta. Näin on laita Suomen rannikoilla,
missä yhä vielä maa on hiljalleen kohoamassa
meren helmasta. P. E.

Maatuuli ja merituuli ovat merien ja
suurten järvien rannikoilla havaittavia ilmiöitä,
jotka johtuvat maan ja veden erilaisesta
lämpiämisestä. Päivällä maa lämpiää enemmän ja
nopeammin kuin merenpinta; silloin ilma maan
yläpuolella ohenee ja nousee ylös, jolloin
raskaampaa meri-ilmaa virtaa sijalle, synnyttäen
merituulen. Aamuyöllä maa, joka jäähtyy
nopeammin kuin merenpinta, on merta kylmempi;
silloin syntyy päinvastaisten ilmanpainesuhteiden
vallitessa maatuuli. Vuorokauden aikojen
mukaan, jolloin tuulet esiintyvät, nimitetään
maatuulta myös yötuuleksi, merituulta
päivä-tuuleksi. Paikalliset olosuhteet kuten
ilmavirrat. rannikon muoto y. m. saattavat joko
kokonaan ehkäistä ilmiön tai tehdä sen
epäsäännölliseksi. Meidän rannikoillamme nämä tuulet
esiintyvät säännöllisinä tavallisesti vasta loppukesästä,
jclloin yleiset ilmanpainesuhteet ovat
saavuttaneet jommoisenkin tasapainon. — Liikenteelle
r.äillä tuulilla ei ole sanottavaa merkitystä
muulloin kuin purjealuksille rannikkoliikenteessä. —
Samasta syystä kuin edellämainitut tuulet ovat
monsuunituulet (ks. Monsun n i)
syntyneet, mutta niiden merkitys liikenteelle on aivan
toisenlainen. E. E. K.

Maatähti ks. Kupusienet.

Maa vaha ks. M a a p i h k a.

Maavero on vero, jonka maanhaltija
suorittaa maansa tuotosta. Tavallisesti tämä vero
kohtaa, ei ainoastaan puhdasta maantuottoa, vaan
myös siihen yhdistettyä ihmistyön tuottoa, niin
että m:oa on pidetty verona siitä tuotosta, joka
maanhaltijalla on maanviljelyksestä ja sen
sivuelinkeinoista. Oikein järjestettynä m:n tulee
kuitenkin mahdollisimman tarkkaan perustua
maan todelliseen tuottokykyyn eli niihin
pysyväisiin ominaisuuksiin, jotka antavat maalle sen
tuottoarvon.

Entisinä aikoina, jolloin maan tuotanto oli
päälähteenä kaikelle varallisuudelle, m. oli suuriar

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:28:18 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/5/0837.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free