Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maavouti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1561
Maavouti—Mab
1562
vanliojeu erilaisten verolukujen sijaan yksi ainoa
veroluku, verorupla, käytäntöön otettava.
Tässä tarkoituksessa oli silloin laskettava, mihin
määrään kunkin eri talon vero vanhojen
osoitusten mukaisesti, lähinnä edellisten 15 v:n
keski-verohinnan mukaan, nousi silloisessa rahalajissa
eli ruplissa. Tämä tuplamäärä tuli olemaan talon
veroruplamäärä. Keis. julistuksessa maalisk. 5
p:ltä 1841 määrättiin veroruplan osoitus siten,
että jokaisesta veroruplasta oli suoritettava 3
kappaa jyviä, 1 kappa kauroja, 3 naulaa voita. 2
naulaa talia sekä rahassa, vaihdellen eri
lää-ne ssä, 5:stä 24:ään kopeekkaan. Osoitukseen
otetut, luonnossa suoritettavat parselit olivat,
mikäli ne rahassa lunastettiin, keis. julistuksen
mukaan maalisk. 31 p:ltä 1840. suoritettavat 10
vuoden keskiverohinnan jälkeen. Vastaisuudessa
verotettaville taloille määrättiin keis. kirjeessä
tou-kok. 22 p:ltä 1841 veroruplaluku 35 ruplaksi 40
kopeekaksi manttaalia kohti. Vaasan ja Oulun
läänissä kuitenkin vain 30 ruplaksi,
lukuunottamatta Kajaanin kihlakunnan taloja, joiden
rupla-luvun tuli olla ainoastaan 9 ruplaa koko
manttaalilta. Aikaisemmin asutuilla ja verotetuilla
seuduilla veroruplaluku nousi aina 60:een ja
70:een ja enempäänkin manttaalia kohti.
Uudistusta toimeenpantaessa vastasi veroruplaan
sisältyvien parselien ja puhtaan rahan yhteinen
summa itse asiassa yhtä hopearuplaa. Tämä
seikka muuttui kuitenkin pian sen takia että
luonnontuotteiden hinta nousi, jota vastoin
ruplan hinta aleni. Verorupla tuli siis arvoltaan
hopearuplaa kalliimmaksi. Koska m. sen johdosta,
että luonnontuotteet edelleenkin nousivat
hinnassa, oli melkoisesti kohoamassa, nostettiin
useilla valtiopäivillä kysymys mukavimman tavan
löytämisestä tämän epäkohdan poistamiseksi.
M. m. ehdotettiin tällöin, että m. vahvistettaisiin
pysyväksi rahaveroksi. Keis. asetuksella heinäk.
16 p:ltä 1886 vahvistettiin vihdoin koko maata
varten erityinen uusi veroruplan osoitus
käytettäväksi v:n 1889 alusta lukien. Tämän mukaan
suoritetaan veroruplasta nykyjään 25 litraa
jyviä, puoleksi rukiita ja puoleksi ohria, 10 litraa
kauroja sekä rahassa Smk. 1:17-1:45.
Uuden osoituksen toimeenpaneminen vaikutti
erityisesti Viipurin läänin vero-oloihin, jossa m.
siellä noudatettavan osoituksen mukaan, jos se
olisi tullut käytäntöön, olisi käynyt verraten liian
rasittavaksi jo siinäkin tapauksessa, että Viipurin
läänin verollepanotavassa manttaalia kohti
määrätty veroruplien luku olisi saanut jäädä 15:ksi
eikä olisi erityisen keis. asetuksen kautta heinäk.
16 p:ltä 1886 korotettu 20:een. Myöskin entisen
Tornion kihlakunnan pitäjissä oli uusi
veron-osoitus noudatettavana, ja määrättiin samalla
taloilta suoritettavaksi 16 veroruplaa manttaalia
kohti.
Vähän merkitseviä ruplaveroon verraten ovat
muut vakinaiseen m:oon luetut verot, kuten
yleisestä rälssistä suoritettava rälssivero,
kirkko-herranvirkataloista menevä karjavero tai
hengellis-rälssivero sekä muutamista taloista maksettava
metsävero ja kalavero y. m., jotka suoritetaan
rahassa. — Maatiloista Lapin seurakunnissa
maksetaan ainoastaan n. s. lapinveroa, joka
lopullisesti verotetuista taloista tekee 38 mk. 40 p.
manttaalia kohti.
Kymmenykset (ks. t.) muodostavat eri-
tyisen m: n. Kun uskonpuhdistuksen jälkeen
a/3 viljakymmenyks stä peruutettiin kruunulle,
muuttuivat nämä maantuottoa kohtaavan
kruu-nunveron luontoisiksi. Kymmenysten
määräämistä varten toimitettiin sittemmin maan
aikaisemmin viljelly ssä osissa pysyväisiä
kym-menykseenpanoja tahi sitten sovittiin rahvaan
kanssa siitä jyvämäärästä, jolla kymmenykset
olisivat suoritettavat. Missä
kruununkymmenys-määrät ovat vahvistetut erityisillä asetuksilla,
ovat ne suoritetut yhden tynnyrin tahi sitä
vastaavan litramäärän mukaan jyviä manttaalia
kohti.
M:ja ovat vielä silta- ja
jahtivoudin-kapat, jotka poliisilaitoksen tultua maalla
uudestaan järjestetyksi 1891 peruutettiin
kruunulle ja suoritetaan 11 litralla kokonaista
manttaalia kohti. Zsiinikään on m:iliin luettu n. s.
vero heinärahat, ohimenevää laatua oleva
vero, joka vielä suoritetaan muutamista taloista
Viipurin läänissä.
Suomessa maatiloista menevää m:oa ei voitane
veronalaisen maan laajuuteen ja laatuun nähden
sanoa suureksi, semminkään 1886 v:n
verorupla-osoituksen käytäntöön tultua ja sittenkuin
ruotujakoisista taloista ja
meri-sotilasruoduista menevät vakanssimaksut
peruutettiin keis. asetuksella elok. 5 p:ltä 18-Q’
ja sitäpaitsi sant. p. annetulla keis. asetuksella
r a t s u t i 1 a t siinä säädetyssä järjestyksessä
vapautettiin niille kuuluvasta
ratsuvarustusvel-vollisuudesta. Valtion tulot m:ista nousivat
nimittäin 1909-11 keskimäärin ainoastaan 3,582,267
mk:aan. Mutta, kuten ylläolevasta käynee
selville, rasittaa m. tiloja hyvin epätasaisesti,
johtuen erittäinkin siitä, että manttaalin
määräämisen perusteet ovat olleet erilaiset eri
verolle-panotapojen mukaan ja että veroruplamäärät
riippuvat entisistä vero-oloista. Uusi
veronosoi-tus v:lta 1886 ei ole voinut epäkohtia poistaa.
Verraten kohtuuttomalta vero näyttää maamme
aikaisemmin viljellyillä seuduilla, vaikkakin v
e-ron vähennyksiä (ks. t.) näillä seuduilla
räikeimpieu epäkohtain poistamiseksi on
toimeenpantu.
M:n epätasaisuuteen vaikuttavat myöskin
erilaiset m a a n 1 u o n n o t (ks. t.), koska
rälssi-maa yhä edelleen on jäänyt etuoikeutettuun
asemaan. Yhdistys- ja vakuutuskirjan mukaan v:lta
17S9 on näet maanluonto muuttumaton. Kun
tämän lisäksi verollepanot ovat pysyväiset, on m.
saanut kerran kaikkiaan määrätyn veron
luonteen. Tämä sen ominaisuus tuottaa kyllä eräitä
etuja, mutta toisaalta on sen epätasaisuus ja
osaksi kohtuuttomuuskin aikojen kuluessa yhä
enemmän astunut näkyviin. Kysymys onkin
nostettu välittömän verotuksen kokonaan
muuttamisesta Suomessa. R. E-s.
Maavouti ks. Vouti.
Maavuokra ks. Maanvuokra.
Maavärit, luonnossa valmiina esiintyviä
mine-raaliväriaineita, joista tärkeimmät ovat keltaiset
ja punaiset okravärit.
Maayökkö ks. A g r o t i s.
Mab [mäb] (< muin.-iiri). Medb), keijujen
kuningatar muin.-iiriläisissä tarinoissa, sittemmin
engl. runoilijoilla (Spenserillä y. m.). Kuuluisa
on kuvaus Shakespearen ..Romeo ja Julia"
näytelmässä (I, 4). Luounonjumalattareksi käsitet-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
