- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1579-1580

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Macquarie-saaret ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1579

Madagaskar

1580

Jokiliikennettä Madagaskarilla.

viivat yksitoikkoisia. N. 2/3 itärannikosta on
melkein suoraa viivaa; sen pohjoisosassa on syvä
Antongil-lahti ja aivan saaren pohjoispäässä
hyvät luonnonsatamat Port Louquez ja Diego
Sua-rez. Länsirannikollakin on lahtia ainoastaan
pohjoisessa (Ampasindava-, Narendry-,
Maha-jamba-, Bombetoke-lahdet). Saaria on vieläkin
harvemmassa: S:te Marie idässä, Nossi Bé ja
muutamia pienempiä luoteessa. Rannikkoa
reunustaa soinen, alava tasanko, joka idässä on
16-80 km, lännessä aina 150:kin km leveä.
Ranta-tasangolta maa kohoaa, idässä jyrkästi, lännessä
loivasti, penkereittäin vedenjakajaan, joka
kulkee lähempänä itärannikkoa, n. 50-150 km siitä.
M:n eteläisin osa on sangen yksitoikkoista,
laajalti erämaanluontoista tasankoa, muualla kohoaa
300, 900, 1.400, 1,800 m korkeita
pengerylätasan-koja, jotka eivät liioin tarjoo sanottavaa
viehätystä. Korkeimmat seudut ovat keskellä, jossa
An-karatran basalttivuoristosta Tsiafajavona niminen
huippu kolioo 2,680 m:iin. Korkein huippu on
kuitenkin pohjoisessa äsken löydetty tulivuorenkeila
Amboro (2,900 m). — Geologisesti M. on hyvin
vanha. Se on Intian valtamereen vaipuneen,
Etu-Intian kafiSsa yhteydessä olleen mantereen jäte;
kivih ilikauden jälkeen ei ole tapahtunut vuorten
poimettumisia. Vuoriperustan pääaineksina ovat
graniitit ja gneissit, joiden pinta on sortunut
laajat alat peittäviksi louhikkokentiksi: lännessä
on mesozooisia ja tertiäärisiä kerrostumia.
Pohjoisessa ja idässä runsaasti esiintyvät
nuorvul-kaaniset ainekset antavat seuduille hiukan
vaihtelua. Tulivuorten keilat, kuumat lähteet ja
maanjäristykset ovat selviä jätteitä jo
sammuneesta tuliperäisestä toiminnasta.

Joet ovat lännessä verrattain pitkiä
(Oni-lahy, Mangokv, saaren pisin joki, Tsiribihina,
Mahajamba), joista muutamat ovat suupuolelta
kuljettavia (Betsiboka 1. Ikopa 150 km). Idässä
joet ovat lyhyitä, koski rikkaita; Maningory
virtaa Alaotra nimisen jätejärven kautta (30 km
pitkä; M:n suurin). Järviä muuten on vähän.
Pitkin itärannikkoa kulkee 450 km pitkä,
kapeiden kannaksien toisistaan erottama jono
laguuneja, jotka osaksi on kanavilla yhdistetty
keskenään.

Ilmasto. Paitsi eteläisintä osaa M.
sijaitsee kuumassa pasaatituulten vyöhykkeessä.
Tuntuva ero on tuulen alaisen itärannikon ja
tuulen suojassa olevain länsi- ynnä
etelärannikkojen sekä sisämaan ylätasankojen
ilmastosulitei-den välillä. Itärannikolla Tamatavessa sataa

3,152 mm v:ssa, Antananarivossa ylätasangolla
(1,458 m yi. merenp.) 1,342 mm, Nossi Véssä
länsirannikon eteläosassa 352 mm. Saaren
keskiosissa sadekausi kestää marras-maaliskuun;
lännessä se on lyhempi, idässä sataa
melkein vuoden umpeen. V:n keskilämpö
Antananarivossa on 4-18° C, tammikin + 20,»° C,
heinäkin -j- 14.5° C. Lämpömittari alenee täällä kyllä
jäätymäpi steen alapuolelle, mutta lunta ei sada
koskaan. Rannikolla on huomattavasti
lämpimämpää: v:n keskilämpö Tamatavessa -f 24.i°C,
Nossi Véssä 26° C. M:n ilmasto on
terveydelle sangen epäsuotuisa, etenkin rannikoilla;
ylätasangoilla se on parempi, mutta kuume
nousee monesti sinnekin, ja usein esiintyvä usva
on myös vahingollinen.

Kasvullisuus todistaa osaltaan M:n
esihistoriaa. Tavataan sekä afr. että aas. muotoja.
Kasvullisuudessa voi erottaa kolme
päävyöhv-kettä. Mangrovea ja kookospalmuja kasvavalta
rannikolta nousee jonkun matkaa sisämaahan
metsävyöhyke, jolle ominaisia kasveja m. m. ovat
pandanus-puut, omituinen ravenala 1.
matkaili-jain puu (Ura7iia speciosa), rafia-palmut (Kaphia
1. Sagus ruffia) ja bambulajit. Rannikon
metsävyöhyke katkeilee länsi- ja etelärannikoilla, jossa
galleria-metsiköiksi harventunut kuivametsä
Di-dierea- ja Adoiisonia-lajeineen vaihtelee
erämaan-luontoisten alueiden kanssa. Sisämaan ylänköjä
peittävät savannit, jotka lisäävät maisemien
yksitoikkoisuutta. Metsää on mahdollisesti ennen
ollut, mutta asukkaat ovat sen hävittäneet.

Eläimistö on kasvistoa vielä omituisempi
ja omaperäisempi, niin että useat eläintieteilijät
erottavat oman madagassilaisen eläinvyöhykkeen.
Isojen nelijalkaisten ja apinoiden puuttuminen
osoittaa saaren irtaantuneen Afrikasta jo hyvin
varhain; toiselta puolen useat lajit viittaavat
Aasiaan ja Etelä-Ameriikkaan.
Luonteenomaisimpia M:n eläimistölle ovat puoliapinat, joita
on tavattu 39 lajia. Näistä omituisin on
sormi-eläin 1. ai-ai (Chiromys madngascariensis).
Mainittakoon vielä 23 harjassiili- (Centetidce-) lajia
ja sivettikissat (Viverridæ). Useita satoja vuosia
sitten tuotiin M:iin afr. nauta; lammas, sika.
vuohi v. m. kotieläimet ovat myös maahan
tuotuja. —- Runsaampi on lintumaailma, vaikka
monta afr. lajia puuttuu. —- Krokotiileja on
paljon joissa ja järvissä; 40:stä tunnetusta
kame-leonttilajista on M :11a 24. Kuolettavasti
myrkyllisiä käärmeitä ei ole, mutta pari pientä
boa-lajia. Sammakot muistuttavat int. ja etelä-amer.,
kovakuoriaiset int. ja austr. muotoja. -—
Mieltä-kiinnittäviä ovat M:n kivettymälöydöt, joita
v:een 1907 kaikkiaan oli tavattu 280 lajia.
Etenkin mainittakoon IStriithidæ-suknun kuuluvat,
joista m. m. Æpyornis on aivan myöhäisenä
aikana sukupuuttoon kuollut jättiläislintu; sen
munat ovat suurimmat tunnetut.

Asutus. Pääväestönä ovat madagassit 1.
ma-lagassit; paitsi heitä on eurooppalaisia (13.539,
joista n. ranskalaisia), arabialaisia, hinduja,
neekereitä ja kiinalaisia (kutakin kansaa pari
tuhatta). Alkuperäisestä väestöstä ei ole varmoja
tietoja; epävarmaa on myös, milloin sen
nykyiset asukkaat ovat tulleet maahan. Vaikka
muu-tamain M:n heimojen ulkonaiset tuntomerkit
muistuttavatkin afrikkalaisia, ovat saaren
asukkaat kuitenkin kansatieteellisesti ja kielellisesti

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0848.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free