- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1583-1584

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Madagaskar ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1583

Madame —Made

1584

edistyksestä eivät ole täysin toteutuneet
huolimatta hallituksen tuntuvista ponnistuksista.
Ulkomaankauppa osoittaa alhaisia arvoja: 1910
tuonti 33,! milj. mk. (puuvillatuotteita,
juoma-tavaroita, rautateoksia y. m.), vienti 45.8 milj. mk.
(kultaa, karjaa, vuotia, parkitusaineita,
rafia-kuituja, riisiä, maniokkia). Pääsatamat ovat
Tamatave itä- ja Majunga länsirannikolla.
Kauppaa käydään etupäässä emämaan kanssa ja sen
laivoilla. V. 1910 M:n satamissa selvitettiin
2,98 milj. ton. aluksia, joista 2.57 milj. ton. oli
ranskalaisia. — Sisämaaliikenne on
kehittymätöntä, maantiet huonoja. Rautatie on ainoastaan
itärannikolta pääkaupunkiin, 272 km; sitäpaitsi
on teitä rakenneltu moottorivaunuliikennettä
varten. Sähkölennätinlinjoja 011 5.351 km (1911),
puhelinlinjoja 607 km. Postiasemia on kaikkialla.
— Rahayksikkönä on ranskalainen 5-frangin raha,
mutta maksuvälineinä käytetään myös
muutamien muiden maiden rahoja. V. 1911 avattiin
M:n pankki, pääomana 600.000 mk.

Opetuksesta pitävät huolta valtio, jonka
462 kansakoulussa oli 39,673 oppilasta
(ylläpitokustannukset liki 1 milj. mk. 1910), sekä monet,
etupäässä protestanttiset lähetysseurat, joilla oli
349 koulua, niissä 23.460 oppilasta. Paitsi näitä
011 useita keskikouluja sekä valmistavia kouluja
alkuasukkaita ja eurooppalaisia varten.

Oikeudenhoito. Eurooppalaiset ovat
ranskalaisten lakien alaisia. Alkuasukkaita varten
provinsseissa ja piirikunnissa on tuomioistuimia,
joissa noudatetaan madagassien perinnäislakeja.

Siirtomaan tulo- ja menoarvio 1910
päättyi 30.s milj. mk:aan. Suurin osa tuloista
kootaan asukkaita suuresti rasittavilla välittömillä
veroilla. Emämaa saa suorittaa tuntuvia
summia sotavoiman ylläpitoon (3,700 euroopp. ja
8,300 madagassi-sotilasta) y. m. s. tarkoituksiin.
Siirtomaan velka (1910) 99 milj. mk.

Historia. Arab. siirtoloita oli aikaisin M :11a.
Marco Polo mainitsee M:n Magastar 1.
Madeigas-car nimisenä; 1500-luvun alkuvuosina siellä ensi
kertaa kävi eurooppalaisia, portugalilaisia
itä-in-tian-purjehtijoita, jotka antoivat saarelle nimen
Isla de Säo Lourenyo. Sittemmin ranskalaiset
1600-luvulta alkaen, hollantilaisten
epäonnistuneiden siirtolayritysten jälkeen, koettivat saada
jalansijaa M:11a. Muista siirtolatuumista
mainittakoon Ruotsin kuninkaan Kaarle XII:n, jolta
M:n vesillä merirosvoutta harjoittavat parvet
anoivat suojelusta (1718) ; tuumasta ei
kuitenkaan tullut mitään. Saaren keskenään
taistelevista kotimaisista heimoista sakalavat
1600-lu-vulla kukistivat muut ja perustivat kaksi
valtakuntaa. Näitä vastaan nousivat 1700-luvun
lopulla hovalaiset, joiden kuningas Radama I
englantilaisten avulla kukisti sakalavat ja perusti
hova-valtion 1810, siten aloittaen M:n
varsinaisen historian. Radama karkoitti maastaan
ranskalaiset, antautui läheisiin suhteisiin
englantilaisten kanssa, avasi heille satamansa, vastaanotti
lähetyssaarnaajia y. m. Radaman puoliso ja
seuraaja, Ranavalona, joka 1828 myrkyllä raivasi
edeltäjänsä tieltään, vihasi muukalaisia, katkaisi
kauppasopimukset, karkoitti lähetyssaarnaajat ja
pani (epäonnistuneen ranskalais-englantilaisen
maallenousuyrityksen jälkeen 1845) toimeen
verisiä kr st ttyjen vainoja. Seuraavat hallitsijat,
kuningas Radama II (1861-63), kuningattaret Ra-

soherina ja Ranavalona II (1868-83), harrastivat
maansa edistystä, tekivät kauppasopimuksia
Euroopan valtioiden kanssa, perustivat kouluja,
suosivat lähetyssaarnaajia y. 111. Ranavalona II
puolisoineen kääntyi kristinuskoon ja hävitti
epä-jumalainkuvat. Hän epäsi kuitenkin erinäisiä
Ranskan vaatimuksia: Ranskan lähettämä
laivasto silloin pommitti ja valloitti Tamataven
(1883). Rettelöitä jatkui Ranavalona III :n
aikana. Tämän ranskalaiset pakottivat
tunnustamaan Ranskan suojelusherruuden 18S5. Kun
sittemmin kaikkia Ranskan vaatimuksia ei täytetty,
nousi ranskalainen valtausarmeia M:lie, marssi
1895 pääkaupunkiin sanottavaa vastarintaa
kohtaamatta, ja M:sta tehtiin Ranskan
suojelusval-tio. Seur. v. nousseen kapinan johdosta tämä
muutettiin siirtomaaksi, ja 1S97 kuningatar
erotettiin ja karkoitettiin maanpakoon. Ranskan
kenraalikuvernööri Gallieni toimi tarmokkaasti
maan rauhoittamiseksi, ja 1900 viimeinen heimo
antautui. [A. Grandidier y. m., „Histoire physique.
naturelle et politique de Madagascar" (1876-) ;
„Statistiques générales. Gouvernement general de
Madagascar et dépendances"; G. Grandidier,
„Bibliographie de Madagascar" (1905-06) ; T. T.
Mathews, „Thirty years in Madagascar" (1904).]

E. E. K.

Madame [-da’m] (ransk. < ma - minun, ja

dame = nainen), lyh. Ume, mon. mesdames [-[me-da’m],-] {+[me-
da’m],+} lyh. Mdes, Ranskassa ennen vanhaan
käytetty aatelisnaisen arvonimi, sittemmin naidun
naisen arvonimi yleensä. Bourbonien aikana oli
tämä arvonimi kuninkaantyttärillä jo syntymästä
saakka liitettynä heidän ristimänimeensä, kun
taas madame yksinään tarkoitti vain kuninkaan
tai dauphinin vanhinta tytärtä tai monsieur’n
(kuninkaan vanhimman veljen) puolisoa.
Asettaessaan kuninkaan kruunun päähänsä Napoleon
antoi äidilleen arvonimen »Madame Mère"
(»Rouva äiti"), vrt. Matami.

Madapolami (engl. madapola.m), tiheä
palttina-sidoksinen puuvillakangas, joka on hieman
ohuempi ja löyhemmäksi kudottu kuin sertinki.
M:ia käytetään pääasiallisesti paidoiksi y. m.
liinavaatteiksi. Nimitys on luultavasti kotoisin
Madrasin kreivikunnassa olevasta Madapolam
nimisestä kylästä, jossa puuvillakankaita
valmistetaan suurin määrin. E. J. S.

Madaräsz [-riis], Viktor (s. 1830), unk.
taidemaalari, oli ensin Wienin taideakatemian ja
Waldmüllern, sitten Par isin École des beaux
arts’in ja Léon Cogniefn oppilaana; kuuluisia
ovat hänen historialliset maalauksensa: »Klara
Zäcli", »Elisabet Bätliory", »Zrinyi ja
Frange-pän", »Läszlö Hunyadv" ja »Kuningatar
Isabella".

Made (Lola vulgaris) on turskan heimoon
kuuluva, suolattomassa vedessä elävä pehmeiieväinen
kala. Pää leveä ja litteä, leuan alla tuntorihma.
Kaksi selkäevää, ensimäinen lyhyt, toinen pitkä
kuten peräeväkin; pyrstöevä pyöreäpäinen.
Vihertävän- tai kellanruskea, sivut mustankirjavat,
vatsapuoli vaalea. Pituus 45-75 cm, harvoin
enemmän. M. on hidasliikkeinen pohjakala; syö
kaikenlaisia selkärangattomia, pieniä kaloja ja
kalanmätiä. Kutee tammi- ja helmikuussa. M:n
mäti on herkkua, liha syötävää vain
talvikuukausina. — M. elää Keski- Pohjois- ja Itä-Euroopan,
Siperian ja Keski-Aasian suolattomissa vesissä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0850.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free