- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1587-1588

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Made in Germany ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1587

Madeira-viinit—Madras

1588

Madeira-viinit, viikevänlainen, tulinen viini,
jota valmistetaan Madeirassa. Jo 1500-luvulla oli
Madeiran viininviljelyä melkoinen. Parhaat
lajit: imelä Malvoisir (ransk. Malvoisie, engl.
illalmscy), vaalea, erittäin kuiva Sercial, kuiva,
aromaattinen Iiual ja punavärinen Tinto.

Mademoiselle [madmuazél] (ransk. < ma =
minun, ja d e m o i s e 11 e, ks. t.), lyh. iille, mon.
mtsdemoiselles [medmuaze’1], neiti. vrt. M a
m-s e 1 i.

Maderna [-e’-], Carlo (1556-1629), it.
arkkitehti, Fontanan oppilas ja Michelangelon jälkeen
varhaisemman barokkitaiteen etevimpiä
mestareita. Roomassa M. on rakentanut useita
kirkkoja (S. Andrea della Vallen uusintelu. S.
Susannan paljon jäljitetty fasadi v. m.), mutta
etenkin palatseissa (m. m. kuuluisa Bernini’n
päättämä Palazzo Barberini ja Palazzo Mattei’n
komea pihamaa) hänen rikas aloitekykyinen
mielikuvituksensa paraiten esiintyvät. V. 1605 paavi
Paavali V:n kutsumana Pietarinkirkon
rakennustöitä jatkamaan M., kardinaalien pakottamana,
muutti kirkon kreikkalaisen ristin muotoisen
pohjan, toista pituusvartta pitentämällä,
latinalaiseksi ristiksi ja lisäsi kupolia häiritsevän
etu-fasadin. M:n työtä ovat myöskin 200 m pituinen
etuhalli — renesanssin mestariteoksia — sekä
kirkon ulkopuoliset suuret suihkulähteet, vrt.
Pietarinkirkko. U-o N.

Maderna [-e’-], Stefano (1571-1636), it.
kuvanveistäjä; pääteos kuollutta P. Ceciliaa
esittävä marmoriveistos Santa Cecilian kirkossa
Roomassa.

Madetkoski, höyry venein kuljettava koski
Oulujoessa Muhoksen ja Oulun välillä; putouksen
pituus 3,5 km, putouskorkeus 2,7 m,
hevosvoima-määrä keski veden aikana 9,792. L. E-nen.

Madetoja, Leevi (s. 1887), suom.
sävel-taiteilija, s. Oulussa, vliopp. 1906, filos. maisteri
1910. Harjoittanut sävellysopinnoita Helsingin
mus’ikk opistossa sekä Pariisissa ja Wienissä.
Helsingin filharmonisen orkesterin
apulaiskapellimestari syksystä 1912. M. on säveltänyt joukon
kuoro- ja yksinlauluja, pianokappaleita,
pianotrion, kuvaelmamusiikin Eino Leinon
näytelmään „Shakkipeli", sinfonisen sarjan suurelle
orkesterille, ,.üinen karkelokuva" orkesterille
y. m. Madetojan sävellyksissä on vakava, hieman
alakuloisesti mietiskelevä pohjasävv, taiteellinen
sanontatapa hillitty, hienoaistinen. II. K.

Madison [mädisn], 1. Wisconsinin valtion
pääkaupunki Yhdysvalloissa, valtion
lounaisosassa, kauniissa seudussa Mendota ja Monona
nimisten järvien välisellä kannaksella; 25,531 as.
(1910). — Paljon puistoja; rakennuksista
mainittakoon suuri kapitoli, josta kadut
säteettäi-sesti lähtevät, valtion historiallisen seuran komea
kirjastorakennus (johon on sijoitettu seuran
kirjasto, 350,000 nid., ja yliopiston kirjakokoelma,
150,000 nid.) sekä yliopisto. Yliopistossa (per.
1848) on 397 opettajaa ja 4.521 oppilasta (1910).
Useita muita oppilaitoksia. —
Maataloustuotteiden kauppa on melkoinen, teollisuus
vähemmän-arvoinen. — V. 1836 tälle paikalle päätett in
perustaa valtion pääkaupunki; 1856 M. sai
kau-punginoikeudet. — 2. Kaupunki Indianan
valtiossa Yhdysvalloissa, Ohion pohjoisrannalla,
70 km Louisvillen yläpuolella; 7,835 as. (1900).
Harjoittaa maataloustuotteiden kuuppaa. Sai

kaupunginoikeudet 1836. — Yllämainitut
kaupungit sekä useat muut Yhdysvaltain
paikkakunnat ovat saaneet nimensä presidentti James
Madisonin mukaan. E. E. K.

Madison [mädisn], James (1751-1836),
Pohjois-Ameriikan Yhdysvaltain neljäs presidentti;
oli useissa kotivaltionsa Virginian
luottamustoimissa. m. m. jäsenenä sen lainsäätäjäkunnassa,
1779-83 edustajana Philadelphian kongressissa;
otti 17S7 huomattavaa osaa liittoasetuksen
laatimiseen; 1789-97 jäsenenä kongressin
edustajahuoneessa: tuli 1801 valtiosihteeriksi ja oli 1809-17
presidenttinä.

Madonna [-o’-] (it. < ma = minun, ja donna,
lat. domina = rouva), Neitsyt Maaria; myös
Neitsyt Maarian kuva.

Madot (Vermes) muodostavat suuren,
selkärangattomiin kuuluvan eläinkunnan pääjakson.
Ne ovat yleensä pitkäruumiisia, kaksikylkisiä,
majattomia eläimiä, joiden alemmat muodot
lähenevät onteloeläimiä, ylemmät johtavat
niveljalkaisiin. M:n ruumiiuniuoto ja elimien rakenne
on eri luokissa siksi vaihteleva, että yhteisiä
tunnusmerkkejä niille on vaikea löytää. M.
ryhmitetään tavallisesti seuraaviin luokkiin:
laaka-madot (Plathelminthes), rataseläimet
(Rotatoria), suolinkaiset (Nematodes),
oka-kärsämadot (Acanthocephali), n u o 1 i m
a-d o t (Chcetognatha), nivelmadot (Annelides).
Itsenäisenä ryhmänä liitetään matoihin
suoli-hengittäjä-madot (Enteropneusta) sekä usein
omiksi pääjaksoiksi erotetut ryhmät Bryozoa,
Brachiopoda ja Tunicata. P. B.

Madras [madras], 1. Presidenttikunta (virall.
nimi Presidency of Fort Saint George) Intian
keisarikunnassa, Etu-Intian niemimaan
eteläosassa, ulottuu pohjoisessa itärannikolla 20° 20’
ja länsirannikolla 14° pohj. lev. ja ympäröi
melkein kokonaan Mysoren ja Coorgin alueet. Paitsi
presidenttikuntaan välittömästi kuuluvaa aluetta
(367,070 km3, 41.405.404 as., 1911) M. käsittää
5 suojelusvaltiota (Travaneore, Cochin,
Banganapalle, Pudukkotai ja Sandur) 1.
kaikkiaan 393.195 km2, 46,217,245 as. (1911);
hallinnollisesti presidenttikuntaan kuuluvat
Lakkadii-vit Intian valtameressä. — Suurimman osan M:ia
täyttävät Ghats-vuoret sekä niiden välissä olevat
ylätasankomaat. Länsirannikolla on kapea,
itärannikolla leveä alankoalue vuorten juurella.
Ilmasto on kuuma, ylätasangoilla jokseenkin
terveellinen. Sateentulo, joka Länsi-Ghatseilla on
runsas (3.000-4.000 mm) peittäen vuorten rinteet
viheriöivillä metsillä, mutta sisämaassa ja
Itä-Ghatseilla vähäisempi, riippuu kokonaan
lounais-monsuunista. Jos se myöhästyy, seuraa sadot
tuhoava kuivuus ja nälänhätä. M:n kaupungissa
v:n keskilämpö on + 27,s° C. kylmimmän
kuukauden. tammikin -f- 24,7° C. kuumimman,
touko-k:n -)- 30.8° C, v:n sademäärä 1,230 mm.
Suurimmat joet (Godavari, Kistna. Kaveri) laskevat
itään, Bengalin-lahteen. — Väestön pääryhmät
ovat: hindulaiset 40,i milj., muhamettilaiset 3.i
milj., kristityt 2,3 milj. (60.5 % Intian
kristityistä) ja luonnonuskonnon kannalla olevat 0,7
milj. (1911). Karisatieteellisesti B/10 M:n
asukkaista kuuluu dravidalaisiin. Dravidalaisista
15 milj. on tamileja, 14 milj. teluguja, 3 milj.
malajalamilaisia ja 1,5 milj. kanaralaisia (1901).
Kristinusko on M:ssa hyvin vanha: jo 600-luvulla

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0852.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free