- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1589-1590

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Madrepora ... - Madrid

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1589

Mad repora—Madrid

1590

t ii ii 11 ii oli manikealaisia ja nestoriolaisia. F.
Xavier perusti 1540-luvulla katolilaisen ja
tanskalaiset 1700-luvun alussa protestanttisen
lähetyksen. M:n suojelusvaltioiden väestöstä onkin 24%
kristittyjä. Kansansivistys on vielä alhaisella
kannalla; 1901 ainoastaan 6 % osasi lukea.
Asiantila on kuitenkin paranemassa, sillä 1907
M:n kouluissa kävi 1 milj. henkeä. —
Pääelinkeino on maanviljelys; se kärsii suuresti sateen
epävarmuudesta, sillä keinotekoinen kastelu on
mahdollinen ainoastaan rajoitetulla alueella.
Viljelyskasveista tärkeimmät ovat riisi, hirssi,
see-sami y. m. öljysiemenet. puuvilla, tupakka,
indigo; vähemmässä määrässä viljellään kahvia,
teetä ja kiinapuuta. M:n käsiteollisuuden
tuotteista mainittakoon ennen laajalti kuuluisat
puuvillakankaat, jotka nykyään ovat paljon
kärsineet euroopp. tehdastuotteiden kilpailusta,
me-talliteokset, jalokivi-, norsunluu- ja
santelipuu-valmisteet. Eurooppalaiset ovat M:iin
perustaneet kangas-, sokeri-, väkijuoma- ja
tupakkatehtaita. — M:n ulkomaankauppa käy n.
puoleksi pääkaupungin kautta; tuonti on 187 milj.
mk. ja vienti 350 milj. mk. Tärkeimmät
vientitavarat ovat puuvilla (69 milj. mk.),
öljysiemenet ja riisi (luvut v:lta 1911). .—
Presidentti-kunnan hallintoa hoitaa Intian hallituksen
nimittämä kuvernööri, sekä tämän rinnalla
toimeenpaneva neuvosto (jäseninä 2-4
siviilivirka-miestä). Lainsäädäntötarkoituksia varten
neuvoston jäsenmäärä lisätään 45 jäsenellä. Siten
muodostetulla lakiasäätävällä neuvostolla on
kuitenkin ainoastaan neuvotteluvalta.
Paikallishallintoa varten presidenttikunta on jaettu 24
piirikuntaan, jokaisen hoitajana collector.
Presidentti-kunnan tulot 1909-10 olivat 231 milj. mk.,
menot 114 milj. mk.

Historia. Etu-Intian eteläosa ei ennen
englantilaisten valtaan joutumista ollut
tunnustanut yhteistä hallitsijaa; portugalilaisten
saapuessa 1498 ensi kertaa Intiaan, Kalikutiin, se
oli jakaantunut useaan mahtavaan
dravidaval-tioon. Kauppasuhteita näiden valtioiden kanssa
solmivat ensin portugalilaiset, sitten
hollantilaiset. Englantilaiset saivat jalansijaa itärannikolla
1611 ja länsirannikolla 1616. Sittemmin
kilpailijoiksi ilmestyneistä ranskalaisista englantilaiset
suoriutuivat onnellisesti Cliven voittojen avulla
1700-luvun keskivaiheilla, ja päätään nostava
Mysoren valta kukistettiin lopullisesti 1799 Tippu
sahibin keralla. Välittömästi Intian
kauppaseu-ralle kuuluva ala kasvoi tasaisesti 1700-luvulla
(M.-kaupungin ympärillä oleva alue hankittiin
1763), ja 1855 se oli suunnilleen saavuttanut
nykyiset rajansa.

2. Edellämainitun presidenttikunnan
pääkaupunki, alavalla, hiekkaisella kaistaleella
Ivoro-mandel-rannikolla, pienen Cooum-joen suussa;
518,660 as. (1911; suuruudeltaan Intian kolmas
kaupunki). M. ulottuu 14,s km pitkin
rannikkoa ja 6,5 km sisämaahan: monet osat
muistuttavatkin maaseutua. .— Kauppa- ja
liikennekort-teli on pohjoisessa oleva George town (ennen
Black town), etelään siitä on Fort S:t George
niminen linnoitus ja Marina, hienoston pitkin
merenrantaa ulottuva ajelu- ja kävelypuisto,
hallintorakennus y. m. virastojen rakennuksia. Länteen
näistä ovat eurooppalaisten korttelit (Tanampet
ja Adyar); M:n eteläpäässä on nestoriolaisten

asuma S:t Thomé (per. jo 1504). Linnoitetulla
S:t Thomas’s mount-vuorella apostoli Tuomas
tarun mukaan kärsi marttyyrikuoleman; se on
nestoriolaisten pyhiinvaelluspaikka. M:n yleinen
ulkomuoto on erikoisesti itämaalainen.
Huomattavia rakennuksia verrattain vähän: muutamia
kirkkoja ja hallintorakennuksia sekä
rautatien-asema. Oppilaitoksia: M:n yliopisto
(tutkinto-laitos), Presidency college, 6 lähetysseurain
collegea. alkuasukas-, lääketieteellinen, lainopill nen
oppilaitos sekä opettajaseminaari. M :ssa on
presidenttikunnan hallinto, korkein tuomioistuin,
anglikaaninen piispa ja roomalais-katolinen
arkkipiispa. Kaupunkiin on sijoitettu vahva
varusväki. — Useista vaikka vähemmän tärkeistä
teollisuuslaitoksista mainittakoon puuvilla-,
sementti-, rauta- ja sikaritehtaat. — M. käy
melkoista ulkomaankauppaa; kauppavaihto 252 milj.
mk. (1911; M. on Etu-Intian kauppakaupungeista
neljäs). Kauppaa vaikeuttavat huonot
satama-olot, joita turhaan suurilla rahauhrauksilla on
koetettu parantaa. Aallonmurtajilla varustettuun
satamaan eivät suuret alukset saavu, vaan
ankkuroivat pyörremyrskyjen uhkaamalla
satama-selällä. —■ M:iin päättyvät sisämaasta ja
etelästä sekä pohjoisesta tulevat rautatiet. — M:n
perusti Itä-Intian kauppaseura 1640; 1653 M:sta
tuli presidenttikunta. V. 1746 ranskalainen La
Bourdonnais valloitti S:t Georgen linnan ja
kaupungin. Banskalaisten hallussa M. oli v:een 1748.
Sittemmin M. on ollut kerran ranskalaisten ja
kahdesti Haidar Alin livökkävsten alaisena.

E. E. K.

Madrepora, korallieläinsuku, jonka lajit
suureksi osaksi muodostavat nykyajan koralliriutat.
Monihaaraisia, lujarakenteisia muotoja. Kuva ks.
Riuttakoraliit. P. B.

Madrid [-dri’p], 1. Provinssi Espanjassa,
Uuden-Kastilian luoteisosassa; 7.989 km5, 871,30S
as. (1910). — 2. Edellämainitun provinssin ja
koko Espanjan pääkaupunki; 571.539 as. (1910;
etukaupunkeineen 597,573 as., Espanjan suurin
kaupunki). M. sijaitsee melkein keskellä maata,
aaltomaisella hiekka- ja savitasangolla, pienen,
T.ajon lisäjokeen Jaramaan
laskevan.Manzanares-joen vas. rannalla; ilmasto on erittäin
terveellinen (kuollei suus. 22 °/&0. on pienempi kuin
missään muussa Espanjan kaupungissa), mutta
suurten lämmönvaihtelujen (kesällä tavaton kuumuus,
aina -f- 43° C, talvella lämpö alenee —12°:een C
ja lunta pyryää), sateettomuuden ja tuulisuuden
takia epäviihtyisä. — M. jakaantuu vanhempaan,
osaksi ahdaskatuiseen. suunnikkaan muotoiseen
varsinaiseen kaupunkiin, joka on pohjoisesta
etelään 2,5 km ja idästä länteen 2 km. Tämän
länsi- ja eteläpuolella on suuren osan vuotta
kuiva Manzanares, jonka uoman yli vie 13
siltaa, ja itä- sekä pohjoispuolella uudet,
leveä-katuiset etukaupungit. — M:n keskustana on
Puerta del Soi niminen vilkasliikkeinen tori,
josta säteettäisesti haarautuvat M:n tärkeimmät
kadut; torin etelälaidassa on
sisäasiainministeriön rakennus Palacio de la gohernacion. Puerta
del Solilta lähtee pohjoiseen Calle de la
Mon-tera. joka jakaantuu kahteen Calle de Fuencarral
ja Calle de Ilortaleza nimiseen katuun.
Koilliseen lähtee kaunis Calle de Alcalä, jonka
varrella tai lähellä ovat taideakatemian, Teatro de
Apolon, Espanjan pankin ja sotaministeriön ta-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0853.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free