- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1593-1594

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Madrid - Madrigaali ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1593

Madrigaali—Madvig

1594

Kuninkaallisessa palatsissa 011 kunink. kirjasto
(100,000 nid. ja 5,000 käsikirjoitusta) ja
kruunun arkisto. El Retiron puistossa on Museo y
biblioteca de Ultramar (siirtomiamuseo) ja näyt
-telypalatsi de Cristal. M:ssa 011 7 kuninkaallista
akatemiaa, m. m. Real Academia espanola (per.
1713), taideakatemia, historiallinen, lainopillinen
ja lääketieteellinen akatemia, tähtitieteellinen ja
ilmatieteellinen observatori y. m. Suurempia
teattereita 011 5; kaupungin itäosassa 011
härkätaisteluita varten 1874 rak. Plaza de Toros,
johon mahtuu 14.000 katsojaa. — M:ssa asuu
kuningas ja hallitus, siellä ovat kaikki maan
hallinnolliset ja oikeudelliset keskusvirastot, sinne
kokoontuu eortes. Tällaiseksi Espanjan
hallitsevaksi keskustaksi M. onkin perustettu, sellaisena
se on kasvanut, sen taloudellinen merkitys
onkin verraten vähäinen. Teollisuus (nahka-,
posliini-, kemiallisia ja jalokivisepän teoksia,
saippuaa, huonekaluja, paperia, mattoja y. m.) on
tosin viime aikoina melkoisesti kasvanut, mutta on
silti kokonaisuudessaan, kuten kauppakin,
vähäpätöinen. Espanjan rautatieverkon keskustana
Milla sitävastoin on hyvin suuri ja tärkeä
merkitys sotilaallisesti ja valtiollisesta —
Kaupungin raitiotieverkko on taaja.

Historia. M. mainitaan ensi kerran vasta
939 Madzerit nimisenä maurilaislinnana. Pitkän
aikaa se oli aivan vähäpätöinen. M:ssa Kaarle
Viliä oli tilapäinen asuntonsa, siellä hän piti
Frans l:stä vankina Pavian tappelun jälkeen
(1525) ja seur. v. mainitut hallitsijat M:ssa
tekivät rauhan keskenään. Pääkaupungiksi sen
julisti vasta Filip II 15G0. V. 1808 M:ssa alkoi
kapina Napoleonia vastaan. E. E. K.

Madrigaali (it. madrigä’le, vanhempi muoto
mandriale, paimenlaulu, < mandra = karjalauma).
1. Yksisäkeistöinen pienoisruno, jonka kaava
kansanlaulun pohjalta kiteytyi 1300-luvun it.
runoudessa ja joka sisälsi 8-11 jambisäettä. alkuaan
yksitoista-, sittemmin myös seitsentavuisia,
määrätyssä loppusointu järjestyksessä.

2. Luultavasti trubaduurien „paimenlauluista"
14:nnellä vuosis. Italiassa kehittynyt
sävellys-muoto. Danten, Petrarcan, Boccaccion y. m.
runoja sävellettiin soittimien säestämälle
soololaululle. Vanhin tunnettu m.-säveltäjä oli Danten
ystävä Casella. Etevimmät tämän sävellyslajin
kehittäjät olivat Giovanni da Cascia. Jacopo di
Bologna, Francesco Landino y. m. (Firenzeläinen
„ars nova"). — 10:nnella vuosis. sävellettiin
samoja m.-runoja a cappella-kuorotyyliin (Willaert.
Arcadelt, Rore). Laajimpaan ja vapaimpaan
muotorakenteeseensa kohosi kuoro-m. Marenzion,
Lasson, Morleyn y. 111. sävellyksissä. 17:nnellä
vuosis. sävellettiin jälleen pääasiassa soolo-m:ja.
Englannissa 011 kuoro-m.-tyyli säilynyt näihin
asti (Madrigal society Lontoossa, v:sta 1741).

I. K.

Madsen, Karl Johan Vilhelm (s. 1855),
tansk. taidehistorioitsija; eläin- ja
maisemamaalarin sekä arkeologin Andreas Peter
M: 11 (1822-1911) poika. Harjoitettuaan ensin
maalausta M. on nykyään Skandinaavian
ete-vimpiä taidearvostelijoita ja taiteentutkijoita.
Julkaissut 111. 111. ,,Japans malerkunst" (1885),
,.Hollandsk malerkunst for Rembrandt" (1891),
„Studier fra en rejse i Sverige" (1892), „J. Th.
Lundbye" (1895), „Bi)ledkunsten" (1902), „V.

Marstrand" (1905) sekä toimittanut teoksen
„Kunstens historie i Danmark" julkaisemista
(1901-07). M. kiinnitettiin 1895 Kööpenhaminan
taidemuseon palvelukseen, tuli 1900 sen
tarkastajaksi ja 1911 sen maalauskokoelman johtajaksi.

E. R-r.

Madsen, Thorvald Johannes Marius
(s. 1870), tansk. bakteriologi, tuli 1902 valtion
seerum-laitoksen laboratorin esimieheksi ja 1909
koko laitoksen johtajaksi sekä sen ohella
bakte-riologian ja epidemiologian konsulentiksi. Hänen
tärkeimmät tieteelliset tutkimuksensa koskevat
seerumimmuniteettia; niihin kuuluvat
„Experi-mentelle undersøgelser om difterigiften" (1896) ja
„Om difterigiftens konstitution" (1899). Suurta
huomiota on herättänyt hänen yhdessä
Arrhe-niuksen kanssa suorittamansa työ „Physical
che-mist.ry applied to the study of toxins and
anti-toxins" (1902), jossa fysikaalisen kemian
menettelytapoja ensin koetettiin sovittaa
seerumtera-piaan. E. Th-n.

Madura /-«’-/, holl. Jludoera, Alankomaille
kuuluva saari Itä-Intiassa, Jaavan
pohjoisrannikolla, josta sen erottaa länsipäässään ainoastaan
3 km leveäksi Surabajan-salmeksi kapeneva
M:n-salmi; 4,470 km’, 1.493,289 as. (1905; koko
re-sidenttikunnassa), joista eurooppalaisia 612,
kiinalaisia 3,085 ja arabialaisia 1,586. M. on
kumpuista ylänkömaata, jota rannikolla
reunustavat tertiääri- ja alluviaalitasangot. Rannikkoa
peittävät aarniometsät, mutta sisäosat ovat
kuivempia ja sopivat paremmin karjanhoitoon kuin
maanviljelykseen. Suolaa valmistetaan
hallituksen laskuun. M:n asukkaat ovat
karkearakentei-sia, voimakkaita; heistä saadaan
siirtomaa-ar-meian parhaat sotamiehet. — M. on v:sta 1857
residenttikunta, johon kuuluvat myös lähisaaret
(kaikkiaan 5.406 km’) ja joka jakaantuu neljään,
tarkasti valvotun alkuasukasruhtinaan
hallitsemaan departementtiin (M., Pamekasan,
Sam-pang ja Sumenep). Pääkaupunki Pamekasan (n.
8,000 as.) ; tärkein kaupunki Sumenep (18,000
as.). Sen satamakaupunki Bangkalan (15,000 as.).

E. E. K.

Madura [mädü’rå]. 1. Piirikunta Madrasin
presidenttikunnan eteläosassa, Intiassa; 22,536
km3, 2,831,280 as. (1901). — 2. Edellämainitun
piirikunnan pääkaupunki, Vaigai nimisen joen
oik. rannalla, rautatien haarauksessa, 134,130 as.
(1911; as:sta oli 1901 3,750 kristittyä). — Suuri
(280 m pitkä, 240 m leveä), jumalain ja eläinten
kuvilla ylellisesti koristettu vanha temppeli,
tsultri (pyhiinvaeltajani vastaanottosali),
kunin-kaanpalatsin raunioita. Amer. lähetystoiminnan
keskus Etelä-Intiassa. — M. oli jo 400-luvulla
mahtavan ruhtinaskunnan pääkaupunki; joutui
1736 Carnaticin hallitsijalle, 1801 Itä-Intian
kauppaseuralle. E. E. K.

Madvig, Johan Nicolaj (1804-86), tansk.
kielentutkija ja valtiomies, tuli 1829
Kööpenhaminan yliopistoon latinan kielen viini,
professoriksi, jossa virassa hän oli v:een 1S48 ollen
samalla v:sta 1832 yliopiston kirjastonhoitajana.
Hän kuului aikakauskirjan „Maanedsskrift for
litteratur" toimitukseen ja oli ,.Tieteitten
seuran" puheenjohtajana v:sta 1867 kuolemaansa
saakka. Vista 1848 alkoi M:n valtiollinen
toiminta. Hän oli kultusministerinä kolme vuotta
ja vaikutti sinä aikana tuntuvasti uudistuksien

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0857.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free