- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1595-1596

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Madrigaali ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1595

Mæcenas—Maeterlinck

1596

hyväksi perustuslain, vaalilain, yliopiston
hallinnon ja koululaitoksen alalla. V. 1851 hän jätti
paikkansa niinisteristössä ja ryhtyi taas
opettaja-toimeensa klassillisten kielten professorina,
vetäytymättä kuitenkaan kokonaan syrjään
valtiollisesta elämästä. Valtiopäivillä hän oli
useampaan kertaan (puhemiehenä 1852-53) ja
valtioneuvoston puheenjohtajana useita vuosia, kunnes
hän heikontuneen näkönsä vuoksi luopui näistä
tehtävistä (1874). — M:n tieteelliset teokset
käsittelevät etupäässä latinan kieltä ja erityisesti
tekstikritiikkiä, jossa hän, alunpitäen
noudattamalla uusimpia Saksassa vallitsevia mem telmiä
ja lisäksi itse luomalla uusia sääntöjä ja
menettelytapoja sekä osoittamalla väsymätöntä
tarkkuutta ja perinpohjaisuutta työtavassaan, on
tullut seuraajiensa tieteelliseksi mestariksi. Tälle
alalle kuuluvista töistä ovat huomattavimmat
hänen Ciceron teoksia koskevat tutkimuksensa:
„Emendationes in Ciceronis libros de legibus et
Academica" (1826), „Ad Orellium epistola critica
de orationum Verrinarum libris II extremis"
(1S28), „De Asconii Pediani commentariis in
Ciceronis orationes" (1828). Erittäin ansiokkaita
ovat hänen julkaisemansa kriitilliset painokset
Ciceron teoksista „De finibus bonorum et
malo-rum" (1S39, 3:s pain. 1876) ja „Cato Maior
et Lælius" (1835, 2:nen pain. 1869). Liviuksen
tekstiä koski teos ,,Emendationes Livianæ" (1860,
2:uen pain. 1877). Kirjoitussarja „Adversaria
critica ad scriptores græcos et latinos" (3 nid.
1871-84) sisältää esityksen kritiikin metodista
sekä joukon kriitillisiä tutkielmia. Akateemiset
tilapääkirjoituksensa ja pienemmät tutkimuksensa
M. julkaisi kokoelmissa „Opuscula academica"
(2 nid. 1834 42, 2:nen pain. 1887) ja „Kleine
philologische Schriften" (1875). Huomattava
tutkimus on myös „Den romerske stats forfatning
og forvaltniiig" (1881-82). Lisäksi mainittakoon:
..Latinsk sproglære til skolebrug" (1841, saks.
3:s pain. 1857), „Græsk ordfoiningslære" (1846,
2:nen pain. 1857, saks. 2:neu pain. 1884).
[Mad-vigin muistelmat elämästään, „Livserinringer"
(1887), I. L. Heiberg, „Burrians Jahresbericht"
(1887), Prantl, „Sitzungsbericlite der bayrischen
Akademie" (1887), Siesbye, „Nord tidskr’. f.
filologi" N. E. VIII.] E. E-l.

Mæcenas f-cë’-], C. C i 1 n i u s (69-8 e. Kr.),
Kooman keisarin Augustuksen (ks. t.) uskottu,
etevä valtiomies ja suuri taiteiden ja tieteiden
suosija, vanhaa etruskilaista sukua. Liityttyään
jo kansalaissotien aikana Octavianuksen
puolueeseen hän saavutti pian suurella
valtiomieskyvyl-lään ja uskollisuudellaan päämiehensä suosion ja
vaikutti kansalaissodan raivotessa
sovitusyrityk-sillään tuntuvasti olojen kehitykseen sekä hoiti
Octavianuksen poissaollessa valtiota sangen
ansiokkaasti. M. oli luonteeltaan jalo ja
vaatimaton; kaikki virka-arvot ja kunnianosoitukset hän
hylkäsi, tyytyen vain roomalaisen ritarin nimeen.
M:ssa on huomattavissa suuri taipumus
johdonmukaisesti estei Itiseen elämänkatsomukseen, mutta
sille asettaa rajan hänen oma siveellinen
jaloutensa. Yksityiselämässään hän suosi mukavuutta
ja hienostettua elämännautintoa ja kokosi
ympärilleen loistavan piirin taiteen ja runouden
edustajia. Ollen terävä arvostelija hän erotti pian
todellisen kyvyn ja harrasti ja auttoi sen
kehittymistä; tämän johdosta hänen nimestään tuli

} leinen kunnianimitys tieteiden ja taiteiden
suosijoille (Mæcenas, mesenaatti). Häntä saivat
runoilijat Horatius ja Vergilius kiittää
huolettomasta aineellisesta asemastaan. Horatius sai
häneltä kauniin Sabinum-maatilansa ja hänen
toimestaan Vergilius sai takaisin perimänsä, mutta
sittemmin maanjaossa sotilasten haltuun
joutuneen kotitilan. [Frandsen, „M., e ne
histo-lische LTntersuchung" (1843); Gardthausen,
„Au-gustus und seine Zeit", I (1891); Götz, ,,Cilnius
Maecenas" (1902).] E. E-l.

Maenadit ks. M a i n a d i.

Mærcker, Heinrich Maximilian ks.
Märcker. II. M.

Maerlant [mär-], Jacob van (?1235-k. vv:n
1291 ja 1300 välillä), huomattavin alankoni,
runoilija 13:nnella vuosis. M:n nuoruudenteokset
ovat lat. ja ransk. esikuvista mukailtuja
ritariromaaneja, mutta kuitenkin jo historiallisen
kritiikin alaisia, ja sävyltään vahvasti didaktisia.
Myöhemmin M. hyväksyi ja sepitti vain
historiallisesti uskottavia raamatullisia, hengellisiä
tai maallisia kertomuksia ja puhtaasti
didaktisia esityksiä, joista mainittakoon „Heimelicheit
der heimelicheden" (Pseudo-Aristoteleen „Secreta
secretorum" teoksen mukaan), „Die Wrake van
Jherusalem" (Flavius Josephuksen mukaan) ja M:n
laajin teos „Spiegel historiael", Vincent de
Beau-vais’n (Bellovacensis) „Speculum historiale"n
runomittainen, keskeneräiseksi jäänyt käännös
(Philipp Utenbroeken jatkama ja Lodevvijk van
Velthemin päättämä). Suurempi runollinen arvo
on M:n stroofillisilla runoilla, joista
mainitta-vimmat ovat „Disputacie van onser Vrouwen
ende den h. Cruce", „Der Kerken clage" ja M:n
joutsenlaulu „Van den lande van Oversee". M.
perusti-runoilijakoulun, jonka jäsenet antoivat
hänelle kunuianimen „Vater äller dietscher dichter".
[Serrure, „I. v. M. en Zyne werken" (1867);
J. te Winkel, ,.Maerlants werken beschouwd als
sp egei van de 13. eeuw" (1892).] J. E-l.

Maes [mäsj, Nicolaes (1632-93), holl.
taidemaalari; Rembrandtiu oppilas (n. vv. 1648-52),
laatukuvamaalauksen päämestareita. Ensimäisen,
parhaimman tuotantokautensa aikana M. erittäin
ansiokkaalla tavalla noudatti opettajansa
lämpimän mehevää väritystä ja hienoa valohämyä
esittäessään yksinkertaisen kansanomaisia,
rauhallista viihtyväisyvden tunnelmaa ilmaisevia
aiheita, kuten esim. ,,Kehräävä akka"
(Amsterdamin valtionmuseossa) tai „Vanha nainen kuorii
omenoita" (Berliinin Kaiser-Friedrich-museossa).
Öleskeltuaan vv:n 1660-65 vaiheilla
Autverpe-nissa hänestä tuli
flaamilais-ranskalais-italia-laisten. pintapuolisten muotivaikutuksien alainen
suosittu muotokuvamaalari. E. R-r.

Maestoso [maisto’-] (it.), mus.,
majesteetillisesti, juhlallisesti.

Maestro [maistro] (it. < lat. magi’ster),
opettaja. mestari (varsinkin musiikin alalla) ;
maestro di cappella = kapellimestari;
maestro ai cembalo, säestäjä; m. della
nave = luotsi. — Myös Adrian-meren tienoilla
puhaltavan luoteistuulen nimitys.

Maeterlinck [mäterliT)k], Maurice (s. 1862),
belg. kirjailija. Opiskeli lakitiedettä
synnyinkaupunkinsa Gentin yliopistossa ja oli jonkun
aikaa asianajajana, mutta on v:sta 1896 asunut
Pariisissa toim en yksinomaan kirjailijana. V.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0858.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free