- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1597-1598

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mævius ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1597

Mævius — M^fiti

1598

Maurice Maeterlinck.

1889 ilmestyi M:n esikoisteos, runokokoelma
„Serres cliaudes", ja ensimäinen draama ,,La
princesse Maleine", jossa
jo hänen
ominaisluon-teensa niin selvästi ilmeni,
että häntä ei ainoastaan
Belgiassa, vaan
Pariisissakin tervehdittiin uuden
kirjallisen suunnan,
näyt-tämömystisism n,
perustajaksi, ja toiseksi
Shakes-peareksi (Oetave Mirbeau
„Figaro" lehdessä). M:n
mystisismi piilee
etupäässä siinä, että hän
herättää epämääräisen
vaaran kumeata pelkoa,
tuomalla es in onnettomuuden
enteitä ja aavistuksia.
Taiteellisesti korkeammalla
tasolla on draama „L’Intruse" (1890), joka kuvaa,
miten perhe ahdistuneena odottaa tungettelijaa,
kuolemaa. Symbolistinen on sam. v. ilmestynyt
näytelmä „Les aveugles", minkä aiheena on
metsään eksyneet sokeat, joille ei kukaan neuvo
tietä. Hyvin himmeä on näytelmä „Les sept
princesses" (1891), syvästi runollinen draama
„Pelléas et Mélisande" (1892), josta Debyssy on
saanut aiheen oopperaan (1903), ja joka
Sibeliuksen tunnelmarikkaan musiikin kaunistamana
on Suomessakin esitetty. M:n muista näytelmistä
ovat huomattavimmat: idylli „Aglavaine et
Sély-sette" (1S96) ; „Monna Vanna", historiallinen
näytelmä (1902; suomeksi esitetty), jossa M.
hylkää utumaisen haaveellisuuden, esittäen
henkilöitä, joilla on vankka maa jalkojen alla;
satunäytelmät ,,Joyzelle" (1903) ja „L’oiseau bleu"
(1908). M:n maailmankäsitystä tulkitsevat
teokset „Le trésor des humbles" (1896), „La sagesse
et la destinée (1898), „Le temple enseveli" (1902).
Viehättäviä ovat filosofis-luonnontieteelliset
kirjat ,,La vie des abeilles" (suom.) (1901) ja
„L’in-telligence des fleurs" (1907). V. 1911 M. sai
Nobel-palkinnon. [Jacobs, „M., eine kritische Studie
zur Einführung in seine Werke" (1901),
Miess-ner, „M:s Werke" (1904); A. van Bever,
..Maurice M." (1904) ; jotenkin täydellisen luettelon
runsaasta Maeterlinck-kirjallisuudesta antaa Hugo
P. Thiemen teos „Guide bibliographique de la
lit-térature frangaise de ISOO à 1906".] J. Il-l.

Mævius ks. B a v i u s.

Mafeking [-if]], kaupunki Englannin
Etelä-Afrikassa, Etelä-Betsuaaua-maassa, Molopo-joen
varrella lähellä Transvaalin rajaa; 2,713 as.
(1904), joista 1,328 valkoista. M. on kuuluisa
buurisodan aikana menestyksellä kestämästään
piirityksestä (lokak. 1899—toukok. 1900).
Puolustusta johti harvinaisella tarmolla eversti
Ba-den-1’owell tilapäisesti muodostettuine
joukkoineen (n. 1,250 miestä), joista vakoilu- ja
lähetti-tehtäviin käytetty kadettijoukko (9-15 vuotisia)
sittemmin antoi Baden-Powellille
boysoout-liik-keen perustamisajatuksen. Piirittäjiä. joita johti
Cronje, sittemmin Snyman, oli alussa 6,000, sitten
4,500, joukossa myös aluksi skandinaavilainen
osasto. (E. E. K.)

Maffei /-«’-/, Francesco Scipione di
(1675-1755), it. runoilija, joka tutustuttuaan
kuuluisaan näyttelijään Riccoboniin innostui

työskentelemään it. näyttämötaiteen
kohottamiseksi, ja kirjoitti kuuluisan murhenäytelmänsä
,.Merope" (esitetty 1713), huvinäytelmän ,.Le
ce-rimonie" ja toimitti kokoelman vanhempia it.
näytelmiä („Teatro italiano" 1723-25). [G uliari,
»Bibliografia Maffeiana" („Propugnatore", 1885).]

J. Il-l.

Maffia ks. M a f i a.

Mafia, Saksan Itä-Afrikkaan kuuluva saari
Afrikan itärannikolla, vastapäätä Rufidzin
suis-tamoa, josta sen erottaa M.-salmi; 434 km2, n.
6,000 as. (sekarotuisia neekereitä, arabialaisia ja
hindulaisia). M. on korallisaari, tuskin 30 m yi.
merenp. Itärannikolla on suuret kasat holikakiveä,
joiden arvellaan kulkeutuneen tänne Krakataun
purkauksesta 1883. Kookospalmu (n. 200,000
puuta), maniokki, pavut, banaanit, bataatit ja
riisi ovat tärkeimmät viljelyskasvit; karjanhoito
myös mainittava. —- Pääkaupunki Tsole. — M.
kuului Sansibarin sulttaanille ja oli tärkeä
orja-kauppapaikka. V. 1890 sen hankki itselleen
Saksa. E. E. K.

Mafia (1. Maffia), salainen yhdistys
Sisiliassa, tähdätty laillista järjestystä vastaan (vrt.
Camorra). Arvellaan saaneen alkunsa niistä
joukoista (Compagnie d’armi), jotka hallitus n.
1800 muodosti järjestyksen turvaamiseksi, mutta
jotka käyttivät asemaansa harjoittaaksensa
kaikenlaista omavaltaisuutta. Garibaldi hajoitti ne
1860, mutta epäjärjestys ei lakannut, ja vieläkin
m., vaikka hallituksen ankarasti ahdistamana, elää
mahtavana, jonkinlaisena oikeutta valvovana
laitoksena. Yhteinen kansa pitää sitä suuremmassa
arvossa kuin tuomioistuimia. M. jakaantuu
useampaan osastoon; sen jäsenet, „mafiosi", käyttävät
arvelematta omaa ottamaansa oikeutta, kostavat
jokaisen loukkauksen ja panevat toimeen
kuolemantuomioita. ratkaisevat riitoja, suojelevat
järjestysvallan tai oikeuden ahdistamia, harjoittavat
salakuljetusta, järjestävät lakkoja v. m. M:n
jäsenet ovat enimmäkseen suurempain tilojen
alustalaisia: jos heidät jätetään rauhaan, saa
isäntäkin elää turvassa, mutta kavaltajat ja
ilmiantajat joutuvat m:n ankaran koston uhreiksi.
Valtiolliset vaalitkin ovat enimmäkseen m:n käsissä.
It. siirtolaiset ovat tuoneet m:n
Yhdysvaltoihinkin. [Alongi, „La maffia"]. * G. R.

Mafiti (myös M a v i t i, M a s i t u), sekä
sukulaisheimot y a o, w a t u t a ja vv a h e h e ovat
Tanganjika-järven seuduille siirtyneitä
sulukan-soja. Viime vuosisadan jälkipuoliskolla he ovat
näytelleet huomattavaa osaa Itä-Afrikan
kohtaloissa; heidän ensimäiset parvensa lähtivät 1825
entisiltä asuinsijoiltaan Sambesin eteläpuolelta
valloitusretkille pohjoiseen päin. Osoittaen
kaf-ferikansoille ominaista sotakuntoa ja
valloitushalua he kukistivat kansan toisensa jälkeen
mullistaen perinpohjin kaikki asutusolot;
\vatu-tat ulottivat valloitusretkensä Victoria-järvelle
saakka. Heidän pelottavia sulu-keihäitänsä,
sotahuutoansa ja omituisia sotakoristeitaan
pakenivat rauhalliset maataviljelevät kansat
saloseutuihin jättäen viljellyt maat autioiksi. Heidän ma
-nettaan käyttivät hyväkseen useat ennen
rauhalliset kansat: omistaen heidän sotavarustuksensa
(leopardinnahkaiset vaipat, päätä ympäröivät
sulkakoristeet, sotamaata ukset, vuodasta
valmistetun suuren soikean kilven) ja nimensä
(ma-hindze-heimo esim. Rovuman laaksossa nimittää

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0859.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free