Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Magdeburgin puolipallot ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1601
Magdeburgin puolipallot— Maggiore
1602
y. m. virastojen ja laitosten rakennukset.
Brei-ter Wegin varrella on useita hauskoja
vanhanaikaisia yksityistaloja. Muistopatsaita on vielä:
keisari Vilhelm I:n, Bismarckin, Lutherin,
pormestari Otto Guerickin y. m. Oppi- ja
sivistyslaitoksia: seminaari, kaksi konservatoria,
orto-pedis-kirurginen opisto, taide- ja
taideteollisuusmuseo, luonnontieteellinen museo, pari kirjastoa,
valtion- ja kaupunginarkisto, neljä teatteria y. m.
— Ensisijalla M:u monista kukoistavista
teollisuuslaitoksista ovat rautatehtaat, joista suurin
on Kruppin omistama Grusonwerk Buekaussa
(n. 4,000 työmiestä). Lisäksi mainittakoon
melkein edellisen veroinen sokeriteollisuus (M. on
Saksan suurimman sokeriuviljelysalueen keskus),
väkiviina-, lanuoitusaine-, sementti-, tupakka-,
kemialliset, huonekalu-, vaatetustavara- y. m.
tehtaat. M. on Saksan tärkeimpiä sisämaan
kauppakaupunkeja; sen sokerimarkkinat ovat Saksan
suurimmat; vilkasta kauppaa käydään myös
maataloustuotteilla, kivihiilellä, rauta- ja
siirtomaan-tavaroilla. M:n kauppaa edistää monelle
suunnalle haarautuva rautatieverkko sekä isoilla
joki-aluksilla kuljettava Elbe, jonka liikennettä
varten M:ssa on suuria satamalaitteita.
Historia. M. oli kauppapaikka jo 800-luvun
alussa; sen varsinainen kehitys alkoi Otto
Suuren aikana, joka 937 tänne perusti Bergen
nimisen benediktiiniluostarin (lakkautettu 1810).
V. 968 kaupungista tuli arkkipiispan istuin, jonka
valta-alue vähitellen ulottui hyvin laajalle. M.
paloi poroksi 1188, mutta kasvoi pian
huomattavaksi kauppakaupungiksi, liittyi Hansaan ja sai
1300-luvulla Elben kaupan tapulioikeuden. M:n
oikeusistuin „Schöppenstuhl" oli suuressa
maineessa ja sen kaupunginoikeus „Magdeburger
Recht", joka takaa kaupunkikunnille
hallinnollisen itsenäisyyden, otettiin käytäntöön monessa
Saksan, Puolan ja Böömin osassa. Arkkipiispasta
M. tuli melkein riippumattomaksi 1400-luvun
loppupuolella, liittyi 1524 uskonpuhdistukseen ja
1531 Schmalkaldin liittoon. M. ei tunnustanut
interimiä, joutui sentähden pannaan, ja Moritz
Saksilainen valloitti sen 1551 monikuukautisen
piirityksen jälkeen. Kolmikymmenvuotisessa
sodassa sitä turhaan piiritti Wallenstein. Vasta
Tilly valloitti toukok. 1631 väkirynnäköllä
kaupungin, jonka jälkeen 30,000 kaupungin 36,000
asukkaasta surmattiin ja se itse joutui tulen
uhriksi. Tulipalon syytä ei ole selvitetty,
kuitenkin on yleinen otaksuma, että se sytytettiin
komentajan, D. von Falkenbergin käskystä.
Tuhostaan nopeasti kohoavan M:n valloittivat
ruotsalaiset 1632 ja uudelleen keisarilliset 1636.
Westfalenin rauhassa M:sta tehtiin herttuakunta, joka
1680 joutui Brandenburgille. Napoleon anasti
M:n 1806 ja liitti sen Westfalenin
kuningaskuntaan. V. 1814 se joutui takaisin Preussille.
E. E. K.
Magdeburgin puolipallot, Otto v. Guericken
keksimä laite ilmanpaineen olemassaolon
todistamiseksi. Ne ovat kaksi onttoa
puolipallonmuo-toista metallikappaletta, jotka sovitettuina
hiot-tuine reunoineen vastakkain muodostavat
väliinsä ilmanpitävän ontelon. Toisessa puoliskossa
olevan hanalla varustetun putken läpi ilma
voidaan pumputa ontelosta pois. Kummassakin
puoliskossa on vetoripa. Kuta suurempi ontelon
läpimitta on, sitä suuremmalla voimalla
ulko-51. V. Painettu u/10 13.
ilma painaa puolipalloja vastakkain ja sitä
vaikeampi on siis rivoista kummallekin puolen
vetämällä irroittaa ne toisistaan. Guericke käytti
puolipalloja, joiden läpimitta oli n. 60 cm.
Hänen niillä esittämänsä kokeet Regensburgin
valtiopäivillä (1654) osoittivat ilmanpaineen
olevan niin suuren, että 16 hevosta tuskin jaksoi
irroittaa puolipallot toisistaan. U. S:n.
Magdeburgin senturiat, ensimäinen
laajaperäinen protestanttinen kirkkohistoria, joka oli
jaettu vuosisatojen (lat. centurin) mukaan. M. s.
toimitettiin Magdeburgissa v:sta 1552 alkaen
Matthias Elaeiuksen (ks. t.) johdolla ja
julkaistiin v:een 1400 ulottuvana Baselissa 1559-74.
[Schaumkell, „Beitrag zur Entstehungsgeschiehte
der Magdeburger Zenturien" (1898).] A.J.P-ä.
Magellan ks. M a gal h äes.
Magelone [-dzelö’-], ransk. Mngnclonne,
„Na-polin kuninkaan tytär", erään keskiaikaisen
ritariromaanin sankaritar. M:n ja Provencen
Pietarin lemmentarina, jonka aihe esiintyy
1100-luvulla eräässä ransk. runossa („L’escaufle"),
kerrotaan 1457 ilmestyneessä ransk. proosa
romaanissa, joka myöhemmin on muuttunut
kansan-kirjaksi. Saks. muodostelman toimitti Veit
VVarbeck 1527 (julkaissut Bolte 1894). J.Tl-l.
Magelssen ks. B a s i 1 i e r-M a g e 1 s s e n.
Magendie [-zädV], Francois (1783-1855),
ransk. fysiologi. Oltuaan Hötel-Dieu’n lääkärinä
nimitettiin 1831 Collège de Francen professoriksi.
Kokeellisten tutkimustensa kautta hän 011
huomattavalla tavalla edistänyt lääketieteen kehitystä:
pääsi m. m. selville selkäydin juurien erilaisesta
tehtävästä. Julkaisuja: „Formulaire pour l’emploi
et la préparation de plusieurs nouveaux
médica-ments" (1821), „Le<?ons sur les phCnomènes
physi-ques de la vie" (4 nid., 1836-38), ,.Leqons sur
les fonctions et les maladies du système nerveux"
(1839) ja „Reclierches physiologiques et cliniques
sur le liquide céphalorhachidien" (1842).
E. Th-n.
Magenta [-die’n-], Italiassa, Milanosta 22 km
länteen oleva kaupunki, jonka luona kesäk. 4 p.
1859 Napoleon II I:n johtamat ranskalaiset
(48,000) voittivat kreivi Gyulayn komentamat
itävaltalaiset (62,000). Voittajain mieshukka
9,e %, voitettujen 16,s %. Taktillinen arvo 1,4.
-Iskm-,
Magenta-puna ks. Fuksiini.
Magersfontein [-t&n], Etelä-Afrikassa,
Kim-berleystä 25 km etelään oleva kukkula, jonka
luona joulitk. 11 p. 1899 kenraali Cronjen
johtamat buurit (4.000) voittivat kenraaliluutnantti
Metliuenin komentamat englantilaiset (11.500).
Voittajain mieshukka 3,s %, voitettujen 8.9
Taktillinen arvo 3,o. — Buurien puolella
kunnostautui erityisesti skandinaa vilainen
joukko-osasto, jossa oli myöskin muutamia suomalaisia.
Siitä otti osaa taisteluun 50-60 miestä, joista
41 kaatui tai haavoittui. Kaatuneitten muistoksi
pystytettiin huhtik. 1908 kaunis muistopatsas.
Magerø [-ii- -o], Norjan pohjoisin saari,
luoteiseen Porsanger-vuonon suusta; 420 kili-; tällä
saarella 011 Nord Kap.
Maggiore [niadzö’re], mus. (it., = suurempi),
duurisointu, duurisävellaji. Kun tämä nimitys
tavataan jonkun sävellysosan erikoisena otsikkona,
tarkoittaa se sävellajin vaihtumista mollista
rinnakkaiseen tahi saman perussävelen duuriin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
