- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1603-1604

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Magdeburgin puolipallot ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1603

Maghrib—Magman differentsiatsioni

1604

(esim. a-mollista c-duuriin tahi a-duuriin).
Nimitys johtuu siitä, että duurisoinnussa 011 ..suuri"
terssi. I. K.

Maghrib (arab., = ilta, länsi) 1. e 1-M.,
arabialaisten käyttämä nimi muhamettilaisen vallan
läntisestä osasta, s. o. Pohjois-Afrikasta Egyptiä
lukuunottamatta. M. e 1-A k s a, kaukainen länsi,
Marokko.

Magia (kreik. mage’ia, lat. ars magica),
taikuus, taikominen. Nimitys on saatit viisaitten
miesten „maagien" meedialaisesta ja
persialaisesta nimestä, ks. Taikuus.

Magister
i’-J, lat. sana, joka johtuu [-kompara-tiivimuodosta magis = enemmän ja tarkoittaa siis
sitä. joka on etevämpi (edellä) toista: esimies,
päällikkö, „mestari". Niinpä Roomassa
diktaattorista käytettiin nimitystä magister populi,
kansan päällikkö; hänen apulaisensa oli m. equitum
(ks. t.). Myöhemmällä Rooman keisariajalla
Konstantinus Suuren ajoista alkaen tämä
arvonimi oli useimmilla korkeimmista virkamiehistä.
— Jo aikaisin nimitettiin yliopistoissa sitä, joka
oli saavuttanut hyväksyttävät tiedot „seitsemässä
vapaassa taidossa" nimellä artium liberaliutn
magister, tai lyhyesti maisteriksi (ks. t.).

Magister equitum [-i’s- -vi-] (lat.), ratsuväen
johtaja, roomal. diktaattorin (ks. t.)
määrättävän ja hänen alaisensa päällikön nimitys. Hänen
arvonsa merkkeinä olivat sella curulis,
toga prætexta ja kuusi 1 i k t o r i a.

E. E-l.

Magisterium [-e’-] (< lat. magister = mestari),
mestarikoe. Tällä nimityksellä alkemistat
merkitsivät vaikeasti valmistettavia kem.
preparaatteja. Suuri m. oli viisasten kivi (ks.
A1-kemia).

Magister sacri palatii [-i’s- -lä’-] (lat.
„pa-latsimestari"), paavin hoviin kuuluva korkea
virkamies, jonka tehtävänä alkuaan oli opettaa
hoviväelle Raamattua ja kristillistä oppia.
Myöhemmin hänestä tuli vielä Kirkkovaltion ylin
kirjasensori, jona hän kuuluu sekä
inkvisitsioni-että index-valiokuntiin. Virka, joka on
perustettu Dominicus Guzmanin ehdotuksesta, on
jatkuvasti pysynyt dominikaanien hallussa.

A. J. P-ä.

Magistraalit (lat. magister, ks. t.),
linnoitus-rakenteen perusviivat (= ampumalinja).

Magistratus [-strä’-] (lat. < magi’ster =
ohjaaja, johtaja), johto- 1. hallinto,
hallintovirkamies. Alkuperin oli Roomassa kuningas ainoa m.,
mutta 509, jolloin kuninkuus lakkautettiin,
hallinto jakaantui kahdelle vuotuisesti valittavalle
konsulille. Konsulinviran ohelle järjestettiin
veronkantoa ja raha-asian hoitoa varten
kvestorin-toimi. Sorron ja mielivallan estämiseksi saivat
plebeijit 494 oikeuden keskuudestaan valita
veto-oikeudella varustettuja virkamiehiä,
kansantribuuneja (ks. Tribuuni) sekä n. s.
plebeiji-ediilejä (ks. Ed ii li). V. 366 myönnettiin
ple-beijeillekiu oikeus päästä konsulinvirkaan, mutta
samalla erotettiin konsulien valtuuksista
tuomiovalta erikoisille virkamiehille, preetoreille (ks. t.)
joiksi toistaiseksi (v:cen 337) vain patriisit
voivat tulla valituiksi. Näihin aikoihin sai
lopullisen muotonsa jo v:n 494 tienoilla aloitettu
virka-asteikon järjestäminen. Sen mukaan voitiin eri
arvot saavuttaa seuraavassa järjestyksessä:
kvestori. kansantribuuni tahi ediili, preetori, konsuli.

Eri virka-arvoihin pääsemiseksi vaadittiin
määrätty ikä (myöhemmin se määriteltiin erityisessä
laissa, „Lex Villiä annalis" v:lta 180 e. Kr.).
Mainittujen virkojen lisäksi oli v:sta 443
olemassa erityinen virkakunta, tensorit,
kansalaisten varallisuussuhteiden tutkimista ja
veroasteikon määräämistä varten. — Censorit, konsulit,
pieetorit ja „kuruuliset" ediilit olivat korkeampia
viranomaisia (magistratus curules), joiden vaali
tapahtui comitia centuriatassa. Vakinaisia
virkoja olivat myös sotatribuunin toimi sekä joukko
alempia virkakuntia (magistratus minores),
joiden jäsenillä ei, kuten korkeampien virkojen
haltijoilla, ollut pääsyä senaattiin. Ylimääräisiä
virkamiehiä olivat diktaattori, magister equitum
sekä interrex (ks. t.) ja præfectus urbi (ks. P r
æ-fectus). — Kullakin eri virkaluokalla oli omat
arvonmerkkinsä, joista mainittakoon
purppura-reunainen toga (toga prætexta), virkaistuin
(sella curulis) sekä liktorien kunniavartiosto.
Virkamiesten oikeuksista olivat huomattavimpia
veto-oikeus (intercessio, provocatio),
henkilökohtainen loukkaamattomuus, oikeus toimittaa
auspi-sioita y. m. Tasavaltaisen hallintojärjestelmän
höltyessä alkoi virkamiesten valitsemisessa ja
ikää ja virka-arvojen järjestystä koskevan lain
sovelluttamisessa ilmetä yhä enemmän
mielivaltaisuutta. Tiberiuksen aikana valitsemisoikeus
siirtyi kansankokouksilta senaatille, jonka
toimenpiteen kautta keisarin suoranainen
määräämisvalta oli helpommin sovellutettavissa. Vähitellen
jäivät vanhasta tasavaltaisesta
virkamiesjärjes-telmästä jäljelle vain merkityksettömät
kunnia-nimet. lukuunottamatta Rooman kaupungin
kunnallista hallintoa, jossa vanha
magistratus-järjes-telmä muodostui uudenaikaisen maistraatin
edeltäjäksi. E. E-l.

Maglemose /-«-/, Tanskassa
Sjællandin-saa-rella oleva suo, muinaisesineiden löytöpaikka.
Löydöt ovat Pohjoismaiden vanhimmalta kivikaudelta
ja ainakin osaksi vanhemmat kuin
køkkenmød-dingit. Pääosan löydöistä muodostavat n. 15.000
piikivisirpaletta sekä asekatkelmaa ynnä ylen
lukuisat Iuuesineet (harppuuneja, ongenkoukkuja,
neuloja, naskaleja, talttoja y. m.). Saviastioita
ei lainkaan ole löydetty. — Löytöpaikan keksijä
ja tutkija, L. Sarauw lukee sen asutuksen, joka
tässä muinoin on asunut järvessä vapaasti
liikkuvalla puulautalla, Ancylus-järven (ks. t.)
aikuiseksi, mutta toiset tutkijat ovat taipuvaisia
katsomaan löytöä litorina-ajan (ks. t.) alulta
olevaksi. ’ A. M. T.

Magma (kreik., = tahdas, taikina), maankuoren
sisäpuolella oleva hehkuvansula kiviaine. Kun m.
tulivuorissa purkautuu maanpinnalle, nimitetään
sitä laavaksi, ks. M a a.

Magmakaasut, ne kaasumaiset aineet, joita
maansisäisessä magmassa on liuenneina.
Tulivuorenpurkauksissa (vrt. Tulivuoret) näitä
kaasuja virtaa suurin määrin ilmoille,
eruptiivi-sissa syvävuorilajeissa osa niistä on jäänyt
sul-keuksiin kiven huokosiin, joissa tavataan etenkin
vettä ja hiilidioksidia, osa taas on muodostunut
mineraaleiksi, jotka sisältävät samoja alkuaineita,
mitä tulivuorista virtaa kaasuina, esim. klooria
ja fluoria (apatiitti, fluorisälpä), booria
(turmaliini), rikkiä (pyriitti y. m.). P. E.

Magmandifferentsiatsioni ks.
Differentsiatsioni.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0862.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free