- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1605-1606

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Magmasfääri ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1605

Magmasfääri—Magneetti

1606

Magmasfääri (ks. Magma ja Sfääri),
maankuoren sisäpuolella oleva helikuvansula
aine-kerros. vrt. M a a.

Magmavuorilajit ks.
Eruptiivivuori-laj it.

Magnaatti (lat. magnonatus = suurisukuinen),
Unkarin valtiopäiväin ensimäisen kamarin 1.
ylähuoneen, n. s. magnaattipöydän jäsen (ks.
Unkari); Puolassa ennen vanhaan
valtaneu-voston tai ylhäisaatelin jäsen; yleensä rikas ja
mahtava mies.

Magna charta [kariin] (lat.; engl. the Great
Charter = suuri vapauskirja), kuuluisa engl.
va-pauskirja, jonka ylimykset (papiston ja Lontoon
porvariston avustamina) pakottivat kuningas
Juliana Maattoman myöntämään ja jota pidetään
Englannin vapaan valtiomuodon varsinaisena
perustuksena. Kuriinkaan sortoa, varsinkin hänen
veronkiskomisiaan vastustaakseen yhtyivät eri
säädyt sekä molemmat, alkuaan toisilleen
vihamieliset kansanainekset, normannilainen ja
anglo-saksilainen. Vastarinnan johtavia henkilöitä oli
Canterburyn arkkipiispa Stephan Langton. Kun
kuninkaan kannattajat hänestä luopuivat, täytyi
Juhanan taipua. M. c. on päivätty 15 p. kesäk.
1215 Ttunnymeden niityllä lähellä Windsoria.
Siinä vahvistetaan Edvard Tunnustajan ja
Vilhelm Valloittajan lait sekä Henrik I:n Charta
libertatum niminen vapauskirja ja tehdään
niihin uusia lisäyksiä. M. c:aa voidaan verrata
keskiaikana tavallisiin kuninkaanvakuutuksiin,
mutta se ei, kuten useimmat näistä,
hyödyttänyt vain ylimyksiä, vaan muitakin; niinpä m. m.
säädettiin, että kaikki oikeudet, mitkä kuningas
myönsi paroneille, tuli näiden antaa
alavasalleil-leeu (joihin kuuluivat myös aatelittomat vapaat).
Ylimääräisiin veroihin oli pyydettävä yleisen
valtakunnankokouksen suostumusta, johon oli
kutsuttava piispat, apotit, paronit ja muutkin
välittömät vasallit. Säätyjen oikeudet, myös
kaupunkien asukasten, oli loukkaamatta säilytettävä,
ja oikeuden häiritsemättömästä käytöstä
pidettävä huolta. Ketään vapaata miestä ei saatu
vangita eikä muulla tavoin vahingoittaa
henkilön tai omaisuuden puolesta, elleivät hänen
vertaisensa olleet häntä tuominneet voimassa
olevain lakien mukaan. Kuningas, jonka paavi
Innocentius III päästi hänen lupauksestaan, koetti
peruuttaa M. c:n; hän kuoli tämän johdosta
syttyneen sodan aikana. Henrik III:n aikana
M. c. vahvistettiin useampaan kertaan erinäisillä
muutoksilla; se vahvistettiin kokonaisuudessaan
Edvard I:n aikana 1297. Latinan kielellä
kirjoitettu M. c. painettiin ensikerran 1507;
myöhemmin esim. Stubbsin teokseen „Seleet charters and
other illustrations of english eonstitutional
his-tory". [MeKechnie, „M. c."] G. R.

Magna cum laude (lat.), suurella kiitoksella,
ks. Cum laude.

Magna Græcia (lat.), kre k. Mega’lë Tl elia’s =
Suur-Hellas, Tarentonin lahden rautamailla
olevien kreik. siirtolain yhteisnimi; joskus sillä
tarkoitetaan yleensä Ala-Italian kreik. siirtoloita,
ks. Græcia. O. E. T.

Magnalium ks. Aluminium
lejeerin-git.

Magna mater ks. K y b e 1 e ja R h e a.

Magneaaninen instituutti (Arnamagnoeanska
namlingen), kokoelma vanhoja isl., norj. ja tansk.

käsikirjoituksia, pergamenttikirjeitä ja diplomeja,
jonka isl. historiantutkija ja keräilijä Ärni
Magnfisson (1663-1730) kuollessaan lahjoitti
Kööpenhaminan jliopistolle. Käsikirjoitusten
julkaisemista varten hän sitä paitsi lahjoitti
pääoman (Arnamagnæanska legatet), joka nyk.
nousee noin 64.000 kruunuun. V. 1760 asetettiin
erityinen toimikunta hoitamaan kokoelmaa.
Luettelo" julkaistiin 1888-94 (2 nid.). Kokoelma
sisältää 2.800 käsikirjoitusta ja yli 10,000
asiakirjaa. Aruamagnteaninen legaatti on
kustantanut useita tärkeitä käsikirjoitusjulkaisuja.

R. S.

Magneetin deklinatsioni ks. M a a m a g n e-

t i s m i.

Magneetti. Muutamat rautamalmit, etenkin
n. s. magneettinen rautamalmi, vetävät
puoleensa rauta- ja teräspalasia sekä vähemmässä
määrässä muutamia raudansukuisia metalleja
(nikkeliä, kobolttia y. m.). Sellaisesta malmista
lohkaistua kappaletta sanotaan
luonnolliseksi m:ksi. Kun sillä sivellään karaistua
terästankoa, jatkuu tähänkin edellisen
äskenmai-nittu ominaisuus. Näin magnetisoitua
tankoa sanotaan teko-m:ksi. Hienoon
rihmaan ripustettu tai terävällä kärjellä lepäävä
m.-tanko, joka voi vapaasti heilahtaa
vaakasuorassa tasossa, asettuu magneettiseen meridiaaniin
(ks. Maamagnetismi ja Kompassi).
M:n molempia päitä sanotaan sen navoiksi
(kohtioiksi). Pohjoiseen osoittava pää on m:n
pohjoisnapa, toinen pää m:n etelänapa.
— Magnetisoiminen voi tapahtua eri tavoilla.
E^im. niin että vahvan teko-m:n toinen pää
lasketaan terästangon toisen pään päälle ja
kuljetetaan pitkin tankoa sen toiseen päähän. Siellä
m. nostetaan ylös ja samaa menettelyä jatketaan
useampia kertoja (yksinkertainen
sive-leminen). — Teko-m:lle annetaan tarkoitusta
myöten vaihteleva muoto. Se voi olla esim.
silinterin tai prisman tapainen pitkähkö puikko,
kapean suorakaiteen muotoinen levy, pitkulaisen
vinoneliön muotoinen ohut m.-n e u 1 a, tai myös
taivutettu h e v o s e n k e n k ä-m :k s i.
Voimakkaita n. s. 1 a m e 1 1 i-m :eja 1.
magneettisia varastoja valmistetaan yhdistämällä
useita ohuita m.-levyjä toisiinsa päällekkäin,
samannimiset navat samaan suuntaan.
Meltorautai-nenkin tanko tulee sivelemällä m :ksi. mutta
menettää suurimman osan magneettisesta voimastaan
miltei samalla, kun siveleminen lopetetaan.
Jälelle-jäänyttä osaa tästä sanotaan
magnetismi-jätteeksi. Teräksinen teko ni, säilyttää
vuosikausia magneettisen ominaisuutensa, joskin
heikkenemistä siinäkin on huomattavissa. Tätä
sanotaan sentähden pysyväksi, edellistä
sitävastoin ajoittaiseksi m:ksi. Eroa on
siinäkin suhteessa, että meltorauta tulee
magneettiseksi jo yksinkertaisesti koskettamalla sitä
m:11a (tai lähentämällä siihen m:ia), kun
terästankoa sitävastoin täytyy tarkoitusta varten
useaan kertaan sivellä. Edellisessä aineessa
magneettinen vastus 1. koersitiivivoima
on siis paljoa pienempi kuin jälkimäisessä.
Pysyvä m. säilyy kauemmin voimakkaana, jos sen
napoihin liitetään meltoraudasta tehtyjä,
irtonaisia kappaleita n. s. ankkureita. —
Rautatanko voidaan tehdä vahvasti magneettiseksi
(elektromagneetiksi) sitenkin, että sen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0863.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free