- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1607-1608

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Magmasfääri ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1607

vmpäri kierretään eristettyä metallilankaa ja
tämän läpi johdetaan sähkövirta. U. 8:n.

Magneetti-induktori, kone, joka antaa
sähkövirtaa viisarisähkölennätintä, telefonia y. m.
varten, ks. Sähköinduktsioni.

Magneetti-induktsioni ks. Magnetismi.

Magneettikentän voimakkuus ks.
Magnetismi.

Magneettikiisu 1. pyrrliotiini,
kivennäinen. kokoomukseltaan raudan ja rikin yhdistys
FenSn-)-l (tavallisesti Fe„S7); lisäksi on jonkun
verran,-joskus aina 12% nikkeliä. Kuuluu
hek-sagoniseen järjestelmään, mutta esiintyy
tavallisesti kiteisenä, on pronssinruskea, ilmassa pian
himmenevä sekä magneettinen, mistä nimi. M. on
lisäaineksena yleinen useissa vuorilajeissa ja
suurissa määrin malmimuodostumissa, esim.
Boden-maisissa Baierissa, Falunissa Ruotsissa ja
Ori-järvellä Suomessa. Emäksisissä
magmavuori-lajeissa on joskus runsaita m.-erkaumia, ja näissä
se tavallisesti on nikkelirikasta ja nikkelimalmina
arvokasta. Tällaisia löydöksiä on varsinkin
Norjassa, Kanadassa ja Pennsylvaniassa. Nikkelistä
vapaa m. on arvoton aine. P. E.

Magneettinapa ks. Magneetti.

Magneettinen ekvaattori 1. tasaaja ks.
Maamagnetismi.

Magneettinen hitaus ks. Hysteresis.

Magneettinen hoitotapa (ks. Magneetti),
otaksuttuun animaaliseen magnetismiin (ks. t.)
perustuva, Mesmerin ja hänen oppilaansa
käyttämä parannuskeino, joka ei kumminkaan
riippunut, kuten he luulivat, mistään magneettisesta
voimasta, vaan magnetisöörin 1. parantajan
psyy-killistä tietä aikaansaamasta suggestionista. (vrt.
II y p n o t i s m i.) E. Tli-n.

Magneettinen influenssi ks. Magnetismi.

Magneettinen johtokyky ks. Magnetismi.

Magneettinen kenttä ks. Magnetismi.

Magneettinen kohtio 1. napa ks. Ma
g-n e e t t i.

Magneettinen maannapa ks.
Maamagnetismi.

Magneettinen meridiaani ks. M a a m a g n
e-t i s m i.

Magneettinen momentti ks. Magnetismi.

Magneettinen myrsky ks.
Maamagnetismi.

Magneettinen neste ks. Magnetismi.

Magneettinen rautamalmi ks.
Magnetiitti.

Magneettinen varjo ks. Magnetismi.

Magneettineula ks. Magneetti.

Magneettirautakivi ks. Magnetiitti.

Magneettisähkö (m a g n e t o-s
ähköinduk-tsioni), magneetin tai maamagnetismin avulla
suljetussa johtolangassa herätetty sähkö.

Magneetti tanko ks. Magneetti.

Magneettivuori, int. ja kiinal tarumaailman
tuote. M:ten arveltiin olevan puhdasta
magneetti-rautaa ja vetävän puoleensa rautaa niin
voimakkaasti, ettei kukaan, jonka kengissä oli
rautanauloja, voinut nousta niille, eikä mikään laiva
voinut hajoamatta sellaisia lähestyä, koska m.
muka veti puoleensa kaikki rauta-aineet. Plinius
kertoo Induksen luona sijaitsevasta ihmeellisestä
m:sta. „Gudrunlied"issä ja muissa keskiajan
lauluissa ja saduissa puhutaan samoin m:ista.

(U. S:n.)

1608

Magnesia, magnesiumoksidi (MgO). Esiintyy
luonnossa p e r i k 1 a s nimisenä kivennäisenä.
M:aa syntyy magnesiumia poltettaessa tai jos
jotakin magnesiumin hajoavaa suolaa, esim.
karbonaattia kuumennetaan (poltettu m., magnesia
usta). Teknillisesti valmistetaan sitä joko juuri
magnesiumkarbonaatista tai kalkin avulla
mag-nesiumkloridista, jolloin magnesiumi saostuu
hydroksidina, joka kuumennettaessa muuttuu
oksidiksi. M. on valkeala, löysää ja kevyttä
jauhoa, joka on hyvin vaikeasti sulavaa; liukenee
tuskin ollenkaan veteen, helposti happoihin.
Yhtyy veden kanssa hydroksidiksi, joka esiintyy
luonnossa b r u s i i 11 i n a. Käytetään ulostavana
lääkkeenä ja arsenikin vastamyrkkynä, sooda- ja
sokeriteollisuudessa, sekä magnesia tiilinä
erinäisissä raudanvalmistusmenetelmissä (esim.
Thomas-Gilehrist-menetelmässii), joissa tarvitaan
kovaa kuumuutta kestäviä laitteita. E. M-nen.

Lääketieteessä m:aa yleensä käytetään
maha-ja suolistotaudeissa. M. alba, valkea, kevyt jauhe,
veteen melkein liukenematon, käytetään
»vatsahappoa" vastaan. Suolistossa suuri määrä m:aa
voi vaikuttaa ulostavasti. M:aa on muutoin
useissa yhdistetyissä lääkejauheissa, kuten esim.
lastenjauheessa (puivia magnesice cum liheo),
viinihappoisessa kuohujauheessa (piiJvis magnesice
tartaricua) y. m.; m:aa käytetään lisäkkeenä
hammasjauheissa. -— Suunnilleen samaan
tarkoitukseen käytetään myös magnesiumoksidia, myös
m. m. arsenikin vastamyrkkynä.

Magnesia [-èsi’0] (lat. Magnë’aia). 1. Kreikan
Thessalian itäisin maakunta, jonka eteläpuolisko
muodostaa Aigeian-meren ja Pagasain-lahden
välisen niemimaan. M:n täyttävät Ossan ja
Pelo-nin vuoristot. Asukkaina oli muinoin
magneettien heimo. — 2. Lyydian M., lat. M. ad Sipyhim,
kreik. (aiolilainen) kaupunki Sipylos-vuoren
poh-joisjuurella, Ilermos-joen rannalla. Sen edustalla
oli 190 e. Kr. taistelu, jossa Rooman joukot
kukistivat Antiokhos Ill:n. — 3. Kaarian M., lat.
M. ad Mæandrum, kreik. kaupunki lähellä
Maiandros-jokea. Kimmerialaisen hyökkäyksen
aikana (7:nnen vuosis. keskipaikoilla e. Kr.)
treerit hävittivät sen; sittemmin uudistettuna se
joutui Kyyroksen aikana persialaisten valtaan.
Kreikasta paettuaan Themistokles sai sen
omakseen ja vietti loppuikänsä siellä. — M:ssa
palveltiin luonnonäitiä Artemis Leukophryenen
nimellisenä. O. E. T.

Magnesiakiille ks. Kiille.

Magnesiatiilet ks. Magnesia.

Magnesia-valkoinen on kalsium- tai
barium-hydraatilla saostettu seos magnesiaa ja
kalsium-tai bariumsulfaattia. Käytetään täyteaineena
paperinvalmistuksessa. E. M-nen.

Magnesiavalo, räjähdyskaasuliekissä valkeana
hehkuvista magnesiapuikoista säteilevä valo.
Ennen Auer-valon keksimistä käytettiin tällaisia
magnesiapuikkoja myöskin tavalliseen
kaasuliek-kiin ripustettuina lisäämään sen valaistusvoimaa.

E. M-nen.

Magnesiitti, kivennäinen, kokoomukseltaan
magnesiumkarbonaatti (MgCO,),
kiderakenteeltaan ja -muodoltaan aivan kalkkisälvän
kaltainen kuuluen kuten sekin romboedristen
karbonaattien isomorfiseen sarjaan. On väritön,
Kellertävä tai harmaa, kovuus 4-4,5, om.-p. 3,o.
M. on siis sekä kovempi että raskaampi kuin

Magneetti-induktori—Magnesiitti

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0864.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free