- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1609-1610

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Magnesiittilevyt ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1600

Magnesiittilevyt—Magnetiitti

1610

kalkkisälpä ja dolomiitti. Hilidioksidi
erkanee siitä n. 500° :n kuumuudessa, mutta hitaasti.
Jäljelle jää magnesiumoksidia (magnesia usta).
Hyvin korkeassa lämpötilassa aine „palaa
kuolleeksi", s. o. muuttuu kiteiseksi
magnesiumoksi-diksi 1. periklaasiksi, joka on sulamaton ja
liukenematon. Tähän perustuu m:n käytäntö
tulenkestävien n. s. magnesiittitiilien valmistukseen.
M. esiintyy kiteinä sekä raontiiytteenä ja silloin
tiiviinä massoina magnesiumrikkaissa
silikaatti-vuoriin jeissa, etenkin serpentiinissä. Ttä-Suomen
vuolukivessä se on talkin keralla pääaineksena.
Itä-Alpeissa tavataan karkenkiteistä m:ia
kerroksina ja linsseinä fylliitissä. — Paitsi edellä
mainittuun tarkoitukseen käytetään m:ia
eräänlaisen sementin sekä hiilidioksidin
valmistukseen. P. E.

Magnesiittilevyt (ks. Magnesiitti) ovat
1-3 cm:n vahvuisia magnesiitista, sahajauhosta
y. m. säkkikangaskudoksen varaan tehtyjä
laattoja, joita käytetään väliseiniksi, ulkoseinien
sisäpuoliseksi vuoraukseksi, tulenvaaran
välttämiseksi puisien portaiden päällystykseksi, vieläpä
ulkoseiniksikin tilapäisiin rakennuksiin.
Käytettävät varoen, koska pyrkivät kostuttuaan
käyriste-lemään. T. 8.

Magnesioferriitti, magnetiitin kanssa
isomor-finen, oktaedreina kiteytyvä, musta ja
läpinäkymätön kivennäinen, jonka kokoomus vastaa
kaavaa MgFe,0(. Sitä tavataan harvinaisena
fuma-rolien ympärillä. Samaa ainetta on runsaasti
magnesiittitiilissä. P. E.

Magnesiumi, kem. alkuaine, metalli, kem.
merkki Mg, at.-p. 24.as. M. ei esiinny luonnossa
koskaan pelkkänä, mutta on sitävastoin hyvin
yleinen silikaateissa, esim. vuorilajeja
muodostavissa tummissa kivennäisissä (sarvivälke,
py-rokseeni, biotiitti), karbonaateissa (dolomiitti,
magnesiitti), klorideina ja sulfaatteina
vuori-suolakerrostumissa (karnaliitti, kainiitti ja
kise-riitti). Metallista m:ia valmistetaan etupäässä
m.-kloridista pelkistämällä se metallisen
natriumin avulla, jolloin kloori yhtyy natriumiin,
nykyään myöskin sähkökemiallista tietä
karnallii-tista. Puhdas m. on kevyt (om.-p. 1,75),
hopeanvalkoinen, kiiltävä metalli, jota voi takomalla
muovailla; se on jotenkin kalkkisälvän kovuista,
sulamispiste noin 750°, kiehumapiste noin 1,000°.
Kuivassa ilmassa m. on muuttumaton, kosteassa
ilmassa se peittyy hapettumiskerroksella ja palaa
kuumennettaessa kirkkaalla liekillä (ks.
Magnesia m v a 1 o) m.-oksidiksi (ks. Magnesia).
M.-kloridi Mg Cl2, ja sulfaatti (katkerasuola)
MgSO„ liukenevat helposti veteen, m.-hydroksidi
ja ammouiummagnesiumfosfaatti, joka esiintyy
luonnossa struviitti-nimiseuä kivennäisenä, ovat
vaikeasti liukenevia. — M.-oksidi (1. magnesia)
on jo vanhoista ajoista ollut tunnettu, jolloin
se kuitenkin usein sekoitettiin kalsiumoksidiin.
Vasta 1700-luvulla huomattiin näiden erotus, ja
1830 keksivät Liebig ja Byssy uuden alkuaineen:
magnesiumin. E. M-nen.

Magnesiumkarbonaatti, MgC03, esiintyy
kivi-kunnassa magnesiittina (ks. t.) ja
kalsiumkarbonaatin yhteydessä dolomiittina (ks. t.). Jos
mag-nesiumsuolaliuokseen lisätään
natriumkarbonaatti-liuosta, syntyy valkoinen saos emäksisestä
magnesiumkarbonaatista, joka kuivattuna on erittäin
kevyttä, jauliomaista ainetta (magnesia alba).

Magnesiumklorid!, MgCL,, saadaan
liuottamalla magnesiumkarbonaattia suolahappoon;
liukenee helposti veteen. Vedettömässä tilassa m.
011 hyvin hygroskooppinen. Sen liuosta käytetään
katujen kostuttamiseen ja tulen
sammutusnes-teenä. ks. myös K a r n a 11 i i 11 i.

Magnesiumoksidi ks. M a g n e s i a.

Magnesiumsulfaatti, MgS0<+7H20, k a
r-v a s s u o 1 a, Englannin suola, on
aineksena useissa kivennäisvesissä, joilla on ulostava
vaikutus. Se on kiteytyvä, veteen helposti
liukeneva suola. Toinen m:n muoto on Stassfurtin
suolakerroksissa esiintyvä kiseriitti (ks. t.).

Edv. IIj.

Magnesiumvalo, kemiallisesti vaikuttavia
valonsäteitä runsaasti sisältävä, kirkas valo, joka
syntyy magnesiumin äkkiä palaessa magnesiaksi.
Käytetään valokuvauksessa ja saadaan aikaan
sytyttämällä palamaan seos magnesiumjauhetta
ja jotakin voimakkaasti hapettavaa ainetta,
esim. kaliumkloraattia tai
kaliumpermanganaattia. E. M-nen.

Magnetiitti, tärkein rautamalmikivennäinen.
kokoomukseltaan ferroferrioksidi Fe,Oj sisältäen
puhtaana 72,< <f0 rautaa ja 27,» % happea,
kiderakenteeltaan regulaarinen ollen usein
kiteytynyt oktaedreiksi tai rombidodekaedreiksi.
Useimmin sitä tavataan rakeisena. M. on raudanmusta.
metallikiiltoinen ja aivan läpikuultamaton,
hyvin vaikeasti sulava sekä magneettinen. Sen
kovuus on 5,5-6, om.-p. 4,9-5.2. Suolahappoon se
liukenee helposti. —- Magneettisuus on
teknillisessä suhteessa tärkeä ominaisuus, koska se tekee
mahdolliseksi m.-malmin löytämisen
malmikom-passin tai magnetometrin avulla sellaisistakin
paikoista, missä kallio on maakerrosten peitossa.
— M:ia tavataan kiteinä vuorilajien raoissa ja
myös hyvin lukuisissa vuorilajeissa lisäaineksena.
Se esiintyy myös rikastuneena eräiden
vuorilaji-massojen muutamiin os:in, niin että kiveä
sellaisenaan on voitu käyttää malmina. Tämmöistä on
uraliittigabbrossa esiintyvä Sortavalan lähellä
olevan Välimäen rautamalmi. Useimmat
varsinaiset m.-malmilöydökset ovat metamorfisten
vuori-lajien yhteydessä olevia linssimäisiä tai
epäsäännöllisen muotoisia massoja. Niiden synty on
erilainen: toiset ovat alkuaan magmaattisia
erkau-mia, samoinkuin edellä mainittu, toiset
kontakti-malmeja, jotkut metamorfismituloksia
kerrostuneesta rautamalmista, joka alkuaan on ollut
limoniittia. Useissa yksityistapauksissa ei malmin
muodostumistavasta vielä olla selvillä.
Tärkeimpiä rautakaivosalueita, joissa m. on
yksinomainen tai tärkein malmi, ovat: Ruotsissa
Kiiruna-vaara ja Luossavaara sekä Jällivaara Lapissa,
Grängesberg Taalainmaassa, Långban. Persberg
ja Nordmark Vermlannissa, Norberg Västmanlan
dissa ja Dannemora Uplannissa; Norjassa
Arendal: Venäjällä Uralin vuoristossa Katskanar,
Blagodat, Vysokaja gora ja Magnitnaja gora:
Unkarissa Vaskö, Oravieza ja Szäszka y. 111.
paikat Baanaatissa, sekä lukuisat kaivosalueet
Poli-jois-Ameriikassa, etenkin New Yorkin. New
Jerseyn ja Pennsylvanian valtioissa. Suomessa on
varsinkin maan eteläosassa lukuisia vanhoja
rautakaivoksia, joissa kaikissa m. on ainoa
rautamalmikivennäinen. Mainittavimpia ovat Vihiniemi
ja Baggböle Perniössä, Perskomböle ja Isoahde
Tenholassa, Malmberg. Pahalahti. Haukia ja

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0865.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free