- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1611-1612

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Magnesiittilevyt ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1611

Magnetismi

1612

Haapaniemi Kiskossa, Lönnhammar Karjalohjalla,
Ojamo Lohjalla, Jussaari Pohjanpitäjässä,
Sill-böle ja Tavastby Helsinginpitäjässä ja Haveri
Hämeenkyrössä. Myös Pitkässärannassa ja sen
lähellä Kelivaarassa on runsaita m.-varastoja, ja
lisäksi m:ia on Kolarissa Pohjois-Suomessa. Ei
missään näistä harjoiteta nykyään kaivostyötä,
koska malmi kaikkialla on liian köyhää tai sitä
on liian vähissä määrin. P. E.

Magnetismi, magneetin (ks. t.) ominaisuus
vetää puoleensa m. m. rauta- ja teräspalasia tai
se perimäinen vaikutin, joka tällaisen voiman
aiheuttaa. Nimityksen arvellaan johtuvan
Vähässä-Aasiassa olevan Magnesian kaupungin
nimestä. Tämän kaupungin läheisyydestä sanotaan
näet kreikkalaisten ensin löytäneen magneettista
rautamalmia. Jos magneetti lasketaan
rauta-viilajauhooa ja nostetaan jälleen ylös tai jos
sen päälle pannaan paperi, jolle sirotellaan
tällaista jauhoa, niin huomaa, että jauho on
kokoontunut etenkin sen kumpaankin päähän tai
tarkemmin sanottuna kahden pisteen —
magneetin napojen (kohtioitten) — kohdalle,

jotka sijaitsevat
lähellä
magneetin päitä (P ja
E kuva 1). M. on
siis voimakkain
magneetin
navoissa. Voimakkuus pienenee yhä kuta
lähemmäksi tullaan napojen välissä olevaa i
n-differenttikolitaa I, jossa voimakkuus
on = 0. Napojen yhdistysviivaa sanotaan
magneetin akseliksi. Kun vaakasuorassa tasossa
vapaasti kiertävän magneetin pohjoisnapa
lähennetään toisen magneetin etelänapaan, poikkeaa
edellinen napa magneettisesta meridiaanista ja
lähestyy jälkimäistä. Samanlainen poikkeaminen
on huomattavissa, kun edellisen etelänapaan
lähennetään jälkimäisen pohjoisnapa. Molemmat
pohjoispäät tai molemmat eteläpäät sysivät taas
toisiaan luotaan. Erinimiset navat
vetävät siis toisiaan puoleensa, mutta
samannimiset sysivät toisiaan
luotaan. Coulombin lain mukaan on kahden
magneettinavan välillä vaikuttavan voiman suuruus
suoraan verrannollinen niiden m.-määrien 1.
navanvoimakkuuksien tuloon ja
kääntäen verrannollinen napojen keskenäisen
etäisyyden neliöön. Jos voima merkitään l7:ksi ja
kahden magneettinavan voimakkuudet m:ksi ja

m, :ksi

Kuva 1.

on siis V =

Magneetin navanvoi-

makkuutta (magneettista massaa) merkitään
l:ksi, jos sitä toinen yhtä voimakas napa vetää
puoleensa 1 dynen (likip. l:n mg:n)
voimakkuudella. Sitä voidaan mitata koneella, jota
sanotaan magneettiseksi vaa’aksi. Magneetin likellä
oleva meltorautakappale polarisoituu täydelliseksi
magneetiksi, jonka eriniminen napa kääntyy
polarisoivaan napaan päin. Siitä on seurauksena,
että rautakappale vetäytyy kiinni magneettiin.
Raudan sanotaan magnetisoituneen
magneettisen influenssin 1. induktsionin
kautta. Tämä ilmiö selitettiin ennen aikaan
olettamalla, että olisi olemassa kaksi aistimille
huomaamatonta painotonta f 1 u i d u m i a 1. nestettä,
jotka aineen ollessa magneetittomassa tilassa
olivat tasaisesti toisiinsa sekaantuneina, mutta

jotka sen magnetisoituessa erkanivat toisistaan.
Koska magneetista katkaisemalla saadaan kaksi
täydellistä magneettia molempine napoineen,
osista samoin uusia täydellisiä magneetteja j. n. e.
jatkettakoon katkomista kuinka kauan tahansa,
on oletettu, että magneetin polarisoituminen
tapahtuu sen molekyleissä. Jokainen magneetti
katsotaan yhdistetyksi pienistä n. s. m o 1 e k y 1
i-magnee teista (alkumagneeteista), jotka juuri
ovat itse molekylit. Aineen ollessa
magneettisena nämä ovat yhdensuuntaiset, samannimisine
napoineen kääntyneinä samannepäin.
Magneetittomassa aineessa navat sitävastoin viittaavat
joka taholle, joten niiden vaikutus ulospäin
kumoutuu. M. voidaan myös käsittää syntyneeksi
molekylien ympärillä kiertävien sähkövirtojen
vaikutuksesta. — Aineet jaettiin magneettisessa
suhteessa para magneettisiin, joita
(kuten rautaa) voidaan tehdä magneeteiksi ja joita
magneetit vetävät puoleensa, sekä d i a m a
g-n e e 11 i s i i n. joita (kuten vismuttia, vettä,
typpeä) magneetit päinvastoin sysivät luotaan.
Jälkimäisten aineitten puheenaolevaa ominaisuutta
sanotaan dia magnetismiksi. Mainittua
jskoa käytetään nyt enään vain heikosti
magneettisista aineista. Magneettisiin
ominaisuuksiinsa nähden jaetaan aineet nykyään vahvasti
magneettisiin 1.
ferromagneettisiin ja heikosti magneettisiin
kappaleisiin. Aineen magneettisen polarisatsionin
voimakkuuden määrää sen
magnetisoimis-1 u k u. Se on positiivinen ferromagneettisille
aineille, negatiivinen diamagneettisille. On
havaittu, että aine, joka ilmassa on magneettinen,
osoittautuu tätä ainetta magneettisempaan
nesteeseen upotettuna diamagneettiseksi, tai että
diamagneettinen aine, joka on sitä vahvemmasti
diamagneettisessa nesteessä, näyttäytyy
päinvastoin magneettiseksi. Aine on siis, kuten
diamag-netismin keksijä Faraday ensiksi on esittänyt
(1845), magneettinen tai diamagneettinen
riippuen siitä, onko se enemmän tai vähemmän
magneettinen kuin ympäröivä väliaine (esim.
ilma). — Koko sitä tilaa, jonka sisäpuolella
m:n vaikutus on huomattavissa, sanotaan
magneettiseksi kentäksi, ja suunta, mihin
joka taholle vapaasti kiertävä magneetti siinä
asettuu, on magneettisen voiman suunta
1. k e n tä n s u u n t a. Positiiviseksi merkitään
suunta, jonne pohjoisnapa osoittaa. Jos magneetti
siirretään hieman omassa suunnassaan ja
annetaan sitten asettua tasapainoon, josta se jälleen
samalla tavalla siirretään ja annetaan pysähtyä
läheiseen uuteen tasapainotilaansa ja siten yhä
jatketaan, niin magneetin tie on murtoviiva. Se

Kuva 2.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0866.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free