- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1613-1614

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Magnetismijäte ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1013

Magnetismijäte—Magnetometri

1614

muuttuu käyräksi, jos siirrot ovat äärettömän
lyhyet. Valitsemalla toinen lähtökohta saadaan
toinen käyrä, joka kuten edellinenkin kulkee
toisesta navasta toiseen. Sellaisia kentänsuuntia
osoittavia viivoja sanotaan voimaviivoiksi.
Sirottelemalla rautaviilajaulioja magneetin päällä
olevalle paperille saadaan selvä kuva näiden
viivojen muodosta ja järjestelystä (kuva 2).
Kuten kuva osoittaa, kulkevat voimaviivat toisissa
paikoin lähempänä toisiaan kuin toisissa.
Li-kinnä toisiaan voimaviivat ovat napojen
läheisyydessä. Se määrä niitä, joka kulkee
kohtisuoraan niitä vastaan asetetun 1 cm2:n suuruisen
pinnan läpi. toisin sanoen voimaviivojen t
i-hevs, ilmoittaa magneettisen
kentänvoimakkuuden kysymyksessä olevassa paikassa
kenttää. Tämä voimakkuus II (m a g n e t i s o
i-m i s v o i m a) on myös se voima, jolla mainittu
kentän kohta vetää voimakkuudeltaan l:n
suuruista pohjoisnapaa luoksensa.
Navanvoimak-kuus, jonka magneettinen kenttä synnyttää
mag-neti soi tavissa olevasta aineesta tehdyn tangon
päässä sen joka pintayksiköltä, on
suhteellinen kentänvoimakkuuden kanssa, siis = x. II.
(y. on vakinainen luku = aineen
magnetisoimis-lnku). Jos rautakappale asetetaan
homogeeniseen (tasamukaiseen) magneettikenttään s. o.
kenttään, jossa voimaviivat ovat yhdensuuntaisia
suoria (joko kokonaisuudessaan tai rajoitetussa
tilassa esim. pienessä osassa maamagneettista
kenttää), niin kappaleessa syntyneen
magneettisen influenssin tähden voimaviivat siinä
vetäytyvät kokoon, rauta ikäänkuin imee niitä itseensä,
niiden tiheys siis kasvaa (pienenee kappaleen
ulkopuolella). Voimaviivojen lukumäärä
pinta-yksikköä kohti on lisääntynyt (l+inxJH = ß. II
suuruiseksi. Koeffisienttia f/:tä (erilainen eri
aineille) Faraday, joka otti fysiikassa
voimaviiva-käsitteen käytäntöön, sanoi
magneettiseksi johtokyvyksi. Lord Kelvinin
mukaan sitä nykyään sanotaan
magneettiseksi permeabiliteetiksi.
Hevosen-kenkämagneetin napojen välissä oleva
meltorau-tainen rengas imee itseensä voimaviivat niin,
että ne johtuvat sitä myöten toisesta navasta
toiseen, joten renkaan sisäpuolinen ala tulee
kokonaan suojelluksi magneettisilta
vaikutuksilta muodostaen n. s. magneettisen
varjon. Diamagneettisessa aineessa voimaviivat
hajaantuvat toisistaan. — Magneettinapaa, jonki
voimakkuus on m, voimakkuudeltaan H :n
suuruinen magneettikenttä vetää puoleensa m. II.
suuruisella voimalla. Jos magneettineulan akseli
on kohtisuorassa voimaviivoja vastaan ja sen
pituus 1, niin magneettia kiertävän voimaparin
kiertomomentti on = m III ja siis = ml
voimakkuudeltaan l:n vahvuisessa kentässä. Tuloa ml
sanotaan neulan magneettiseksi
momentiksi. vrt. myös M a a m a g n e t i s m i.

U. S:n.

Magnetismijäte ks. Magneetti.

Magnetisoiminen ks. Magneetti.

Magnetisoimiskierukka (galvaaninen
kierukka), ontto rulla, jonka ympärille on
kehrätty silkkilangalla käärittyä vaskilankaa.
Johtamalla galvaaninen virta langan läpi
voidaan rullan sisään pistetty rautatanko
magneti-soida.

Magnetisoimisluku ks. Magnetismi.

Magnetisoimisvoimakkuus ks.
Magnetismi.

Magnetisööri ks. Magneettinen
hoitotapa.

Magnetografi (magneetti, ja kreik. graphein =
kirjoittaa), itserekisteröivä variatsionikoje.

Magneto-induktsioni ks.
Sähköinduk-t s i o n i.

Magnetometri (magneetti, ja kreik. metron =
mitta), Gaussin 1836 keksimä koje
deklinatsioui-neulan suunnan
tarkkaa
määräämistä varten kaukoputken ja milli-

metriasteikon
avulla (Gaussin
ja
Poggendorffs mittaustapa
ks. G a 1 v a n
o-metri). M:n
ynnä siihen
kuuluvat kaukoputken ja asteikon ’
Lamont
sittemmin mukavalla
tavalla yhdisti,

suunnitellen
n. s. m a g n e e
t-tisen teodoliitin, jota Wild myöhemmin täydellisenti (ks.
kuva 1), niin että sillä voidaan tehdä hyvin
tarkkoja sekä maamagneettisen deklinatsionin että
voimakkuuden vaakasuoran komponentin mittauksia.
Siinä magneetti m on vapaasti putken s:n läpi
kulkevalla hienolla langalla ripustettu
vääntö-napaan Tihen. Magneetti kannattaa toisessa
päässään kohtisuorasti sen pituussuuntaa vastaan
asetettua pientä kuvastinta. F on tähystin, jossa
on hiusristikko. Koneen koko yläosa on
kääntv-väinen pystysuoran akselin ympäri. Kiertokulman
suuruus voidaan määrätä asteikkoympyrän /:n
avulla. Asteikon 0-piste on oleva samassa
pystysuorassa tasossa kuin tähystimen akseli. Tämä
on saavutettu, kun objektiivin keskeltä riippuvan
hienon langan magneetin kuvastimessa
synnyttämä kuva ja hiusristikon pystysuora viiva
näyttävät tähystimessä yhtyvän. Sellainen asema
aikaansaadaan kiertämällä koneen yläosaa. Silloin
myös magneetin ja tähystimen akselit yhtyvät
s. o. jälkimäinen on magneettisessa meridiaanissa.
Jos tähystin sitten käännetään ennen määrättyyn
tähtitieteelliseen meridiaaniin ja molemmat
asemat luetaan m kroskoopeilla .1/ J/„ niin
havaintojen erotus ilmaisee deklinatsionin suuruuden.
Maa-magnetismin vaakasuora komponentti määrätään
samalla koneella tutkimalla paljonko eräs toinen
magneetti m, poikkeuttaa magneetin m
tasapainostaan sekä edellisen magneetin heilahdusaikaa,
kun tämä magneetti heilahtaa maamagnetismin
vaikutuksen alaisena (ks. Maamagnetismi).
Paitsi neulainklinatoriumilla voidaan
inklinat-sioni määrätä myös Weberin suunnittelemalla
maainduktorilla (kuva 2). Rullaa 7f,
jonka ympärille on kääritty er stettyä
vaskilankaa. kierretään kammin A:n avulla pystysuoran
akselin ympäri 180°. Mutta rullaa voidaan myös
saman kammin avulla kiertää vaakasuoran
akselin ympäri, kun rulla lasketaan alas, niin että

Kuva 1.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0867.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free