Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Magnetismijäte ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1615
Magnificat—Magyar Nyelvör
1616
Kuva 2.
nasta a lepää 6:llä.
Lankojen a ja ß:n kautta
maamagnetismin rullassa
induseeraama virta
johdetaan galvanometri n.
Poikkeuskulmien suhde
määrää
inklinatsionikul-man tangentin. —M:eja,
joita ei käytetä
maamagneettisten elementtien absoluuttisi n
mittauksiin, vaan
ainoastaan niiden
havaitsemiseen, sanotaan v a r i
o-m et reiksi. N itä on eri lajeja sen mukaan,
havaitaanko ni llä deklinatsionia,
maamagnetismin vaakasuoraa vaiko pystysuoraa
komponenttia. " V. 8: n.
Magnificat [-iii’-] (lat., = ylistää), Marian
kiitosvirsi (.,Sieluni ylistää Herraa" — — —),
ka toi. „Vesperin" päätöslaulu; sävelletty
lukemattomat kerrat mitä moninaisimmissa tyyleissä.
Virsikirjassamme on siitä runomittainen
mukaelma, jonka sävelmänä on yksinkertainen
koraali. I. K.
Magnificus [-ni’-] (lat.), suurenmoinen, komea,
esiintyy yliop ston rehtorin latinaisessa
nimityksessä rectnr maynificus.
Magnolia, kasvisuku JIagnnliacece-heimoa,
lähellä leinikköisiä luonnollisessa järjestelmässä.
Tav. alati-
vihreitä
puita t.
pensaita, lehdet
10-20 cm
pitkät, nahkeat,
ehytlaitaiset,
kiiltävät.
Suuret,
kauniit, hyvätuoksuiset
kukat
yksitellen haarojen päissä,
väriltään ne
ovat
valkeita, punaisia t.
sinipunaisia. — M.-suku kasvaa villinä Itä-Aasian
ja Pohjois-Ameriikan lauhkeissa ja lämpimissä
osissa; useat lajit suosittuja puistopuita
Etelii-ja Keski-Euroopassa, meillä huonekasveina. —
Tertiääri-ajalla M.-lajeja kasvoi Huippuvuorilla
ja Grönlannissakin. (1. V-s.J
Magnum bonum ks. Peruna.
Magnus, Johannes ks. Johannes
Magnus.
Magnus, Olaus ks. Olaus Magnus.
Magnus ducatus
ä’-J (lat.), [-suuriruhtinaskunta.
Magnusen, Finn ks. M a g n ü s s o n, F.
Magnusson, Arne (isl. A r n i, lat. Arnäs
M a g n a; u s) (1603-1730), isl. historioitsija ja
kokoilija; sai 1694 Kööpenhaminassa professorin
arvonimen, tuli 1G97 sala-arkiston sihteeriksi,
1701 tansk. muinaistieteen ja 1721 historian
professoriksi. Oleskeli 1702-12 Islannissa
järjestämässä maaverotusta ja kokosi sieltä suuren
joukon vanhoja käsikirjoituksia ja asiakirjoja (osaksi
Magnolia, kukkiva oksa.
alkuperäisiä, osaksi jäljennöksiä), samoin myös
Tanskasta ja Norjasta. Kööpenhaminan
tulipalossa 1728 tämä kokoelma kärsi vain vähän.
Kuollessaan hän lahjoitti sen Kööpenhaminan
yliopiston kirjastolle, ks. Magneaaninen
instituutti. G. R.
Magnusson, F i n n u r myös Finn
Magnusen (1781-1847), isl. muinaistutkija, harjoitti
opintoja Kööpenhaminassa, sai 1815 professorin
arvon, piti v:sta 1819 luentoja pohjoismaisessa
kirjallisuudessa ja mytologiassa. V:sta 1829
sala-arkiston hoitaja sekä magneaanisen toimikunnan
sihteeri. M. oli oppinut ja ahkera kirjailija,
mutta häneltä puuttui kriitillistä arvostelukykyä.
Julkaisi useita pohjoismaalaista mytologiaa,
arkeologiaa ja kronologiaa koskevia teoksia, joista
mainittakoon: vanhemman Eddan tansk.
käännös (1821-23) ; ,,Eddalæren og dens oprindelse"
(1824-26) ; mytologinen sanakirja „Priscæ
vete-rum borealium mythologiæ lexicon" (1828);
„Grønlands historiske mindesmærker" (1838-45:
K. K. Rafnin kanssa). G. R.
Magog ks. Gog ja M a gog.
Magotti (itacacus inuus 1. Inuus ecaudatus).
makakeihiu (ks. t.) kuuluva apina, pituus n
75 cm, häntä
hyvin lyhyt,
selkäpuoli vihertävän-ruskea, alta
vaalea, kädet ja
jalat punankeltaiset,
naama kurttuinen,
lihanvärinen,
vaaleankeltaisen poskiparran reunustama.
Oleskelee
mieluimmin kallioisilla
seuduilla parvissa, syö
paitsi hedelmiä ja juuria myöskin hyönteisiä.
Puolustautuu kiviä heittämällä. Elää
Luoteis-Afrikassa ja pieni parvi Euroopan puolella
Gibraltarissa (ainoa vielä villinä Euroopassa elävä
apina). P■ B.
Magyar [madjar], unkarilainen.
Magyar [madjar], Läszlö (1817-64), unk.
tutkimusmatkailija, purjehti nuorempana merillä,
otti osaa taisteluihin Etelä-Ameriikassa,
matkusteli v:sta 1S47 Länsi-Afrikassa, meni Bihéssä
naimisiin erään neekeriruhtinaan tyttären kanssa,
teki useita retkiä sisämaahan, Muata Jamvon
valtakuntaan, Kunene-virralle ja Sambesi’n
yläjuoksulle. Astui 1857 Portugalin palvelukseen ja
perusti Luera-lahden rannalle, Mossamedeksen ja
Benguelan välille uuden siirtolan. M. kuoli
suuressa köyhyydessä Benguelassa. M:n
matkakertomuksista ilmestyi ensimäinen osa „Magyar
Läszlö délafrikai utazäsai 1849-57. években"
Unkarin akatemian kustannuksella. (E. E. K.)
Magyarit [madjü-[ = unkarilaiset, ks.
Unkari, Unkarilaiset.
Magyar Nyelv [madjar njälv] („Unkarin
kieli"), Budapestissä sijaitsevan Unkarin
kielitieteellisen seurau (perust. 1903) julkaisema
aikakauskirja (v:sta 1905) unkarin kieltä koskevien
tutkimusten ja ainesten julkaisemista varten.
Nykyiset toimittajat: K. Szily ja Z. Gombocz.
Magyar Nyelvör [madjar njälvör]
^Unkarilainen kielenvartia"), G. Szarvasin (ks. t.) v. 1872
perustama, Budapestissä ilmestyvä aikakauskirja
Magotteja.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
