- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1617-1618

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Magyarország ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1617

Magyarorszåg — Mahakatarri

1618

Mahalaukku. I mahan suu
(cardia}. 2 mahan portti
(pylorus), 3 ohutsuoli.

unkarin kieltä koskevien tutkimusten ja ainesten
julkaisemista varten. Nykyinen toimittaja: Zs.
Simonyi (v:sta 1895).

Magyarorszåg [madjarorsäg], „Unkarin maa",
Unkarin unkarinkielinen nimitys.

Maha, mahalaukku (gasler, stomachus,
veniriculus) on ruuansulatuskanavan laajentunut
keskiosa, jossa ravinnon sulaminen suureksi
osaksi tapahtuu. Yksinkertaisimpana m.
tavataan onteloeläimillä, joilla
se on entodermin
muodostama, yksiaukkoinen pussi.
Siten, että m:n etuosa
(suunpuoleinen osa)
piten-tyy putkeksi,
ruokatorveksi, ja takaosa niinikään
muodostuu suolikanavaksi
peräaukkoineen, syntyy
ylempien eläinten
ruuansulatuskanava (näillä
tosin yhtyy
ruuansulatuskanavaan muuallakin
kehittyneitä osia).
Korkeammilla äyriäiseläimillä ja hyönteisillä nimitetään
m:ksi erityisiä ruokatorven laajennuksia.
Luu-rankoisista on kaloilla, sammakkoeläimillä ja
matelijoilla m. tuskin muuta ruuansulatuskanavaa
laajempi; kuitenkin saattaa siinä kaloilla olla
aboraalisuuntaan umpipussi. Sammakkoeläimillä
ja matelijoilla huomataan jo, että m. on hiukan
vinosti ruumiinontelossa; tämä on sääntönä
nisäkkäillä. Linnuilla erotetaan m:ssa 2 osaa:
ohutseinäinen rauhas-m. ja vahva lihas-m.
Muutamilla nisäkkäillä saattaa m:ssa huomata
useampia osastoja, esim. märehtijöillä 4 (ks. M ä r e
h-t i j ä t). P. Ii.

Ihmisellä m. ou muodoltaan jonkunverran
käyristynyttä päärynää muistuttava laajennus. Se
sijaitsee vatsaontelon yläosan vasemmalla puolen
rajoittuen ylhäällä palleaan ja maksaan, alhaalla
poikittaiseen lynkkysuoleen ja takana m. m.
vasempaan munuaiseen. Sitä peittää edessä
rintakehän alaosa. M.-laukkuun johtaa ruokatorvi,
jonka laskuaukkoa nimitetään m.-laukun suuksi
(cardia), ja n. s. m.-laukun portista (-pylorus) alkaa
pohjukaissuoli. M.-laukun seinämän sisäpinnan
muodostaa limakalvo, joka m:n tyhjänä ollessa
asettuu poimuihin. Limakalvon ulkopuolella on
li-haskerros, jossa erotetaan sekä pitkittäin että ]
oi-kittain kulkevia lihassäikeitä. Näitä peittää
vatsakalvon muodostama herakalvo (serosa). M
^limakalvo on yksinkertaisen lieriöepitelin muodostama.
Se on täynnä mahanesterauhasia. Näitä erotetaan
kahta eri lajia, varsinaiset m.-laukun rauhaset
(glandiilæ gaslricæ propria•) ja
porttiosanraulia-set (gtandulce pyloricce). Nämä erittävät
m.-nestettä, jossa on useita eri ruuansulatusnesteitä.
M.-neste sisältää suolahappoa, juoksutinta,
steapsiinia ja pepsiiniä. Suolahappo muuttaa
tärk-kelysliisterin liukenevaksi tärkkelykseksi, josta
sittemmin muodostuu dekstriiniä, sokeria ja
maitohappoa. Sitäpaitsi se suojelee ruumista
tappamalla vaarallisia taudinsiemeniä. Yhdessä
pep-siinin kanssa se liuottaa munanvalkuaista ja
liima-aineita. Steapsiini hajoittaa emulsionitilassa
olevia rasva-aineita. Juoksutin juoksuttaa
kaseiinin (maitojuuston), joka m.-nesteen
vaikutuksesta uudelleen liukenee; samalla maidossa oleva
fosfori muodostaa orgaanisia yhdistyksiä. M.-

laukun lihaksisto liikuttaa sinne joutunutta
ravintoa, joka m.-nesteiden vaikutuksesta muuttuu
juoksevaksi m.-velliksi. Tämä tyhjentyy m.-portin
kautta suoleen. Y. K.

Maha-atonia (ks. At on ia), mahalaukun
seinämässä olevan lihaksiston velttous; johtaa
maha ii laajennukseen (ks. t.).

Mahäbhärata ks. Intian kielet ja
kirjallisuus (palstat 1027-8).

Mahafisteli (ks. F i s t e 1 i) on joko
tautiperäi-nen tai keinotekoinen kanava, joka vatsan
pinnalta johtaa mahalaukkuun. Mahahaava,
mahasyöpä, sädesienitauti sekä ajos ja tapaturmat
voivat antaa aihetta sen syntymiseen.
Kirurgisesti m. tehdään silloin, kun tahdotaan
ulkoapäin suorastaan saada ravinto- tai lääkeaineet
mahalaukkuun (esim. ruokatorven ollessa
tukkeutuneena). Y. I\.

Mahahaava (ufcus revlricnli) on tav. pyöreä
paksureunainen pinnallinen haavoittuma
mahalaukun, yleisemmin sen porttiosan limakalvossa.
Syyksi sen syntymiseen arvellaan
ravitsemishäi-riöitä mahalaukun limakalvossa, jotka johtavat
siihen, että mahaneste sulattaa mahalaukun
seinämää. M. aikaansaa mahankouristuksia ja
epämääräistä kivuntunnetta rinnan alla ja
kuroes-saan mahalaukun porttia mahanlaajennusta ja
oksennuksia. Verraten usein sen vaikutuksesta
syntyy verenvuotoja mahalaukussa. Suuremmat
niistä aikaansaavat verenoksennusta.
Parantuessaan m. jättää arven, joka usein kuroo
mahalaukun seinämää. Toisissa tapauksissa se syöpyy
mahalaukun seinämän läpi, aukeaa vapaaseen
vatsaonteloon ja aikaansaa
vatsakalvontulehduksen. M:n tilalle kehittyy usein mahasyöpä. —
Tauti on vakava ja vaatii järkiperäistä, usein
kirurgista hoitoa. Y. K.

Mahahappo on mahanesteessä (ks. t.) esiintyvä
vapaa suolahappo.

Mahainsuffisienssi (lat. kielteinen in, ja
suf-fi’cere = riittää) tarkoittaa joko sitä mahalaukun
tilaa (joka syntyy esim. mahanlaajennuksen
yhteydessä), jolloin mahalaukku ei voi tyhjentää
sisällystään täydellisesti, tai tilaa, jossa
mahalaukun portti ei sulkeudu, joten pohjukaissuolen
sisällys pääsee kulkemaan suolesta mahalaukkuun.

Mahakatarri 1. vatsakatarri (Gastritis)
on mahalaukun limakalvossa oleva tauti, joka
ai-heutttaa monenlaisia ruuansulatushäiriöitä. M:ia
erotetaan kaksi lajia: äkillinen ja hiipivä.
Äkillinen m. (ff. acuta) johtuu joko liian tiheistä ja
liian runsaista aterioista tai sopimattomista
ravintoaineista. jotka kiihottavat limakalvoa joko
kemiallisesti, termisesti tai mekaanisesti. Taudin
oireina ovat painostus ja täyttämisen tunne sekä
kivut rinnan alla, oksennukset, etenkin vaikeasti
sulavain ruokain jälkeen, väsymys, päänsärky ja
joskus kuumekin. Kieli on tavallisesti valkean
talman peittämä. Hiipivä m. (g. chronica) on
usein äkillisen in:n seuraus, mutta voi myös
alkaa itsenäisesti pitkäaikaisten, vähemmän
haitallisten ruokajärjestysvirheiden (pitkällinen
alkoholinkäyttö, huolimattomasti pureksittu ruoka)
jälkeen. Tällöin syntyy limakalvossa, etenkin sen
epitelissä pysyviä muutoksia, jotka johtavat
vähitellen tapahtuvaan rauhaskatoon ja limakalvon
surkastumiseen. Seurauksena tästä on, että
mahalaukku ei enää voi erittää siinä tavallisesti
olevia ruuausulatusnesteitä. Varsin usein puuttuu

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0869.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free