- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1627-1628

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maijdell ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1627

Mai-kenttä—Maimon

1623

paalierran arvoon: toimitti 1G96
Ilänieen-Uuden-maan läänin maaherran virkaa ja nimitettiin
1700 kenraalimajuriksi. Suuren pohjan sodan
alettua M. komennettiin Liivinmaalle. jossa voitti
saksilaiset Jungfernhofin luona(toukok. 6 p. 1700),
johti Narvan taistelussa vasemman sivustan
oikeata osastoa; lähti sitten Kaarle XII:n mukana
Puolaan; korotettiin 1703 kenraaliluutnantiksi ja
sai sam. v. Suomessa olevan armeian
ylipäällikkyyden. M. teki useita retkiä Inkerinmaahan,
mutta ei joukkojen vähyyden vuoksi saanut
paljoa aikaan; pelasti V ipurin, kun venäläiset 1706
tulivat sitä piirittämään. Otti 1707 eron
virastaan ja oli sen jälkeen tiluksillaan Virossa.

K. O. L.

Mai-kenttä (s. o. toukokuun kenttä).
Mero-vingilaisten frankkilaishallitsijain aikana
kutsuttiin vuotuisesti maaliskuussa sotajoukko
(kaikki vapaat miehet) asetarkastukseen (n. s.
maaliskuun kenttä, lat. Campus martius), sen
yhteydessä toisinaan myös keskusteltiin yleisistä
asioista. Neustriassa yleisten kokousten sijaan
astuivat ylimyskokoukset, mutta 600-luvun
lopulla edelliset jälleen Austrasian hovimestarien
toimesta ulotettiin koko
frankkilaisvaltakun-taan. Pippin Pieni siirsi kokouksen
toukokuuhun (lat. Campus madius, ilagis campus), koska
maaliskuussa ei voitu saada rehua lisääntymässä
olevan ratsuväen hevosille. Kaarle Suuri piti
m:ää myöhemmin kesällä; hänen aikanaan
saapuivat sinne vain ylimykset; muut vapaat vain
siinä tapauksessa, että koko kansa oli kutsuttu
aseisiin sotaretkeä varten. G. R.

Maikop, kaupunki Kaukaasiassa, Kubanin
alueessa, Kubaniin laskevan Belajan varrella;
46.500 as. (1909). M. on nopeasti kehittyvän
uutisviljelysalueen keskellä ja käy huomattavaa
maalaistuotteiden kauppaa. Ympäröivät, vasta
1909 erittäin runsaiksi havaitut naftakentät ovat
lähempänä meren rantaa kuin missään muualla,
joten m:sta epäilemättä ennen pitkää kasvaa
kukoistava naftateollisuuskeskus. — M. perustetti n
1858 kasakkasiirtolaksi, sai 1878
kaupunginoi-keudet. E E. K.

Maikov, A. N. ks. M a j k o v.

Mail [majj (ransk.), vanha peli. jota pelataan
kur koilla ja puksipuupalloilla. Peliä varten
tarvitaan 400-500 jalkaa pitkä hiekoitettu kenttä; sen
kummassakin päässä on pieni rautakaari, jonka
läpi pallot on lyötävä. Nykyään mail ranskassa
tarkoittaa puiden ympäröimää kävelypaikkaa.

Maila, puinen, pyöreä, 100-150 cm pituinen
lyöntiväiine palloleikeissä, esim. n. s. neljässä
lyönnissä.

Mailand ks. Milan o.

Mailanen, Medicago
sukuun kuuluvia
hernekuk-kaisia, varsi rento t. pysty,
lehdet 3-sormiset, lehdykät
hammaslatvaiset, kukat tav.
keltaiset, palko usein
käv-r stynyt. N u r m i m a i 1
a-nen (il. lupulina)
rento-vartinen, pienet keltaiset
kukat mvkeröisissä
tertuissa, meillä lounaisosissa
maata, satunnaisena
etenkin lastauspaikoilla
Pohjois-Savossa ja Pohjanmaalla

saakka. Pystyvartinen kylvömailanen (il.
sativa) esiintyy meillä ainoastaan satunnaisesti,
3 muunnoksena, joista etenkin sinikukkainen
v. vulgaris on nurmimailasen ohella tärkeä
vi-hannesrehuna (1 u z e r n i) Keski- ja
Etelä-Euroo-passa, vähän sitä viljellään jo Ruotsissakin, meillä
tuskin ollenkaan. — .1/. sativa on kotoisin
Vähän-Aasian ja Intian välisistä seuduista, Euroopassa
jo kreikkalaiset ja roomalaiset sitä viljelivät.

/. V-s.

Mailäth (Maj Iät h), Jänos [mailat [-junos]-] {+ju-
nos]+} (1786-1855), unk. historioitsija ja runoilija,
julkaisi saksan kielellä ,.Gedichte:’ (1824),
„Ma-gyarische Gedichte" (1825), „Magyarische
Sa-gen, Märchen und Erzählungeu" (1825), käänsi
saksaksi valikoiman Kisfaludvn „Himfy
szerel-mei" runoja (..ITimfys auserlesene Liebeslieder",
1829); päähuomion ansaitsevat kuitenkin M:n
historialliset (osaksi unkarin- osaksi
saksankieliset) julkaisut, joista mainittavimmat ovat:
„Geschichte der Magyaren" (5 os., 1828-31),
„Geschichte des österr. Kaiserstaates" (5 os. 1834
50), ,,Das ungarische Urbarialsystem" (1838),
„Valläsmozgalmok Magyarorszägban" (1844,
myös saks.: „Die Religionswirren in Ungarn",
1845).

Maili (amer. suom., < engl. mile), 1 engl.
peninkulma (- 1609,s metriä).

Maillart [majä’r], Louis Aimé (1817-71),
ransk. oopperansäveltäjä. jonka teoksista
tunnetuin on ..Yillarsin rakuunat" 1. ..Erakon kello".

/. K.

Maillol [majo’l], A risti de (s. 1861), ransk.
taiteilija, kotoisin Banyuls-sur-Mer’istä; opiskeli
maalausta Pariisin École des beaux-arts’issa.
Työskennellyt ansiokkaast:
seinäverlio-teollisuu-den alalla ja saavuttanut viime aikoina mainetta
kuvanveistoksillaan, jotka koristeellisuudessaan
lähinnä vastaavat Maurice Denis’n maalauksia.

E. R-r.

Mainia, syötti, täky.

Maimatsin (kiin., = »kauppapaikka"),
Mongolian kaupungeissa varsinaisesta kaupungista
puuaidalla erotettu kauppapaikka. — Venäjän
puolella rajaa olevan Kjahtan m. on 600 m
Kjah-tasta Kiinan puolella rajaa (ks. K j alita). M.
nimi kohdistetaan usein erikoisesti tähän. —
Kjahtan venäläisten ja M:n kiinalaisten välisessä
kanssakäymisessä on syntynyt merkillinen,
kiinan kielen omituisuuksiin mukautunut ven.
murre. E. E. K.

Miimbourg [mäbü’r], L o u i s (1610-86), ransk.
jesuiitta ja kirkkohistorioitsija. Toimittuaan
professorina Rouen’issa ja saarnaajana M. erotettiin
jesuiittaveljeskunnasta taipuvaisuutensa vuoksi
gallikanismiin (ks. t.) ja vaikutti sitten
kirkkohistorian tutkijana. Huomattavin hänen
teoksistaan on paavin 1685 kiroama „Traité historique
de l’établissement et des prérogatives de 1’église
de liome et de ses évëques" (1685). A. J. P-ri.

Maimon, Salomon (1754-1800), juut.
filosofinen kirjailija, synt. Liettuassa, kävi kotiseu
duillaan puolalais-juutalaista rabbiinikoulua,
jou-tui seikkailuretkille, jotka veivät hänet Saksaan,
kuljeskeli ajoittain kerjäläisenä ja harjoitti
kovan kurjuuden ahdistamana tieteellisiä opintoja;
tutustui sitten M. Mendelssohniin ynnä muihin
kirjailijoihin, joten vähitellen sai muutamia
avustajia ja suosijoita. Teoksissaan ,,Versucli iiber die

Nurmimailanpn.
1 kukka, palko.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0874.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free