- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1629-1630

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maimonides ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1629

Maimonides—Maine

1630

Transcendental-Philosophie" (1790), „Kritisehe
Untersuehungen iib. d. mensclilichen Geist" (1797)
y. m. M. yhtyy Kantin filosofian useimpiin
perus-aatteisiin, mutta osoittaa teräväjärkisesti siinä
olevia vaikeuksiakin, erittäinkin Kantin „Ding
an sicli" käsitteen mahdottomuutta, ja päättyy
sentähden pääasiassa skeptilliseen filosofiseen
kantaan. [M:n omakirjoittama „Lebensgeschichte",
julk. K. Ph. Moritz 1792; J. H. Witte, „S. M."
(1876).] A. Gr.

Maimonides /-o’-/, Moses (rabbi M o s e b e n
M a i m u n, alkukirjainten mukaan R a m b a m,
1135-1204), juut. oppinut, synt. Cordobassa
oppineesta juut. perheestä, tutustui varhain
juutalaisten ja arabialaisten opettajain johdolla juut.
jumaluusoppiin sekä senaikuiseen filosofiaan,
lääketieteeseen, matematiikkaan ja
tähtitieteeseen. Perhe oli uskonvainojen takia pakotettu
muuttamaan 1159 Marokkoon, 1165 sieltä
Palestiinan kautta Egyptiin. M. toimi m. m. Saladin
sulttaanin tahi erään tämän visiirin
henkilääkärinä; kuoli Kairossa. M. on kirjoittanut
lääketieteellisiä, uskonopillisia ja filosofisia teoksia.
Maineensa hän perusti Misnan eli juutalaisten
oikeus- ja siveyssääntöjen kokoelman
arabiankielisellä selityksellä (valm. 1168), joka selvän ja
yleiskatsauksellisen esityksensä vuoksi tuli hyvin
suosituksi Talmudin oppaaksi ja hepreaksi,
latinaksi ja espanjaksikin käännettynä levisi laajalle.
Vielä suurempaa vaikutusta saavutti Misne Thora
(„lain uudistus") niminen juutalaisen
uskonnollisen ja oikeudellisen lainsäädännön kompendi(1180).
Koska tämä teos käsittää 14 kirjaa, on se
saanut nimen „Sefer hajad" taikka „Jad khazaqa"
(,,vahva käsi", vrt. 2 Moos. 6,; jad = käsi tai 14).
Pyrkiessään järjestykseen, selvyyteen ja
täsmällisyyteen M. ensimäisenä myös esitti juutalaisen
uskonnon perusopit 13 uskonkappaleen muodossa,
jotka synagoga hyväksyi. Tahtomattaan M. tällä
yhteenvedollaan rakensi esteen uskon vapaudelle
ja kehitykselle, samalla edistäen juutalaisuuden
eristymistä ja seisahdusta. Hänen filosofinen
pääteoksensa on ,.Eksyneiden opastus" (1190, alk.
arabiaksi ,.Dalälat alhäirin", usein myös
mainittu liepr. käännöksen nimellä ,,More nebukhim").
M. kääntyy siinä niiden puoleen, jotka ovat
tutustuneet filosofiaan ja huomanneet ristiriitoja
tieteen ja uskonnon välillä, sekä koettaa osoittaa
heille tien ristiriitojen sovittamiseen. Hän
opettaa että, milloin joku pyhien kirjojen lausunto
kirjaimellisesti ymmärrettynä sotii selvää
tieteellistä totuutta vastaan, silloin on luovuttava
sen kirjaimellisesta merkityksestä ja selitettävä
se kuvannollisesti. Tällaisen katsantotavan
perustuksella hän koettaa osoittaa, että juut. uskonoppi
sopii yhteen tieteen kanssa, joka tunnustaa
Aristoteleen auktoriteetiksi kaikissa kysymyksissä,
jotka koskevat aistillista maailmaa. M:n vapaan
ajatussuunnan johdosta syntyi pitkällinen kiista
varsinkin Ranskan ja Espanjan juut. oppineiden
keskuudessa; hänen oppiaan vastustettiin
ankarasti, mutta se on kuitenkin vaikuttanut erinomai
sen paljon sivistyneiden juutalaisten henkisiin
harrastuksiin seuraavina vuosisatoina, (vrt. J u
u-t a 1 a i n e n kirjallisuus, palsta 1542.)

A. Gr. rf- K. T-t.

Main (lat. Moe n us), Reinin tärkein
oikeanpuoleinen lisäjoki. M. alkaa kahdesta lähdejoesta:
Weisser M. lähtee Fiehtelgebirgeltä 894 m yi.

Maiuadi.

merenp., Roter M. Frankkilaiselta Juralta 480 m
yi. merenp. Nämä yhtyvät Kulmbachin
alapuolilla; M:n suu Mainzin kaupungin kohdalla on
sen lähteiltä 260 km päässä melkein suoraan
lännessä, mutta M:n pituus on 495 km, se kun
tekee suuria polvekkeita. M:n suurimmat
lisä-joet: Regnitz ja Tauber vas., Itz, Saale, Kinzig
ja Nidda oik. Vesialue 27,400 km2. M. on
kulkukelpoinen Regnitzin suusta alas (390 km) ja
on Regnitzistä kaivetun Ludvigin-kanavan kautta
Tonavan yhteydessä. Vaihtelevan, kesällä
alhaisen vesimäärän vuoksi liikenne M:11a kuitenkin
on vähäinen. Sen sijaan seu hedelmällinen,
taajaan asuttu laakso on jo vanhoista ajoista ollut
tärkeä maaliikenteen ura, jonka varrelle on
syntynyt sarja kukoistavia
kaupunkeja: Bayreuth, Kulmbacli,
Bamberg, Sehweiufurt,
Wurzburg, Aschaffenburg, Hanau,
Offenbach, Frankfurt a. M.,
Mainz. E. E. K.

Mainadi (kreik. Main a’s, lat.
Mænas), menadi 1. bakhantti,
kreik. Dionysos jumalan
seurueeseen kuuluva tai hänen
palveluksensa aikaansaamaan
hurjaan hurmaukseen
antautunut nainen, ks. Dionysos.

0. E. T.

Mainari (amer. suom., < engl. miner),
kaivos-työmies.

Maine = predikaatti (ks. t.).

Maine [m én], 1. Loi reen oik. laskeva,
Mayen-nen ja Sarthen yhtymisestä syntynyt 12 km
pitkä, kulkukelpoinen joki. — 2. Vanha
maakunta Loiren pohjoispuolella Normandien.
Bre-tagnen, Anjou’n, Tourainen ja Orléanais’n välissä,
vastaa suunnilleen nyk. Sarthen ja Mayennen
departementteja; n. 10,000 km1. Roomalaisaikana
M:n nimi oli asukkaittensa mukaan Cevomavia;
900-luvulla M. joutu Franeialle, 1110 Anjou’lle
(jonka yhteydessä se m. m. 1154-1204 kuului
Englannille), 1481 Ranskan kruunulle. M:n
pääkaupunki oli Le Måns. — Eräs Ludvik XIV:n
ja markiisitar de Montespan’in pojista sai
arvonimen M:n herttua. (E. E. K.)

Maine [mein] (lyhenn. Me.), valtio
Pohjois-Ameriikan Yhdysvalloissa, valtakunnan
koilliskulmassa Atlantin valtameren rannalla; 85,570
km2, 742,371 as. (1910), 9 km=:llä. — M. on
matalavuorista kumpumaata; Appalakkien
selänteitä kulkee M:n kautta lounaasta koilliseen
(korkein kohta Mt Katahdin 1,640’m yi. merenp.).
Jääkauden karut soraharjut ja kummut
peittävät maan, muodostaen Suomea muistuttavia
metsärikkaita järvi- ja suomaisemia. Järviä (suurin
Moosehead) on yli 1,600 ja ne peittävät n. 6.1 %
maan pinnasta. Joet (suurimmat Saint John,
rajajoki koillisessa, Penobscot, Keunebec,
Andros-coggin ja Saco lounaisrajalla) ovat vuolaita,
koski rikkaita.. Rannikko, joka ainoastaan
lounaassa on alavaa, on tavattoman silpoutunut;
seu pituus suorassa viivassa on 360 km, mutta
rantaviiva on 4.000 km. Saaria on runsaasti;
Mount desert frenchman’s bay ja Blue hill bay
nimisten lahtien välissä, Long island, Orr’s
is-la.nd Casco-lahdessa y. m. — Ilmasto on
leveys-asteasemaan nähden kylmä; v:n keskilämpö
Portlandissa on -f-7,s° C, tammik:n —5.5° C.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0875.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free