- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1631-1632

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maimonides ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1631

Maine—Mai

ne de Biran

1632

heinäk:n + 20.3° C. Lunta sataa 4’/3 kuukauden
aikana ja satamista useimmat jäätyvät. V:n
sademäärä 1,070 mm. — Metsät peittävät vielä
suurimman osan maasta, 1900 79 %: puut ovat
enimmäkseen havupuita. — Metsissä liikkuu karhu,
susi, ahma, villikissa, kettu, pesukarhu, hirvi,
karibu, vesissä on majavia, hylkeitä ja runsaasti
kaloja: lintumaailma on lukuisasti edustettuna. —
Asukasluku on lisääntynyt hvvin li laasti: 1860
se oli 628,279. V. 1900 ofi 93.330 ulkomailla
syntynyttä (näistä 179 Suomessa), 1.319 neekeriä
ja 798 intiaania. Ranskalaisia. Kanadasta
tulleita, on vähintään 50.000. Uskontokunnista
roo-malais-katolinen on yhtä lukuisa kuin kaikki
muut yhteensä. Kansansivistys on hyvällä
kannalla; lukutaidottomia 1900 5.i <70. Koulupakko.
Yliopistoja tai samanarvoisia sivistyslaitoksia
on 4, joissa 1912 opp. (1909). — Taloudellinen
edistys on ollut hidas maan karuuden sekä
kivihiilen- ja ra ttd a n puutteen takia.
Pääelinkeinona on maanviljelys, mutta vain n. 2 <y’a maasta
on viljeltyä. Kaura, maissi, tattari ja peruna
ovat tärkeimmät viljelyskasvit: omenapuita on
paljon. Maatalous on tärkeä; lypsylehm en
lukumäärä (175,000 kpl. 1910: muuta nautakarjaa
139,000) ei tosin osoita lisääntymistä, mutta
laatu on parantunut. Lampaanhoito on
vähentynyt (427,000 lammasta 1900. 254 000 1910):
hevosia oli (1910) 119,000, sikoja 62,000.
Metsistään M. saa teollisuutensa tärkeimmät
raaka-aineet; viime vuosisadan keskivaiheille asti
kukoisti puutaivain rakennus, sitten sahateollisuus
ja nyt puumassa- ja paperiteollisuus (tuotannon
arvot 1905: 64.s, 92,7, 118.» milj. mk.).
Kalastusta harjoitetaan innokkaasti, ja
kalasäilykkeiden valmistuksessa M:n voittaa ainoastaan
Washingtonin valtio (M:n valmistusarvo 26.;
milj. mk. 1905). Teollisuuslaitoksista
mainittakoon vielä puuvilla- ja villatehtaat
(tuotantoarvo 170,s milj. mk.), myllyt, valimot,
nahkatehtaat. Koko teollisuuden tuotantoarvo oli 766,s
milj. mk. 1905. Vuorityö tuottaa etupäässä
ra-kennuskiveä, savea y. m. s. (24,< milj. mk. 1910).
Teollisuuslaitosten käyttövoima otetaan monista
koskista, 343.096 hevosv. 1908 (ainoastaan New
Yorkin ja Kalifornian valtiossa enemmän). —
Tärkein kauppakaupunki on Portland, joka
samalla on valtion suurin kaupunki; 58.571 as.
1910. Rautateitä 3.485 km. — Elvyttävästi M:n
taloudelliseen kehitykseen ovat viime aikoina
vaikuttaneet ne suunnattomat, yhä kasvavat
matkailija- ja kesävierasjoukot, jotka saapuvat tänne
nauttimaan saariston ja sisämaan vilpoisasta
kesästä, koskemattomasta luonnosta ja
erinomaisista metsästysmaista. M. onkin nykyään
Yhdysvaltain suosituin kesänviettomaa.

Valtiomuoto ja hallitus. M: 11a on
ainoastaan yksi, 1819 vahvistettu perustuslaki,
johon sittemmin on tehty 30 lisäystä.
Toimeenpanovalta on 2 v:ksi valitulla kuvernöörillä,
jonka rinnalla on eduskunnan yhtä pitkäksi
ajaksi valitsema 7-jäseninen valtioneuvosto.
Lakiasäätävän eduskunnan senaatissa on 31,
edustajainhuoneessa 151 jäsentä. Yhdysvaltain
edustajainhuoneeseen M. lähettää 4 jäsentä.
Hallin-noll sesti M. jaetaan 16 kauntiin. Pääkaupunki
Augusta (12.379 as. 1910). — M:n valtiovelka
3,« milj. mk. (1909).

Historia. M :n asuttamisen alkoi 1600-lu-

vun alussa ranskalainen De Monts, joka sai koko
alueen 40° ja 46°:n välillä pohj. lev. (,,Acadian")
ja joka sen itäosaan S:t Croix-joen suuhun 1604
perusti linnoituksen. Pari v. myöhemmin asettui
engl. siirtokunta Kennebec-joen suulle, ja 1622
S r Ferdinando Gorges ja John Mason saivat
asutettavaksi Kennebecin ja Merrimaein välisen
alinen, jolle annettiin nimeksi M. Tämän
anglikaanisen siirtokunnan anasti vähitellen
puritaaninen Massachusetts (Saint Croix-jokeen asti
1691). V. 1820 M:sta muodostettiin erityinen
Unioniin kuuluva valtio. Raja Kanadaa vastaan
oli epäselvä, josta aiheutui uhkaavia rettelöitä
Englannin ja Yhdysvaltain välillä, kunnes ne
sovittiin 1842. —- M. on ensimäinen
Yhdysvaltain valtioista, jossa kieltolaki astui voimaan
(Maine liquor laic; ensimäiset säädökset 1846,
1851, perustuslakilisäys 1884). Se kieltää
juo-vuttavain juomain valmistuksen ja myynnin
(paitsi lääke- ja teollisuustarkoituksiin;
poikkeuksen tekee myös omenaviini). Humalaisen
tekemistä vahingoista on vastuunalainen
juo-vutusjuoman myyjä ja myös talonomistaja, jonka
talossa hänen tietensä myynti on tapahtunut.
Kieltolakia on monella tavalla kierretty, ja
kieltolakikysymyksellä on ollut huomattava osa
M:n valtiollisessa elämässä. V. 1911
toimeenpantiin kansanäänestys kieltolain pysyttämisestä;
tarkistettaessa äänestyksen tuloksia kieltolaki
voitti 758 äänen enemmistöllä. E. E. K.

Maine (hyvä, huono). Useista törkeistä
rikoksista on lisärangaistuksena määrätty
kansalaisluottamuksen menettäminen. Jos rikoksentekijä
o:i kahdeksaatoista vuotta nuorempi, on hän
kansalaisluottamuksen menettämisen sijasta
tuomittava olemaan määräaika todistajaksi
kelpaamattomana. Nämä lisärangaistukset tietävät sen, että
syylliseksi tuomittu rangaistuksen kestäessä on
erotettuna niistä oikeuksista ja eduista, joiden
naut-t niiseen hyvä maine 011 tarpeen, ettei hänellä
ole hyvää mainetta, että hän on huonomaineinen.
Päinvastoin se, joka nauttii kansalaisluottamusta,
on hyvämaineinen, ks. Mainetodistus. -—
Kieliiop. ks. Predikaatti. A. Ch.

Maine [mein], Sir Henry James
Sum-ner (1822-88), engl. oikeusoppinut ja valtiomies.
Tuli 1847 siviilioikeuden professoriksi Cambridgen
Trinity hali college-opistoon, oli 1862-69 tärkeissä
hallintotoimissa Intiassa, v:sta 1870 jälleen
professorina Oxfordissa ja Cambridgessä. Julkaisuja
m. m. ,.Ancient law" (1S61), „Early history and
institutions" (1890), „Villagecommunities" (1871).
..Popular government" (1885), „International
law" (1888). R. E.

Maine de Biran [mcn da birä’], Francois
Pierre Gonthier (1766-1824), ransk.
filosofi, palveli nuoruudessaan vähän aikaa
sotaväessä, eli vallankumouksen aikana enimmäkseen
hiljaisuudessa maatilallaan Bergerac-kaupungin
seuduilla Lounais-Ranskassa, missä hän syventyi
filosofisiin mietiskelyiliinsä. oli v:sta 1809 alkaen
kansaneduskunnan jäsenenä. M. d. B. oli alkuaan
sensualisti, Condillacin oppilas, mutta esitti
sitten pontevalla ja syvälle tunkevalla
sielutieteelli-sellä erittelyllä sitä oppia, että sielunelämässä
ilmenee omituista itsctoimintaa, pyrkimystä,
ponnistusta, joka on tajunnan sisimpänä olemuksena.
Sittemmin uudelleen elpynyt ransk. spiritualismi
kunnioittaa häntä sen johdosta etevänä edellä-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0876.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free