- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1633-1634

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mainetodistus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1633

Mainetodistus—Mainz

1634

kävijänään ja oppi-isänään. Viimeisinä
elämän-vuosinaan hän taipui uskonnolliseen
mystillisyy-teen. M. d. B. julkaisi „Mémoire sur l’habitude"
(1803) y. m., mutta jätti kuollessaan jälkeensä
hyvin paljon julkaisemattomia käsikirjoituksia,
niiden joukossa Berliinin ja Kööpenhaminan
tiede-akatemiojen 1807 ja 1811 palkitsemat
kilpakirjoitukset „La perception immédiate" ja ,,Les
rapports du physique et du liioral", ynnä
teoksen ,,Essai sur les fondements de la psyehologie",
joka täydellisimmin esittää hänen mielipiteitään.
Näitä käsikirjoituksia ovat julkaisseet Cousin(4 os.,
1834-41) ja E. Naville (3 os., 1859). [Naville,
„M. d. B., sa vie et ses pensées" (1857) ; Couailhac,
„M. d. B." (1905) .J A. Gr.

Mainetodistus. Niitä todistuksia, jotka
Suomen papiston siviilirekisterin pitäjänä tulee,
kunkin paikkakunnallaan, antaa seurakuntaan
kuuluvista henkilöistä, on kahta lajia.
Todistuksessa, joka on tuomioistuimelle esiintuotava
syyt-teenalaisesta henkilöstä tahi jota muuttamista
varten anotaan, on, paitsi puheenalaisen henkilön ikä,
sukulaisuus ja syntymä- tai kuolinaika,
täydellisesti mainittava, mitä hänen rikollisuudestaan on
kirkonkirjaan merkitty. Yksityiselle annettava
mainetodistus saapi sitä vastoin
ensinsanot-tujen tietojen ohella ainoastaan sisältää
selvityksen siitä, nauttiiko se henkilö, jota todistus
koskee, siihen aikaan, jolloin todistus annetaan,
kansalaisluottamusta vai onko hän tuomittu sellaisen
luottamuksen menettäneeksi ainaiseksi tahi
määrätyksi ajaksi, sekä ilmoituksen päivästä, jolloin
tuomio annettiin, ja rikoksesta, josta sellainen
seuraamus on tuomittu. A. Cli.

Mainiemi. 1. Höyrysaha Padasjoella.
Laivalaituri. — 2. ks. Kuddnäs. -— 3. Säteri Kemiön
pitäjässä, kuului 1600-luvulla m. m. Frille-,
Juus-ten-, Gyllenhjerta- ja Hästesko af
Målagård-su-vuille. Ollut jo toista sataa vuotta
talonpoikaisissa käsissä ja on nyk. lohkaistuna kahdeksi
tilaksi. A. Es.

Maininki on leveä, joskus tavattoman pitkä
tyrskytön aalto, jonka suunta on vallitsevasta
tuulesta riippumaton. M:t kulkevat toisinaan
myrskyn edellä ja vallitsevat sen jälkeen usein
päivämääriä.

Mainland [meinlandj. 1. Suurin
Shetlannin-saarista; 938 kraJ, 19,676 as. (1901). Vuorisen
saaren korkein huippu on Rona (450 m).
Pääkaupunki Lerwick. — 2. M. I. Pomona, suurin
Orkney-saarista. ks. Pomona.

Mainmorte [mämo’rt] (ransk., lat. manus
mortua, saks. todte Hand), „kuollut käsi";
9:nnellä vuosis. syntynyt nimitys, jolla
tarkoitetaan kirkkoja, luostareita tai katolisen kirkon
alaisia laitoksia, mikäli nämä ovat niille
annetun omaisuuden ikuisia omistajia.

Mainootit, Etelä-Kreikassa, Lakonian- ja
Mes-senian-lahtien välissä olevan, vuoristoisen Maina
1. Mani nimisen niemimaan
helleeniläis-slaavi-laiset asukkaat, luvultaan n. 41.000. M.
nimittävät itse itseään spartalaisten jälkeläiseksi, ovat
sotaisia, vapautta rakastavia, vieraanvaraisia,
harjoittivat aikaisemmin paljon rosvousta. Viime
aikoihin asti m. ovat keskenään käyneet verisiä
heimosotia, useimmiten verikoston aiheuttamia.
Maina kuuluu Lakoniken nomarkiaan ja
muodostaa Gytheion ja Oitylon nimiset eparkiat.—
M. mainitaan ensi kerran 1480 osmanien sitkeinä
.52. V. Painettu "/io l3

vastustajina. Heitä ei koskaan saatu
täydellisesti kukistetuiksi, vaan he säilyttivät
muutamia vapauksia ja erikoisoikeuksia, m. m.
kotimaiset ruhtinaat, joista etevin v:sta 1776 kantoi
hein arvonimeä. Näistä 011 kuuluisa Petros
Mau-romiehalis, joka oli heinä vapaussodan syttyessä
1821. — Kreikan hallitukselle m.
levottomuudellaan tuottivat paljon haittaa, kunnes heidän 1834
nostamansa kapina kukistettiin ja maa
rauhoitettiin. (E. E. K.)

Mainov, V. N. ks. M a j n o v.

Maintenon [m/ltnö’], kaupunki Ranskassa,
Eure-et-Loirin departementissa, Euren varrella
69 km lounaiseen Pariisista; 1,536 as. (1901).
M:n linnan omisti markiisitar de Maintenon.

Maintenon [ mätnö’], Frangoise d’A
u-h i g n é, M :n markiisitar (1635-1719), Ludvik
XlV:n salainen puoliso, etevän hugenotin Agrippa
d’Aubignén pojantytär. Kasvatettiin ensin
katolisessa, sitten protestanttisessa opissa,
kunnes hän taas kääntyi katolisuuteen; meni 1652
naimisiin runoilija Scarrouin kanssa. Miehensä
kuoltua 1660 M., joka kauneudellaan ja
henkevyydellään oli herättänyt huomiota, sai hovin
suosiosta pitää miehensä eläkkeen. Otti
hoitaakseen Ludvik XIV:n ja markiisitar de
Montes-pan’in äpärälapsia, jonka tehtävän hän suoritti
suurella huolella. Sai tästä syystä sekä
arvokkaan ja miellyttävän käytöksensä tähden, vaikkei
ollutkaan enää nuori, Ludvikin suosion osakseen
siinä määrin, että hän syrjäytti Montespanin.
Ollen ankaran kirkollismielinen M. koetti
vaikuttaa kuninkaan uskonnollisiin ja siveellisiin
tunteisiin. Puolisonsa Maria Teresian kuoltua
Ludvik salaa nai M:n (luultavasti 1684). M.
pysyi näennäisesti syrjässä, mutta vaikutti
suuresti politiikkaan, eikä aina maan eduksi;
toisinaan hänen toimestaan kelvottomat henkilöt
saivat tärkeitä virkoja; kiilikokatolisen suunnan
edustajana hän myös vaikutti Nantes’in
julistuksen peruuttamiseen. Ludvikin kuoltua 1715
M. vetäytyi St. Cyriin, minne hän 1685 oli
perustanut kasvatuslaitoksen varattomain
aatelisten tyttäriä varten. M:n kirjevaihdou on
julkaissut Lavallée. [Geffroy, ,.Madame de M.
d’après sa correspondance".] G. li.

Mainz [nts] (ransk. Mayence). 1. Hessenin
suurherttuakunnan suurin kaupunki.
Rheinhesse-riin provinssin pääkaupunki; 110.634 as. (1910),
joista n. 3/3 katolisia, protestantteja, 3.000
juutalaista. — Lujasti linnoitettu M. sijaitsee
viehättävän kauniissa seudussa Reinin vas. rannalla,
vinosti vastapäätä Main-virran suuta. Reinin
yli vie 3 siltaa. M. jakaantuu aikaisemmin
muurien ympäröimään vanhaan kaupunkiin (Altstadt),
sekä sen pohjoispuolella olevaan, siitä leveän
Kaiserstrassen erottamaan uuteen kaupunkiin
(Neustadt). Altstadtin kadut ovat kapeat,
mutkikkaat, poikkeuksena muutamat itä- ja
pohjoisosassa olevat kadut, joista tärkeimmät ovat
Rheinstrasse ja Grosse Bleiclie. Huomattavia
toreja: Marktplatz, Schillerplatz. Rakennuksista
mainittavin on lähellä Marktplatzia oleva vanha,
valtava tuomiokirkko, rak. 978-1009
romaanilai-seen tyyliin, nyk. muoto 1100-1300-luvuilta. Vielä
on 9 katolista ja 3 protestanttista kirkkoa, 2
synagogaa; vanhassa vaaliruhtinaanpalatsissa (rak.
1627-78) on Römisch-gernianiselies
Central-museum, taulukokoelma, kirjasto (220,000 nid.)

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0877.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free