- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1637-1638

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maison ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1637

Maison—Maisteri

1638

pressionisini- y. m. nimisinä suuntina aivan viime
aikoina esiintyneiden tyylittelevien ja
koristeellisten virtausten rinnalla. — Myöskin Kiinan ja
etenkin Japanin taiteessa on koristeellisella ja
hienoa taiteellista tunnetta ilmaisevalla m :11a
ollut huomattava sijansa vuosisadat läpeensä.
[Woermann, „Die antiken Odysseelandscliaften"
ja ,,Die Landschaft in der Kunst der alten
Volker" (mol. 1876); Gilbert, ,,Landscape in art,
be-fore the days of Claude and Salvator" (1885);
Leitschuh, „Das Wesen der modernen Landschaft"
(1S98) ; Lanoë ja Brice, ,,Histoire de l’école
fran-Caise de paysage" (1905).] E. R-r.

Maison fmezö’], Rudolf (1854-1904). saks.
kuvanveistäjä; luonut koristeellisia ja
monumen-taaliveistoksia Bremeniin, Miincheniin ja Berl
i-niin sekä myöskin laatukuvallisia, toisinaan
värillisiä kuvapatsaita. Kirjoittanut ,.Anleitung
zur Bildhauerei ftir den kunstliebenden Laien"
(1894).

Maissi (Zea mays) on vain viljeltynä tunnettu
yksivuotinen komea heinä, saavuttaa
Euroopassakin yli 2,i
m: n,
tropiikeissa 4-6
m:n
korkeuden. Varsi ei
ole ontto
kuten heinillä
yleensä, vaan
mehevän
ytimen täyttämä, 1-6 cm
paksu.
Lukuisat metrin
pituiset t.
pitemmät leveät, ripsi-reunaiset lehdet kaksi
puo-lisesti asettuneet, alas-kaartuvat.
Kukat
yksi-neuvoiset, hede- ja
emikukat samalla
varrella,
edelliset pieniksi
tähkylöiksi ryhmittyneinä pitkähaaraisessa
pystyssä röyhyssä varren latvassa, jälkimäiset
alempana 2-kukkaisina tähkylöinä hyvin tilleissä
tähkissä, hiukan paksun maitoisen lapakon sisään
painuneina; alempi tähkylän kukista neuvoton.
Kukkimisen aikana emitähkät suurien
lehtitup-pien peittämät, vain pitkät rihmamaiset luotit
pistävät esiin. Pölyytys tapahtuu tuulen
välityksellä. Kypsinä emitähkät 5-60 cm, yleisillä
laaduilla n. 20-40 cm pitkät. Jyvät emikukkien asen
non mukaisesti tilleissä säännöllisissä riveissä,
tav. 200-350 kussakin tähkässä; aluksi ne tav.
ovat pyöreähköt, mutta suuretessaan painavat
toisensa kulmikkaiksi. Koko, muoto ja väri
hyvin monenlainen; jyvät vaihtelevat pienen
herneen kokoisista ja muotoisista 2,s cm pitkiin,
melkein valkeista keltaisiin, punaisiin, ruskeihin,
sinisiin, mustiin, onpa kirjaviakin laatuja. — M:n
tuntematon villi alkumuoto on ilmeisesti
kasvanut Keski- t. Etelä-Ameriikassa — pari läheistä

lajia on tavattu siellä villinä. Hautalöydöistä
y. m. päättäen m. on Ameriikan kuumissa osissa
ikivanha viljelyskasvi. Eurooppaan sen toi ensi
kerran Kolumbus; nykyään m:ia viljellään
Euroopan etelä- ja kaakkoisosissa, vähän
Keski-Euroopassakin; 50° polij. lev. lienee pohjoisraja
m:n viljelykselle ihmisravinnoksi. Muissakin
maanosissa, etenkin Afrikassa, m. on tullut
tärkeäksi, mutta Ameriikka on yhä edelleen sen
varsinainen viljelysalue. Esim. Yhdysvalloissa
viljellään m :ia enemmän kuin muita viljalajeja
yhteensä, 1909-11 keskimääräinen vuosisato oli
n. 1.000 milj. hl., yli 2/3 koko maailman
tuotannosta. Hyvässä maassa m. antaa runsaamman
sadon kuin muut viljalajit, vähintään 100:nnen
jyvän, Ameriikassa saatu 1,500 :kin. Eri
maanosissa viljellään nykyään n. 300 etenkin jyvien
suhteen toisistaan poikkeavaa laatua. Yleisiä
pääryhmiä ovat esim.: tavallinen maissi,
jyvät ison herneen kokoiset, keltaiset, viljellään
etenkin Euroopassa; h e v o s e n h a m m a s- 1.
jauhomaissi, nimi jyvien muodosta, etenkin
Ameriikassa; helmimaissi, jyvät pienet,
pyöreät; sokerimaissi, jyvät läpikuultavat, ryp
pyiset, imelät; paukkumaissi, popcorn.
jonka jyvistä paahdettaessa kuori halkeaa
paukahtaen; kivi maissi y. m. Jyvien
pääaineksena tärkkelys, tvpenpitoisuus pieni,
rasvan-pitoisuus sen sijaan suurempi kuin muilla
viljalajeilla: eri muunnoksissa jyvien kem.
kokoomuskin vaihtelee. M:n käyttö on erittäin
monipuolinen. Jauhoista valmist. leipää (tav. kuitenkin
muilla jauhoilla sekoitettuna); maissipuuro, p
o-1 e n t a, on esim. it. maamiehen tavallisena
ra-rintona. Puhdas m.-tärkkelys, m a i z e n a, on
Ameriikassa melkein yksinomaisena käytännössä,
aineksena lukuisissa ravintopreparaateissa v. m.;
jauhonvalmistuksessa erotetuista kasviaiheista
puserretaan öljyä; myös väki juomateollisuudessa
käytetään m:ia. Keitetyt nuoret emitähkät
(etenkin sokeri-m:n) ovat yleisenä ravintona
m.-alueilla, sokerinpitoisista nuorista varsista
saadaan siirappia; paperia valmistetaan emitähkien
suojuksista. M. on hyvin tärkeä karjanrehuna
jyvien kypsymisalueen ulkopuolellakin, etenkin
Ameriikassa, mutta myös Euroopassa,
Skandinaa-vian maissa saakka; Suomessakin on viljelystä
koetettu. Koristekasvina m:ia viljellään
pohjoisemmissakin osissa maatamme, m. m. muunnosta,
jolla ou valkoviiruiset lehdet. — M:n tuonti
Suomeen on eri vuosina paljon vaihdellut:
jauhama-tonta m:ia tuotiin 1909 10,s milj., 1910 4.s milj,.
ja 1911 vain 4 milj. kg, jauhoja ja ryynejä 1911
vain 4,360 kg. " I. V-s.

Maisteri (ks. M a g i s t e r), alkuaan yliopiston
filosofisessa tiedekunnassa korkeimman tutkinnon
suorittaneen ja väitöskirjaa puolustaneen
opiskelijan arvonimi. Sen antaminen tapahtui
juhlallisilla muodollisuuksilla
(maisterinvihkiäi-set). Osaksi siitä syystä että maisterit tav.
saivat oikeuden luennoida ja opettaa, osaksi koska
keskiajan luostarikoulujen johtajalla oli nimenä
magister scliolarum, ou tämä sana Ruotsissa ja
Suomessa pitkät ajat pysynyt yleisenä
,,opettajan" arvonimenä. — Filosofian maisterin
arvo annetaan yliopistossamme tavallisesti
juhlallisissa maisterinvihkiäisissä filosofian
kandidaatin tutkinnon suorittaneille, mutta se voidaan
myös saada ilman näitä juhlallisuuksia (vrt.

A. Kukkiva maissi. B. Kypsä hedelmistä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0879.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free