- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1639-1640

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maison ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1639

Maisterinvihkiäiset —Maito

1640

Promotsioui). Mitään pätevyyslisää tämä
arvo ei sisällä. —- Uimapromotsioneissa annetaan
uimamaisterin arvo, korkeimpana tunnustuksena
osoitetusta taidosta, samoin saa määrätyt kokeet
suoritettuaan urheilumaisterin arvon.

Maisterinvihkiäiset ks. P r o m o t s i o n i.

Maistraatti (lat. magistratus, ks. t.),
roomalaisilta periytynyt nimitys, jota myöhempinä
aikoina on käytetty siviiliviroista ja -virkamiehistä
yleensä, milloin erityisesti oikeuslaitokseen
kuuluvista (Ranskassa), milloin erityisesti
kaupunkien hallitus- ja hallintovirastosta. — Suomessa
on kaupunkien kunnallishallinnosta 8 p. jouluk.
1873 annetun asetuksen mukaan m. kaupungin
hallitus; sen valvonnan alaisina rahatoimikamari
ynnä eräät muut kunnalliset virastot hoitavat
hallintoa ja toimeenpanotehtäviä, ks. Suomen
kaupungit, Kunta.

R. E.

Maistre [mëlr 1. mestr]. 1. Joseph Marie
de M. (1753-1821), kreivi, it. diplomaatti, ransk.
kirjailija; palveli virkamiehenä Sardinian
kuningaskunnassa ja oli korkeassa tuomarinvirassa
v:een 1792, jolloin hän lähti ranskalaisten tieltä
maanpakoon; palasi 1796 isänmaahansa; 1803-17
Sardinian lähettiläänä Pietarissa ja sen jälkeen
kunink. kanslian päällikkönä Torinossa. M. on
etupäässä tullut tunnetuksi 18:nnen vuosis.
valistusfilosofiaa ja Ranskan vallankumousta
vastaan suuntautuvasta kirjailijatoimestaan;
terävämmin kuin kukaan muu hän on esittänyt
vallankumouksen varjopuolia. Hänen ihanteenansa oli
ennen kaikkea katolisen kirkon ja paavin
ehdoton auktoriteetti, samalla kuin kuuliaisuus oli
hänen mielestään ensimäinen valtiollisista hyveistä.
M. oli liioitteluistaan huolimatta aikansa
etevim-piä valtiollisia ajattelijoita ja Ranskan
vallankumousta seuranneen taantumuksen
huomattavimpia edustajia; teoksia: ,,Considérations sur
la France" (1796), „Essai sur le principe
géné-rateur des constitutions politiques" (1810), ,,Du
pape" (1819; pääteos), „Soirées de Saint
Peters-bourg" (1821), „De l’église gallicane" (1821),
„Examen de la philosophie de Bacon" (1836);
myöskin hänen kirjeitänsä on julkaistu;
täydellinen kokoelma hänen teoksiansa, „Oeuvres
complètes", ilmestyi 1884-87. [Moreau, „J. de M.";
Paulhan, „J. de M. et sa philosophie"; Faguet,
„Politiques et moralistes du XlX:e siècle", y. m.]

2. Xavier de M. (1763-1852), kreivi,
kirjailija, edellisen veli; läksi veljensä seurassa
Venäjälle, rupesi upseeriksi Venäjän armeiaan, otti
osaa useihin sotaretkiin ja kohosi 1813
kenraalimajuriksi; 1805-07 amiraliteetin kirjaston ja
museon johtajana Pietarissa; saavutti miellyttävän
kertojan maineen kertomuksillaan: „Voyage
autour de ina chambre" (1794), ,,Le lépreux de
la eité d’Aoste" (1811), „Les prisonniers du
Cau-case" (1815), ..Prascovie ou la jeune Sibérii^nne"
(1825), „Expédition nocturne autour de ma
chambre" (1825). J. F.

Maitani [-ta’-], Lorenzo (k. 1330). it.
arkkitehti, kotoisin Sienasta. M. työskenteli
Or-vietoon 1290 perustetun tuomiokirkon
rakentajana, ja hänen otaksutaan suunnitelleen tämän
kirkon erinomaisen runsaasti korko- ja
mo-saiikkikuvilla koristetun fasadin.

Maite ks. Lotus.

Maiti on kutuaikana koiraskalan sukupuoli-

rauhasissa oleva valkea, maitomainen, siittiötä
sisältävä neste. P. B.

Maitiainen ks. Leontodon.

Maitiaisneste. 1. Kasvit. Useilla kasveilla m a
i-tiaisputkissa tai maitiaissoluissa
tavattava valkea (voikukka, Ficus), keltainen
(Chelidonium), harvemmin punainen tai
muun-värinen neste. M. on emulsioni (ks. t.), sisältää
valkuaisaineita, rasvaa, kautsukkia, pihkaa, usein
myrkyllisiä alkaloideja (ooppiumi. morfiini) y. m.,
senvuoksi sillä on usein suuri teknillinen tai
lääketieteellinen merkitys. M. tihkuu esiin kasvin
vahingoittuessa usein hyytyen suojaksi haavalle

— tämä lienee yksi m:n tehtävistä kasvin
elämässä. Yleensä ei m:n merkitys kasville vielä
ole täysin selvillä. — Maitiaisputket ovat
syntyneet lukuisista pitkistä soluista
poikkisei-nien hävitessä, muodostavat usein verkoston;
niitä on esim. unikoilla, useilla
mykerökukkai-silla. Maitiaissolut ovat nekin haaraisia
putkia, mutta eivät verkkoudu ja ovat yhden
ainoan solun jatkuvau kasvun ja haarautumisen
kautta syntyneitä; ne kuuluvat pisimpiin
kasvi-soluiliin, esiintyvät m. m. Euphorbiacece-he\mossa..

— 2. Fysiol, ks. K h y 1 u s.

I. V-8.

Maitiaisputket ks. Maitiaisneste.

Maitiaissäiliö (cisterva cliyli), rintatiehyen
(ductus thoracicus) alapäässä oleva laajentunut
osa. P. B.

Maitikala, koiraskala, erittäinkin kutuaikana,
jolloin sukupuolielimet ovat maitia täynnä.

Maitikka (Melampyrum), kasvisuku
naama-kukkaisten (Scrophulariacece) heimossa, Suomessa
5 lajia; 15-50 cm
korkeita ruohoja, joilla
vastakkaiset kapeat
ehytlaitaiset t. tyveltä
liuska-hampaiset lehdet,
keltaiset t. punaiset
huulimaiset kukat yksitellen
varsilehtien hangoissa t.
tiheissä latvaryhmissä.
M:t ovat puoliloisia (ks.
Loiskasvit).
Yleisimmät lajit
niitty-maiti k k a (il.
pra-tense) ja
metsämaitikka (M. silvaticumj,
kauneimpia
ruohokasvejamme on 1 e h t o m a
i-t i k k a (U. vemorosum),
jolla on helakan
keltaiset kukat latvassa
suurten sinipunaisten suojus-

lehtien lomassa. 1. V-s.

Maitland [meitland], Frederic William
(1850-1906), engl. oikeushistorioitsija, v:sta 1888
professorina Cambridgessä; teoksia: „Justice and
police" (1885), ,,Domesday book and beyond"
(1897), ..Township and borough" (1898), „English
law and the renaissance" (1901), „History of
english law before the time of Edward I" (1895;
yhdessä F. Pollockin kanssa).

Maito, imettäväisten eläinten ja ihmisen
maitorauhasista erittyvä neste, jonka
liienorakei-sesti siihen sekaantunut rasva ja puolittain
liuonnut valkuainen tekevät läpinäkymättömäksi
1. „maitomaiseksi" (emulsioniksi). Paitsi rasvaa

Lehtomaitikka. I kukka,
S avautuva kota, 3 siemen.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0880.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free