Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maito ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1043
Maitohampaat—Maitorauhaset
1644
hoito tarkasti terveysopillisten periaatteiden
pohjalle. — M:n steriliseeraaminen sekoittamalla
siihen eräitä bakteereja tappavia kemiallisia
aineita on myöskin osoittautunut käytännössä
sopimattomaksi. Kauppa-m:oa usein väärennetään
vettä tai kuorittua maitoa sekoittamalla siihen
tai kermaa kuorimalla. Rasvaisuuden tasaisena
pysyttämiseksi on kauppa-m:oa alettu
homogeni-seerata s. o. särkeä (koneella) m:n
rasvahiukka-set niin pieniksi, etteivät ne voi kohota m :n
pinnalle eikä muodostaa kermaa; m. jää siten yhtä
rasvaiseksi kauttaaltaan. — M:n käytäntö on
erittäin tärkeä suoranaisena ravintoaineena ja
voin, juuston, tiivistetyn m:n, m.-jauhon,
m.-sokerin, viinin y. m. juomien, kaseiinin ja muiden
teknillisten preparaattien valmistuksessa. M :11a
ja sen hygieenisellä hoidolla on verraton
merkitys kansojen taloudessa heidän toimeentulolleen
ja hyvinvoinnilleen, vrt. M a i d o n t a r k a
s-t u s. ’ E. v. K.
Maitohampaat ks. Hampaat.
Maitohappo (C,H603), siirappimainen, väritön,
hajuton, happamelta maistava, veteen, alkoholiin
ja eetteriin liukeneva neste, joka muodostaa
enimmäkseen helposti liukenevia suoloja. Se syntyy
useampien bakteerien (Bacillus acidi lactici y. m.)
vaikutuksesta sokerista liuoksissa, joissa sokerin
ohella on typenpitoisia aineita ja vähän
kivennäisiäkin. M:oa on hapanmaidossa, piimässä,
voissa, juustoissa, herassa, kasviksissa, eläinten
ja ihmisten mahalaukussa, suolistossa,
lihanes-teessä y. m. M.-bakteerit esiintyvät luonnossa
yleisesti karjanlannassa, pelloilla, viljellyissä
kasveissa, rehuissa, kuivikeaineissa, astioissa j. n. e.
Niistä ne leviävät melkeinpä kaikkialle. Ne
toimivat n. 12-45° C:n lämmössä, parhaiten
kuitenkin n. 30-35° C:ssa. M :oa käytetään useihin
tarkoituksiin ja se on sangen tärkeä varsinkin
maitotaloudessa, johon nähden m.-bakteerit
valmistamansa hapon laadun mukaan voidaan jakaa
hyödyllisiin ja vahingollisiin. Voinvalmistuksessa
saatetaan kerma m.-käymiseen. Saman
käymisen tuotteita ovat bulgaarialainen maitojuoma
„joghurt", armeenialaisten „mazun" ja
alkoholin-pitoiset juomat ,,leben" Egyptissä,
kaukaasialais-ten „kefir" sekä hiilihappoinen lierasamppanja
(Karpaateilla, Chilessä y. m.). M:11a on tärkeä
terveydellinen merkitys. Siksi on nuori
kirnupiimäkin erinomainen terveysjuoma. M:oa
käytetään myös teknillisillä aloilla, kuten nahka-,
villanvärjäys- ja tärkkelystelitaissa. [Orla-Jensen,
„Mælkeri-Bakteriologi" (1912).] E. v. K.
Maitohappobasilli ks. Maitohappo.
Maitohoitotapa. Muutamissa taudeissa, joissa
vaikeammasti sulava ruoka ei sovi potilaan
ravinnoksi, käytetään maitohoitotapaa,
järjestelmällistä maitoruokintaa.
Maitohorsma ks. H o r s m a.
Maitokuume ks. Poikimahalvaus.
Maitokypsyys, se aste jyvien kypsymisessä,
jolloin vielä ulkopuolisesti vihreän jyvän
siemen-valkuainen on muuttunut maitomaiseksi.
Maitolasi, maidonvalkea, läpikuultava lasi,
jota ennen valmistettiin kalkki-natron- tai
lyijy-lasista lisäämällä siihen 10-15 °/0
kalsiumfosfaat-tia, myöskin sinkkioksidia. Erittäin kaunista
maitolasia („kryoliittilasia") saadaan nyk.
tavallisesta lasista lisäämällä siihen kryoliittia
(nat-rium-aluminium-fluoridi). Tällainen seos on li-
säksi sulatettuna hyvin helposti juoksevaa ja
senvuoksi sopiva valettavaksi. Maitolasia
käytetään lamppujen varjostimina, lämpömittarien
asteikoissa j. n. e. E. M-nen.
Maitomerkit, lypsyeläimellä sen tuotantoa
ulkomuodosta arvosteltaessa huomioonotettavat
merkit: utaret, maitosuonet, maitoreiät ja
maito-peili. Hyvällä maitolehmällä ovat tav. utaret isct,
pehmeäkudoksiset ja „selväjakoiset", maitosuonet
paksut, pitkät ja kiemurteiset, usein
monihaaraiset, inaitoreiät isot ja selvät sekä maitopeili
suuri ja säännöllinen (ks. Maitopeili,
Ly Psy tyyli). E. v. K.
Maitomittari ks. Butyrometri.
Maitopeili, eräs lypsyeläimen n. s.
maitomerk-kejä, udarten takapuolen ja hävyn välinen osa
karvapeitettä, jossa karvat ovat hienot ja niiden
kasvusuunta ylöspäin. Usein m. ulottuu kahden
puolen reisillekin. M:n suuruuden ja muodon on
katsottu ilmaisevan eläimen lypsykykyä. Onpa
ransk. Guénon esittänyt (1839) erityisen
järjestelmänkin m:n käyttämiseksi maitomerkkinä,
mutta mitään varmuutta ei ole siitä, mitä
yhteyttä m:llä on lypsykyvyn kanssa. Kun
kuitenkin m. yleensä esiintyy kehittyneempänä
run-saslypsyisistä karjakannoista polveutuvissa
eläimissä, vasikoissakin, niin kiinnitetään yhä
nykyäänkin tähän merkkiin aina jonkun verran
huomiota toisten maitomerkkien ohella. Hyvä m. on
hienokarvainen, iso, jotenkin samanmuotoinen
kummaltakin puolelta sekä ilman keskempänä
ilmeneviä karvapyörteitä (ks. Maitomerkit).
E. v. K.
Maitopisara. Tätä nimeä käyttävät itsestään
yhdistykset, jotka ovat ottaneet hankkiaksensa
maitoa ja hoitoa pienille lapsille. Aate lienee
lähtöisin Ranskasta. V. 1904 avattiin neiti Greta
Klärichin aloitteesta Helsingissä Suonien
ensimäinen maitopisara-asema. V. 1912 oli
Helsingissä kolme asemaa, joissa lääkärintutkimuksen
perustuksella annettiin osittain ilmaiseksi,
osittain maksusta asianmukaisesti sterilisoitua
maitoa 640 lapselle. Maaseudulla toimii samassa
tarkoituksessa n. 30 ..Vappukukanliiton"
paikal-liskomiteaa. (L. M-ck.)
Maitopumppu on imulasin tapainen koje,
jolla imetään maitoa naisen nisästä.
Maitopuu 1. lehmäpuu (Galactodendron
utile) on saanut nimensä rungosta vuotavasta
maitiaisnesteestä, joka puun kotimaassa
Venezuelassa on tärkeä ravintoaine ollen hyväntuoksuista,
maidonväristä ja -makuista sekä hyvin
ravitsevaa. Maitiaisnesteessä olevasta vahamaisesta
galaktiinista valmistetaan kynttilöitä.
(1. V-s.)
Maitorauhaset (Glandulæ mammce) ovat
ainoastaan nisäkkäillä tavattavia ihorauhasiin
kuuluvia, maitoa erittäviä rauhasia. Ne sijaitsevat
eläimen vatsapuolella kahdessa, eturaajain
juuresta takaraajain juureen kulkevassa rivissä.
Toisilla eläimillä niitä on enemmän, toisilla
vähemmän riippuen sikiöiden lukumäärästä. Ihmisellä,
samoin kuin monella eläinlajillakin niitä on
ainoastaan yksi pari, mutta ihmisenkin sikiöllä
kehittyy kummankin raajaparin väliin ruumiin
vatsapuolelle aivan samoin kuin moninisäisille
eläimillekin n. s. maitopoimu, josta m.
kehittyvät, joskus ylilukuisinakin. Suurin luku nisiä,
mitä ihmisellä on tavattu, on 10. Rakenteeltnan
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
