- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1645-1646

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maitorupi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1645

Maitorupi—Maito vai as

1646

di. kuuluvat putkimaisiin rauhasiin. Rauhasesta
johtaa ulos joukko pieniä putkia,
maitotie-h y e t, jotka aukeavat kekomaisen kohoutuman,
nännin (papilla mammæ), päähän.
Maitorau-hasten tarkoitus on valmistaa vastasyntyneelle
sikiölle ravintoa. Y. K.

Maitorupi (crusta lacteaj, imeväin lasten
päässä ja kasvoissa esiintyvä ihottuma, joka
aiheuttaa paksuja kellanharmaita rupia. Y. K.

Maitosieni, usein rousku (Lactarius)-sienistä
käytetty nimitys, ks. Helttasienet.

Maitosokeri 1. laktoosi on aineksena
maidossa, tav. 4-5 °/0. Sitä saadaan kuoritusta
maidosta, kun juustoaine saostetaan ja hera
haihdutetaan kuiviin. Haihdutusjäännös on epäpuhdasta
m:ia, joka puhdistetaan k teyttämällä. M.
muodostaa kovia, valkoisia, makeahkoja kiteitä.
Happojen kera keitettäessä se hajautuu
glvkoo-siksi ja galaktoosiksi. Samaten
hajoittaa sen eräs n. s. kefiirihiivan entsymi. M.
joutuu helposti maitohappokäymiseen. josta maidon
happaneminen johtuu. Osa m:ia muuttuu silloin
maitohapoksi. Tavallinen oluthiiva ei saa m:ssa
aikaan käymistä, mutta eräät toiset hiivalajit,
jotka sisältävät m:iin hydrolyyttisesti
vaikuttavia fermenttejä, saavat sen käymään alkoholiksi,
hiilihapoksi ja maitohapoksi. Siten valmistetaan
tammanmaidosta alkoholinpitoista juomaa, k
u-missiä, ja lehmänmaidosta toista samanlaista
k e f i i r : ä. M:ia käytetään etupäässä lisäyksenä
lehmäumaitoon pikkulasten ravinnoksi. J. V.

Maitotalous, maatalouden tärkeimpiä haaroja,
jota alkuperäisemmissä ja suppeammissa
muodoissaan aikaisemmin harjoitettiin karjanhoidon
yhteydessä kotona, mutta joka viimeisinä
vuosikymmeninä kehityttyään järkiperäiseksi ja
laajaksi on yhä täydellisemmin eristymässä
varsinaisesta maataloudesta ja on vakaantunutkin aivan
erikoiseksi tehdasteollisuuden kaltaiseksi
ammattialaksi. Järkiperäinen m. tarkoittaa
runsas-lvpsyisen karjan antimien mahdollisimman
kannattavaa käyttöä. Tämä saavutetaan joko
maitoa myymällä tahi siitä tuotteita, voita, juustoa
y. m. valmistamalla, sekä m:n sivutuotteiden,
kuoritun maidon, heran j. n. e.
tarkoituksenmukaisella käyttämisellä. — Suomessa on maidon
tuotanto verrattuna viljellyn maan alaan ja
karjalukuun vielä vähäinen, mutta se lisääntyy
ripeästi vuosi vuodelta. Suomen m:ssa 1911
käsitellyn maidon kokonaismäärän saatamme
arvioida likipitäen seuraavaksi:

1) ulkomaille vietyjä karjantuotteita
vastaava maidonmäärä n..................335,5 milj. kg.

2) kansan omassa ruokataloudessaan
kuluttama maitomäärä laskettu 1 kg
asukasta ja päivää kohti) n.......l,140,o „ „

Koko maan maidontuotanto n. 1,475,5 milj. kg.

Se vastaa keskimäärin lehmää kohti vuodessa
tasaluvuin 1,300 kg maitoa, ja raha-arvo
laskettuna 10 p:n mukaan kg:lta on n. 147,550.000 mk.
Varsinaisesta maitokaupasta, jonka
tarkoituksenmukainen järjestely etenkin
suurkaupungeissa viime aikoina on käynyt polttavaksi, on
meillä tilastoa ainoastaan maasta vietyyn
maitoon nähden. Vienti kohdistuu melkein
yksinomaan Pietariin ja sen lähiseutuihin, 1911 se
oli 10,746,200 kg (maitoa ja kermaa),
arvoltaan 2.203.000 mk. — (vrt. M e i j e r i 1 i i k e.
Maito. L y p s v k a r j a n h o i t o.) E. v. K.

Maitotiehyt ks. Maitorauhaset.
Maitovaaka, nettovaaka maidon
punnitsemista varten; käytetään meijereissä ja maito-

„Simplex"-vaaka kuorittua ja kirnumaitoa varten.

„Sinus"-vaaka.

,Silkeborg"-vaaka.

kaupoissa. Nyk. on useita oivallisia malleja,
kuten tansk. puntarijärjestelmäiset „Simplex" ja
„Fix" sekä „Sinus" ja ,,Silkehorg", jotka
rakenteeltaan muistuttavat tavallisia pieniä
kirjevaa-koja. N. s. veitsivaa’at ovat jo jäämässä pois
käytännöstä. E. v. K.

Maitovalas (Beluga leucas), pyöriäisen
heimoon kuuluva, kiiltävän maitovalkea
hainmas-valas. Kuono tylppä, selkäevä puuttuu;
hampaita 28-40. Pituus 4-6 m. Elää parvittain; syö

Maitovalaita.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0885.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free