- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1649-1650

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Majakkamaksu ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1649

Majakkamaksu —Majavan hausta

1650

Majakkamaksu. Valoraajakkain ja muiden
laivakulun turvaamiseksi perustettujen
varmuus-laitosten ylläpitämiseen otetaan n. s.
majakkamaksu laivoilta, jotka tulevat Suomen satamiin
tahi lähtevät niistä. M:sta vapaat ovat
kuitenkin Suomen ja Venäjän kruunuille kuuluvat
kruununlipulla kulkevat laivat, kaikki alle
30 rekisteritonnia kantavat Suomen ja
Venäjän alukset, vieraiden valtioiden sotalaivat,
sekä koti- että ulkomaan erioikeutettuihin
purjehdusseuroihin kuuluvat alukset, niin myös
laivat, jotka pakottavista syistä käyvät Suomen
satamissa. M:ua menee kultakin laivan
kanta-vaisuuden rekisteritonnilta, jos laiva lähtee
ulkomaan paikkaan tahi Itämeren ulkopuolella
olevaan Venäjän satamaan tahi sieltä tulee.
Purjehduksesta Suomen paikkain tahi Suomen
paik-kain ja Venäjän Suomenlahden ja Itämeren
rannoilla olevain paikkain välillä suoritetaan m.
kuukausittain tahi vuosittain. M:n kantaa
asianomainen tullikamari. A. Ch.

Majakkamestari, vakinaisella vartiostolla
varustetun majakan päällikkö.

Majander, Salomon (1822-86), pappi ja
hengellinen kirjailija, vihittiin papiksi 1851, tuli
Lemille kirkkoherran sijaiseksi 1863,
kirkkoherraksi 1875. Julkaisuja: ,,Oikeasta ja väärästä
jumalisuudesta" (1869), „SiImävksiä Herran
kunnian historiaan eli Ilmestyskirjan selitys" (1871),
„Korkia-Veisun selitys eli oikian rakkauden
luonto" (1S77), „Salomon Saarnaajan selitys"
(1883), „Tarkastuksia suomal.
virsikirja-ehdotuksessa" (1885), ..Armon ja totuuden ilmoitus"
(1885). A. ./. P-ä.

Majano 1. Ma i ano
jà’-J, Giuliano da
(1432-90), it. arkkitehti ja kuvanveistäjä; [-ra-kens m. m. Napoliin kauniin portin ,,Porta
Ca-puana"n (1484) ja työskenteli etevänä
koristetaiteilijana varsinkin intarsia-töiden alalla. —
Benedetto da M. (1442-97), edellisen veli
ja oppilas, firenzeläinen kuvanveistäjä ja
arkkitehti, Desiderio da Settignanon seuraaja. Aloitti
taiteilijauransa veljensä luona puunleikkaajana
ja ryhtyi senjälkeen etupäässä marmorista
tekemään veistoksia, joiden nojalla häntä on pidetty
yhtenä vuosisatansa parhaimmista firenzel.
kuvanveistäjistä. M:n huomattavimpia teoksia ovat
esim. Firenzen S. Croce-kirkon saarnatuol:,
Palazzo Vecchion erään oven marmorikehystys ja
S. Maria Novella-kirkossa oleva Filippo Strozzi’n
hautamonumentti, Sienan S. Domenico-kirkan
ciborium, Pietro Mellini’n Firenzen Museo
nazio-nalessa ja Filippo Strozzi’n Pariisin Louvressa
ja Berliinin Kaiser-Friedrich-Museumissa olevat
rintakuvat sekä nuoren Johannes Kastajan
marmoripatsas (Firenzen Mus. nazionalessa) ja eräät
poltetusta savesta tehdyt madonnankuvat
(Pra-tossa ja Berliinissä). Rakennustaiteen alalla on
M:n suurteos 1489 aloitettu varhaisrenesanssin
monumentaalisin ja kaunein palatsi „Palazzo
Strozzi" Firenzessä. E. R-r.

Majatalo 1. kestikievaritalo, paikka,
missä matkustajat (myös postinkuljettajat) saavat
maksua vastaan kyytihevosen lähimpään
majataloon sekä ruokaa ja majaa. Kyytimaksusta
säädetään kyydinpitoa koskevassa asetuksessa.
Ruuan-ja majanmaksu taas on suoritettava maalla
kuvernöörin, ja kaupungissa maistraatin vahvistaman
taksan mukaan. A. Ch.

Majava

Majava (Castor fiber) on 70-80 cm pitkä,
kömpelönnäköinen. yksivärisestä ruskea jyrsijä.
Nuijamainen. litteä ja
suomupeitteinen häntii
on lähes puolet ruu
miin pituudesta. Vahva
kyntisiä varpaita, joita
kaikissa jaloissa on 5.
yhdistää takajaloissa
leveä uimaräpylä. Pää
on paksu ja leveä,
lyhyt ja
tylppäkuonoi-nen; korvat lyhyet:
poimukiilteisiä, avojuurisia poskihampaita
kussakin leukapielessä 4. etuhampaita 2 ylä- ja 2
alapuolella. M. elää enimmäkseen vedessä järvien
ja jokien rannoilla, ui ja sukeltaa erittäin
taitavasti taka jalkojensa ja leveän häntänsä avulla.
Kaivaa ranta-äyrääseen juurien ja kivien alle
pesänsä. joka on kupukattoinen, oksien ja juurien
tukema pyöreä tai pitkulainen holvi (joskus 14 m
pitkä, 2,5 m leveä ja n. 1 m korkea) ; lattia on
heinillä tai kaisloilla peitetty. Käytäviä on
pesään yksi tai useampia, kaikkien suut
vedenpinnan alapuolella. M. elää yleensä vain
pariskunnittain, on arka ja varovainen, mutta siellä
missä se on rauhoitettu, tavataan suuria
yhteiskuntia. Täällä ne yhteisvoimin rakentavat
kokonaisia kyliä. Sellaisessa majavakylässä on
useampia, rungoista ja risuista tehtyjä asunto- ja
varastohuoneita, joista kaikista käytävät johtavat
veteen. Jos vesi alenee niin, että suuaukot
alkavat jäädä kuiville, rakentavat m:t virtaan kylän
alapuolella sulkuja (joskus aina 200 m:n pituisia)
puunrungoista, oksista, savesta ja mudasta, ja
voivat näin järjestää veden korkeuden mielensä
mukaan. M. syö varsinkin puunkuoria, mutta
myös lehtiä ja ruohoja. Vahvoilla
etuhampaillaan se jyrsii paksun puun poikki
uskomattoman nopeasti (’/4 tunnissa 15 cm paksun
haapapuun) , katkoo siitä sitten oksat ja paloittelee
vihdoin rungon pienemmiksi kappaleiksi, jotka
| se kuljettaa varastopaikkoihin usein omia
kaiva-miaan pitkiä kanavia myöten. Naaras synnyttää
keväällä 2-5, joskus 6-10 :kin, sokeata poikasta,
joita se kuukauden ajan imettää. — Arvokkaan
nahan, majavanhaustan (ks. t.) ja myös lihan
takia (häntää pidetään herkkuna) on m:aa
pyydystetty siinä määrin, että se useimmissa maissa,
missä se ennen oli yleinen, on hävinnyt
sukupuuttoon. Suomessa tapettiin viimeiset m:t
viime vuosisadan keskipaikkeilla. Ruotsista se on
myöskin hävinnyt; Etelä-Norjassa se elää
rauhoitettuna muutamissa paikoin, samoin siellä
täällä Keski-Euroopassa, runsaimmin sitä on
Pohjois-Ameriikassa ja Siperiassa. P. R.

Majava-intiaanit kuuluvat athabaskien
heimoon, asuvat Athabaska- järven länsipuolella
Kanadassa.

Majavanhausta (Castoreum). Tällä nimellä
tarkoitetaan majavan siitinelimien ja peräsuolen
välisissä, 10-15 cm pitkissä, päärynänmuotoisissa
rauhaspusseissa olevaa ainetta, joka osaksi on
erittynyt rauhaspussien omasta seinästä, osaksi
tullut sukupuolielimistä. Rauhaspusseineen
kuivattuna m. on mustanruskeata, hartsimaista,
vä-kevänhajuista, kitkeränmakuista; alkoholiin
liuotettuna sitä käytettiin ennen lääkkeenä
hermotaudeissa. M:aa saatiin etenkin Pohjois-Amerii-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0887.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free