- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1655-1656

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Majnov ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1655

Majoraatti—Makäme

1656

Terra Australis" (1859), „The life of prinee
Henry of Portugal, surnamed the Navigator"
(1868), „The voyages of the venetian brothers
Nicolo and Antonio Zeno" (1873), „Tlie
disco-veries of prinee Henry the Navigator" (1877).

E. E. K.

Majoraatti (lat. ma’jor natu),
perimysjärjestys, jonka mukaan määrätty varallisuusesine,
tav. kiinteistö, tahi määrätty omaisuusryhmä
toisia perillisiä syrjäyttämällä joutuu yhdelle
ainoalle henkilölle, joka perillisistä on vanhin.
Myöskin sitä omaisuutta, joka mainitulla tavalla
peritään, sanotaan m:ksi. M. on voimassa
valtio-oikeuden (vallanperimys) ja läänitysoikeuden
alalla. Myöskin sääntöperintöön (fideikommissiin)
nähden m. usein määrää omistajan. A. Cli.

Majorca ks. Mallorca.

Major domus (lat., = huoneenhaltia),
hovimestari; germaaneilla aikaisemmalla keskiajalla
alkuaan epävapaan talonväen ylin mies;
kuninkaan hovissa se virkamies, jonka tarkastuksen
alaisena oli talous ja hoviväki. Merovingien
hovissa m. d. tavataan ensinnä Klodvigin
pojanpojilla (500-luvulla). Myöhemmin frankkilaisilla
m. d. tarkoittaa yksinomaan kunink. virkamiestä;
kun valtakunta jaetaan, on joka osalla oma m. d.;
ja hänen toimensa muuttuu hovivirasta tärkeäksi
valtioviraksi. 6:nnen ja 7:nnen vuosis.
käänteessä m. d. on antrustionien (kuninkaan
seura-miesten) johtaja, hänen maatilojensa hoitaja ja
kuninkaan alaikäisyyden aikana koko valtion
ohjaaja. Eri m. d:t alkoivat kilpailla keskenään
vallasta, ja Trestri’n tappelussa 687 Pippin
Kes-kimäinen (n. s. Heristalin herra) pääsi voitolle
Neustrian m. d:sta; hän tuli silloin
frankkilais-valtakunnan yhteiseksi m. d:ksi ja jätti arvon
perintönä jälkeläisilleen. Kaarle Martellin ja
Pippin Pienen aikoina m. d:n käsissä oli
täydellinen hallitsijan valta; hallitsipa hän
toisinaan ilman kuningastakin. Kun Pippin Pieni
751 syöksi viimeisen merovingin Kilderik III:n
valtaistuimelta ja itse nousi sille, lakkasi m. d:n
virka. G. R.

Majorianus /-ä’n-], Rooman keisari
Länsimaissa 457-461, oli kelvollinen ja hyveellinen
mies. M. koetti parantaa valtakunnan tilaa,
eritoten kohottaa provinsseja niiden vaikeasta
asemasta ja suojella Rooman muistomerkkejä ja
vanhoja rakennuksia hävitykseltä. Uusilla laeilla
hän tahtoi saada aikaan sisäistä järjestystä sekä
koetti ottaa takaisin Afrikan, mutta epäonnistui
ja pakotettiin luopumaan kruunusta (461).

Majoristinen riita. Georg Major (1502-74),
saks. luterilainen teologi, v:sta 1536
jumaluusopin professori Wittenbergissä, sai aikaan
oppiriidan väittäessään, että hyvät työt ovat
välttämätön autuuden ehto. Häntä vastaan esiintyi
Lutherin ystävä Nikolaus von Amsdorf, joka piti
mainittua väitettä arveluttavana kallistumisena
katolisuuteen ja sentähden sanoi hyvien töiden
olevan esteeksi autuudelle. Riita ratkaistiin
„Sovinuonkaavassa" siten, että tunnustettiin
hyvien töiden olevan Jumalan tahdon mukaisia,
mutta samalla teroitettiin, että autuus perustuu
yksin uskoon, jonka hedelmiä hyvät työt ovat.

E. K-a.

Majoriteetti (< lat. major = suurempi),
enemmistö (ks. t.).

Majstad ks. Toukola.

Majuri, alin yliesikuntaupseerinarvo;
tavallisesti pataljoonan päällikkö rykmentissä.

m. v. n.

Majus ks. Toukokuu.

Majuskelit (lat. maju’ sculus = hiukan
suurempi), suuri kirjain, alkukirjain, isoaakkonen.
Vastakohta: minuskeli. ks. Kirjoitus,
palsta 993.

Makadami ks. Makadamoida.

Makadamoida 1. makadamiseerata,
varustaa tien pinta erikoisella skotl. Mac Adamin
(ks. t.) keksimällä laskoksella. Tien pinnalle
levitetään ensin kerros soraa ja kiviäkin, jos pohja
on hyvin huono, tämän päälle 15 cm:n paksuinen
kerros tasasuuruisia 5.5 cm:n kokoisia graniitin
taikka muiden kovien kivilajien palasia, jotka
raskaalla jyrällä — tav. höyryjyrällä —
puristetaan niin lujaan, että tien kuperalle pinnalle
muodostuu kokoonkiilautuneista kivisirpaleista
kestävä holvi. Jyrättäessä ei kivien joukkoon
panna hiekkaa, vaan niitä ainoastaan tavantakaa
kastellaan, vain tien pinnalle levitetään ohut
hiekkakerros. Maanteiden peitteenä makadami on
hyvä, ja kaupungeissakin sitä käytetään
pie-nempiliikkeisissä ja laidalla olevissa osissa
halpuutensa vuoksi, mutta suuremman liikkeen alla
se tulee kuoppaiseksi. Makadamin pahimpia
vikoja on se, että se itse samoinkuin sen pinnalle
levitetty hiekka kuluu hienoksi jauhoksi, joka
tuulella pahoin pölyää levittäen siihen
sekaantunutta likaa ja taudinituja. Viime aikoina,
varsinkin automobiilien tultua suurempaan
käytäntöön on teiden pölyämistä koetettu ehkäistä
kastelemalla niitä erilaatuisilla halvimmilla öljyillä
tai öljyjen jätteillä ja saavutettukin hyviä
tuloksia. Myös valmistetaan erityistä
tervamakada-mia (ks. Katu). J. C-én.

Makakit (Maeacus) ovat koiranmuotoisia,
ta-nakoita, ei erittäin pitkäraajaisia. kapeanenäisiä,
pitkäkuonoisia apinoita. Peukalo kaikissa
raajoissa pitkä. M:11a on poskipussit ja
istuinkama-rat. Lyhythäntäiset ja hännättömät muodot
elävät Pohjois-Afrikassa, Kiinassa ja Japanissa,
pitkähäntäiset Itä-Intiassa. M:hin kuuluu n. 25
lajia. Pitkähäntäisistä mainittakoon
tavallinen makaki, ja av a-a pina, mon jetti
(Macacus cynomolgus), ks. kuvataulu Apinat 8,
n. 65 cm pitkä (häntä 50-58 cm pitkä),
selkäpuolelta viheriänruskea, alta vaaleanharmaa, naama
lyijvnharmaa, silmien välistä valkea, korvat,
kädet, jalat ja häntä mustat. On erittäinkin
Isoilla-Sundasaarilla hyvin yleinen. Tavallisimpia
apinoita eläintarhoissa. Häntä on vain puolet
ruumiin pituudesta bunderilla (M. rhesus), joka
on 50-65 cm pitkä, selkäpuolelta vihertävä tai
harmaa, alta valkea, naama, korvat ja kädet
ku-parinväriset, istuinkamarat kirkkaanpunaiset. On
ärtyisä ja vihainen. Elää Intiassa, missä sille,
kuten hulmaanille, osoitetaan jumalallista
kunnioitusta. Hyvin lyhythäntäinen on m a g o 11 i
(M. inuus 1. Inuus ecaudatus) ks. t. P. Ii.

Makalaka, maanviljelystä harjoittava
betsuaa-niheimo Etelä-Afrikassa, Rhodes assa, Sambesi’n
varrella Viktoria-putousten alapuolella; ovat
eteviä seppiä.

Makalubit, Sisiliassa M a c c a 1 u b a ks. M
u-tavu lkaani t.

Makäme, arab., oikeastaan paikka, mihin
kokoonnutaan. varsinkin Itämaiden tapaan, kuule-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0890.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free