- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1657-1658

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Makarij ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1657

Makarij — Makart

1658

maan etevien kertojain improviseerattuja
esityksiä. Sitten erityisen, siron ja rnnomitallisen
proosan nimitys. Makämien käyttäjänä on
varsinkin Hariri (ks. t.) kuuluisa. H. H-a.

Makarij f-kä’rijj. 1. M. (1428-1563), ven.
kirkollinen hallintomies, oli ensinnä munkkina, tuli
1526 Novgorodin arkkipiispaksi, jossa toimessa
hän järjesti luostarit toiselle kannalle siten, että
munkkien tuli asua yhdessä eikä eristetyissä
kammioissa. Karjalaisten ja yleensä
Pohjois-Venäjän suomensukuisten kansain keskuudessa
hän koetti vahvistaa kristinuskoa. Jouduttuaan
1542 „Moskovan ja koko Venäjän"
metropoliitaksi hän ajoi kirkollisen keskityksen asiaa
siten, että esti sellaisten pyhimysten palvelusta,
joilla oli paikallispatrioottinen merkitys jollekin
alueelle, esim. Novgorodille, ja kanoniseerasi
erityisesti moskovalaisia ja yleisvenäläisiä
pyhimyksiä. Hyvin tärkeää osaa näytteli M. v:n 1551
kirkolliskokouksessa, jonka päätökset tulivat
pitkän aikaa olemaan voimassa Venäjän
kirkkojär-järjestyksenä. Nämä päätökset, jotka olivat
vastauksia Iivana Julman laatimiin kysymyksiin,
olivat enimmältä osaltaan M:n toimittamat ja
jaetut sataan „pääkappaleeseen" (ven. sto glav),
josta tämä kirkkojärjestys sai nimen Stoglav.
Hän toimitti myöskin ..kokoelman kaikista
Venäjällä luetuista kirjoista", joka on tunnettu
nimellä Tsetji minei ja sisältää vuoden päivien
mukaan järjestetyissä luvuissa etupäässä
pyhimysten elämäkertoja ja niihin liittyviä
opetuksia. Myöskin kaikista kronikoista yhteen
sovitetun laitoksen, n. s. Stepennaja knigaa
^Aste-kirjan") kokoonpanossa M. oli johtajana,
todistellen tässäkin Moskovan yleisvenäliiistä merkitystä.
[M. Lebedev, „M., koko Venäjän metropoliitta".]

2. M., maalliselta nimeltään Mihail
Petro-vits Bulgakov (1816-82), ven.
jumaluusoppinut ja kirkkohistorioitsija, opiskeli
Kiovan hengellisessä akatemiassa, tuli
myöhemmin Pietarin hengellisen akatemian professoriksi
ja rehtoriksi, 1854 Pietarin tiedeakatemian
jäseneksi ja 1879 Moskovan metropoliitaksi. Hänen
kirjoittamansa ,.Johdatus oikeauskoiseen
jumaluusoppiin" (1847) ja „Dogmatiikka" (l:nen osa
1849) ovat yhä pääteoksia venäläisen
systemaattisen teologian alalla. Erittäin tärkeä on M:n
13-osainen „Venäjän kirkon historia" (ensimäiset
nidokset 1846-47, viimeinen tekijän tuoltua).
Hänen muista kirkkohistoriallisista teoksistaan
mainittakoon ..Kiovan hengellisen akatemian
historia" (1843) ja „Vanhauskolaisten lahkokunnan
historia" (1854). Pietarin tiedeakatemialle hän
lahjoitti 120,000 ruplaa tieteellisten teosten
palkitsemista varten.

3. M., maalliselta nimeltään Mihail J a k o
v-levitsGluharev (1792-1847), ven
lähetyssaarnaaja, opiskeli Pietarin hengellisessä akatemiassa,
rupesi 1819 munkiksi ja lähti 1830 kalmukkien
luo Tomskin kuvernementtiin, josta lähtien
harjoitti laajaa lähetystointa Altain
turkkilaishei-mojen keskuudessa. Täällä hän opiskeli näiden
heimojen kieltä, pani kokoon sanakirjan, käänsi
useita hengellisiä kirjoja, perusti kouluja ja
sairashuoneita. M. on heprean kielestä uudestaan
venäjäksi kääntänyt koko Vanhan testamentin,
jonka johdosta hän, kun pyysi lupaa sen
julkaisemiseen, sai kirkollisen rangaistuksen. ,/. J. il.

Makarismit (kreik. maka’rios = autuas), Jee-

suksen vuorisaarnassa (Matt. 5, seur.; vrt. Luuk.
620) mainitun kahdeksan autuuden yhteisnimi.

Makaronilainen 1. makaronirunous,
leikillisiä runoja, jotka on sepitetty eräänlaisella
seka-kielellä käyttämällä sekaisin latinaisia sekä
jonkun uudemman kielen sanoja lat.
taivutuspäätteillä varustettuina. Makaronilatinaa tavataan jo
varsin varhain keskiajalla, ja tämän runolajin
luojaksi mainitaan padovalainen Tifo Odasi,
jonka „Macaronea" (nimi italialaisten
lempi-ruuan mukaan) ilmestyi 1490. Sen kotimaa on
Italia ja varsinainen kehittäjä Folengo (ks. t.).
Saks. m :n pääteos on „Flohiade" (1593); ransk.
makaroni-säkeitä on Molièren ,.Malade
imagi-naire"n 3:nnessa välinäytöksessä. Englantiin
siirsi tämän runolajin John Skelton, Skotlantiin
W. Drummond. Suorasanaista makaronilatinaa,
ilman koomillista tarkoitusta tavataan 13:nnen
ja 14:nnnen vuosis. saarnoissa, varsinkin
Ranskassa. [Gentile, „Geschichte der makkaronisehen
Poesie" (1836); Delepierre, „Macaronéana"
(1852); Tosi, ,,Maceheronee di einque poeti taliani
del secolo XV" (1864); Flamini, „I1 cinquecento"
(1902).] J. H-l.

Makaronit (it. maccliero’ni, venets. murteessa
maccaroni, < luultav. murresanasta maccä’re =
musertaa), ravintotavara, jota valmistetaan
hienoista, gluteenirikkaista vehnäjauhoista, esiintyy
kaupassa hoikkina putkina, pieninä tähtinä tai
säikeinä (n. s. vermisellit, s. o. pikku madot).
Kun vehnäjauhoista ensin on tehty taikina,
kuivataan se ja jauhetaan ryyneiksi (it. semolina),
jotka muserretaan ja alustetaan taikinaksi
kiehuvaan veteen. Taikina kaadetaan
metallisilin-teriin, jonka pohjassa on pieniä, tav. soikeita
reikiä. Näiden läpi nauhana pusertuva taikina
leikataan samanpituisiin palasiin, jotka heti
käännetään putkelle reunat vastakkain. Parhaat
makaronilajit sisältävät munankeltuaistr..
Makaroneja valmistetaan myös riisi- ja maissijauhoista.
Valmistetut putket kuivataan ja ovat silloin
valmiit kaupattaviksi. Italiassa makaronit ovat
suosittu kansallinen ruoka.

Makarov [-kä’rof], Stepan Ossipovits
(1848-1904), ven. amiraali, tuli meriupseeriksi
1S69, vara-amiraaliksi 1896; oli 1899-1904
komentavana amiraalina Kronstadtissa;
kunnostautui Turkin sodassa 1877-78; Japanin sodan
alettua helmik. 1904 M. nimitettiin Venäjän
Tyvenen-meren laivaston ylipäälliköksi ja ryhtyi heti Port
Arthuriin saavuttuansa tarmokkaaseen
toimintaan, mutta hukkui jo 13 p. huhtik. 1904. kun
hänen amiraalilaivansa Petropavlovsk sattui
miinaan ja upposi. M. harrasti myöskin
hydrogra-fiaa ja jäämerenseutujen tutkimusta ja sai
osittain viimemainittua tarkoitusta varten
rakennetuksi jäänmurtajan Jermakin.

Makart [mä-], Hans (1840-84), itäv.
taidemaalari; synt. Salzburgissa, opiskeli 1858
Wienin akatemiassa, muutti 1859 Miincheniin, jossa
oli 1861-65 Pilotyn oppilaana. Tuli keisarin
kutsumana 1869 Wieniin, jossa valtio rakennutti
hänelle suurenmoisen atelieerin ja taideakatemia
valitsi hänet 1879 professoriksi. Puuttuvasta
piirustustaidostaan huolimatta M. herätti varhain
huomiota värityksellään ja historiallisilla
puku-kuvillaan, joissa hän vain n meksi välitti
historian- ja luonnonmukaisuudesta. Esikuvinaan
varsinkin Veronese ja Rubens hänestä kehittyi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0891.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free