- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1659-1660

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Makarij ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1659

Makasiini—Makedonia

1660

helposti luova koristeellinen kyky, joka Saksan
taidemaailmassa vallinneen värittömän
aatemaa-lauksen jälkeen oi; ensimäinen väritaiteilija.
Värien mukaan hän sovitti teostensa sisällyksen,
loihti huumaavan väritunnelman usein
jättiläis-kokoisille kankailleen, maalasi kultaa,
purppuraa, samettia, marmoria, kukkia ja koristuksia,
valkeita naisvartaloita ja kaikkea, mikä näytti
upealta ja aisti-iloiselta. Ilänen taiteensa on
nau-tinnonhimoista, pintapuolisen loistavaa ja tyhjää,
vailla voimakasta ja tervettä elontunnetta.
Perustaen taiteensa ainoastaan hetkell sesti
häikäisevään vaikutukseen hän ei huolehtinut väriensä
kestävyydestä, jonka vuoksi ne nyk. ovat
arve-luttavasti mustuneet. Aikanaan hänellä oli suuri
vaikutusvalta sekä Saksan maalaustaiteeseen että
yleisön makuun, huoneensisustuksiin ja
muotei-hin (hänestä sai m. m. eräistä kuivista lehdistä
ja kasveista tehty, 1880-luvulla
huoneenkoristuk-sena käytetty kukkavihko nimen M.-buketti).
Tavattoman loiston ja rikkauden ympäröimänä
M. kuoli ennen aikojaan liikatuotantonsa
rasittamana. Lentotähden lailla hänen maineensa oli
kohonnut ja sammui äkkiä. M:n tunnetumpia
teoksia ovat esim. „Caterina Cornaro" (1873,
Berliinin kansallisgalleriassa), »Kleopatra" (1876,
Stuttgartin museossa), »Kaarle V:n tulo
Antver-peniin" (1878, tummuneiden väriensä takia
sijoitettu Hampurin Kunsthallen varastoon), »Vi si
aistia" (1879, Wienin keis. gall:ssa) ja »Kevät"
(1884. Dresdenin gall:ssa). [L. v. Lützow,
»II. Rl."; R. Stiassny, »PL M. und seine ble bende
Bedeutung" (molemmat 1886) ja Ranzoni, »H. M.:
Werk e. Vorwort u. Text" (1885-89).] E. I\’-r.

Makasiini (ransk. magasin, it. magazzino:
alkuaan arab. sana), varastohuone, varasto,
tavara-varasto, vaatetusta varain y. m. kauppa;
patruu-nain säiliö kiväärissä tai pistoolissa (m a k
a-siinikivääri).

Makasiinikivääri (ks. Makasiini ja
Kivääri) ks. A m p u m a-a s e e t.

Makasiinipalkeet, mus., ovat uusimpina
aikoina tulleet yleiseen käytäntöön urkurakenteen
alalla. Myös harmoneissa niitä tavataan. M:ita
ei saateta käyntiin suorastaan poikimista, vaan
erityisten pienempien palkeiden avulla, joihin
polkimet välittömästi johtavat. Siten m. ovat
ikäänkuin soittimen ilmavarastona
(»makasiinina"). I. K.

Makassar [-ka’-], 1. Mangkassar (malaj.
Mang-käsar), samannimisen piirikunnan ja
Alankomaiden Intiaan kuuluvan Celebesin kuvernementin
pääkaupunki; 26,145 as. (1905), joista n. 1,000
eurooppalaista ja 3,000 kiinalaista. M. sijaitsee
Celebesin eteläniemimaan länsirannalla, Celebesin
ja Borneon välisen M:n-salmen varrella. Se
jakaantuu eurooppalaisten asumaan Vlaardingen
nimiseen kaupunginosaan (vapaasatama v:sta
1846) ja alkuasukaskaupunkiin. M. harjoittaa
vilkasta kauppaa; sieltä viedään kahvia,
merimak-karoita, kumia, kopaalia, mausteita, kopraa, öljyä,
santelipuuta y. m. — M. on saanut nimensä m
a-kassaril a isistä, jotka asuvat Celebesin
eteläniemimaalla, bugi-kansan eteläpuolella. Ile
ovat urhoollisia, toimekkaita; uskonnoltaan
muhamettilaisia. Hollantilaiset valloittivat heidän
valtakuntansa 1667-69, mutta säilyttivät
nimellisesti muutamat heidän sulttaanikuntansa.

(E. E. K.)

Makauspäivät ja ylimääräiset m
a-kauspäivät muodostavat makausajan eli
sen ajan, jonka kuluessa lastinantajan tulee
toimittaa rahtitavara lastattavaksi ja lastin
vastaanottajan, lastia purettaessa, ottaa se vastaan.
M:n kestäessä päällikkö on velvollinen
odottamaan tavaran lastausta tahi sen purkausta
saamatta siitä er maksua. Ylim. m:stä päällikkö
sitä vastoin on oikeutettu korvaukseen. Ellei
rahtisopimus sisällä määräystä mak-iusajasta,
luetaan Suomen merilain mukaan kuusi
makauspäi-vää laivalle, joka ei ole 50 lästiä (95 tonnia)
ve-tävämpi, ja suuremman lästiluvun laivalle vielä
lisäksi kolme päivää jokaiselta sen yli menevältä
täydeltä 50 lastilta. Ylim. m. ovat puolet m :stä.
M. alkavat ensimäisenä arkipäivänä sen jälkeen
kuin laiva on ollut valmiina ottamaan tahi
purkamaan lastia ja lastinantaja taikka sen
vastaanottaja on siitä saanut asianomaisen tiedon.
Juhla-ja pyhäpäivät eivät sisälly m:iin. Ellei lastia ole
m:n kuluessa otettu laivaan tahi purettu
laivasta, luetaan jälellä oleva makausaika ylim.
m:ksi. M a k a u s r a h a t eli päällikölle tuleva
korvaus siitä, että ylim. m:iä on käytetty, ovat
markka päivässä jokaisesta laivan vetomäärän
lästistä (1,9 tonnista). Makausrahat ovat heti
erääntyneet sekä ulosmittauksessa maksettavat
etuoikeudella lastista. A. Ch.

Makeanveden kerrostumat ks.
Jlrviker-rostumat.

Makedonia (lat. Macedonia), Kreikan
pohjoispuolella ja Aigeian-meren luoteisrannalla oleva
maa, muinoin itsenäinen kuningaskunta. M.
nimitystä käyttää ensinnä Herodotos, aikaisempi
nimi on Homeroksen käyttämä Emathia. M:n
rajat ovat vaihdelleet; vanhalla ajalla se
rajoittui etelässä paitsi mereen myös Thessaliaan,
lännessä Epeirokseen ja Illyriaan, pohjoisessa
Paio-niaan ja idässä Thraakiaan. Itärajana oli
alkuaan Aksios-joki, mutta Philippos II:n aikana
M. laajeni tähän suuntaan aina Nestos-jokeen
saakka. Saman hallitsijan aikana yhdistettiin
siihen myös Paionia, etelässä mereen pistäytyvä
Khalkidiken niemimaa sekä osia Illyriasta. —
M. on suureksi osaksi vuorista. Skardos 1.
Skor-dos (nyk. Sar Dagh), Barnos (Peristeri), Boion
ja Ivambuniset vuoret ovat rajana luoteessa ja
lännessä ja m. m. Olympos etelässä. Itäosassa
ovat Orbelos (Perim Dagh) ja Pangaion (Bunar
Dagh), josta ennen saatiin kultaa.
Hopeakaivoksistaan oli vanhaan aikaan tunnettu Dysoros
(Kursa Balkan) maan keskiosassa. — Piiäjoet
ovat Aksios (Vardar) ja Strymon (Struma),
edellinen Tkermen- (Saloniki’n-) ja jälkimäinen
Strv-monin- (Rendinan-) lahteen laskeva; Nestos
(Mesta) itärajalla sekä läns osassa
Thermen-lah-teen laskeva Haliakmon (Vistritsa). — Ilmanala
on verraten kolea, lunta sataa paljon talvella,
ja vedet jäätyvät. Jokilaaksot ovat hedelmällisiä,
ja vuoristossa on metsiä sekä hyviä laitumia.
Maan tuotteet ovat tätä nykyä pääasiassa samat
kuin Etelä-Bulgaariassa ja Serbiassa; viljellään
tupakkaa, riisiä, puuvillaa ja hedelmiä. —
Kaupungeista oli vanhalla ajalla huomattavat m. m.
Pella eteläosassa, Aigai lännessä, Tlierme
(sittemmin Thessalonike, nyt Saloniki) ja Pydna
Thermen-lahden rannalla, kreik. siirtola
Amphipolis Strymonin suussa sekä Philippoi itäosassa
maata. Khalkidikellä olivat m. m. kukoistavat

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:28 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0892.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free