- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 5. Kulttuurisana-Mandingo /
1661-1662

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maki ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1661

Maki

1662

kreik. kaupungit Potidaia ja Olynthos.
Muinaisten makedonialaisten alkuperä on riidanalainen,
toisten mukaan he olivat traakialaisten ja
illy-riläisten heimojen sekoitusta; toisten mukaan
taas kreik. heimo; he olivat raakoja, mutta
voimakkaita ja sotaisia. Kreikkalaiset eivät yleensä
tunnustaneet heitä sukulaisikseen, mutta itse he
väittivät olevansa helleenejä. Kieli lienee ollut
kreikan kielen sukua. — Tätä nykyä M :11a tav.
tarkoitetaan aluetta, jonka muodostavat Turkin
hallussa olleet vilajeetit Saloniki, Monastir (sen
läntisintii osaa lukuunottamatta) ja Kossovo
(Dskiibin sandsaki), n. 90 tuh. km®, 2-3 milj. as.
Nyk. kansallisuussuhteissa vallitsee suuri
sekasorto: täällä asuu sekaisin turkkilaisia,
kreikkalaisia, bulgaarialaisia, serbialaisia,
romaanialai-sia (kutso-valakkeja) ja albanialaisia; näistä
slaavilaiset, jotka lienevät enemmistönä, asuvat
etupäässä sisäosissa maata ja kreikkalaiset
rannikolla. Turkkilaisia on n. ’/a rnilj.;
romaanialai-sia on vähimmin (n. 100,000).

Historia. M:ssa jäi voimaan ikivanha
heimokuninkuus; kuninkaan valtaa rajoittivat
ylimykset. Valtakunnan perustajana
mainitaan Perdikkas (n. 700 e. Kr.). Persialaisten
hyökkäykset saattoivat sen itsenäisyyden
vaaraan, kuningas Aleksanteri I:n täytyi vastoin
tahtoansa seurata Kserksestä hänen retkellään
Kreikkaa vastaan 480; persialaisten tappion
jälkeen M. tuli jälleen itsenäiseksi. Seuraavain
lial-litsijain keskenään riidellessä ateenalaiset
anastivat useita rannikkokaupunkeja ja perustivat
tärkeän Amphipoliin. Perdikkas II (454-13) käytti
puolestaan hyväkseen kreikkalaisten
eripuraisuutta peloponnesolaissodan aikana tehdäkseen
Makedonian jälleen mahtavaksi. Hänen poikansa
Arkhelaos (413-399) suosi kreikkalaista sivistystä
ja levitti sitä M:aan, muutti hallitusistuimen
Aigaista Peilaan, edisti elinkeinoja ja järjesti
sotajoukon. Uusien sisällisten levottomuuksien
jälkeen nousi 359 valtaistuimelle Philippos II,
josta tuli M:n suuruuden varsinainen perustaja;
hänen poikansa Aleksanteri Suuri teki M:n
maailmanvallaksi (vrt. Philippos II ja A 1 e
k-santeri Suuri). Kun Aleksanterin
valtakunta jaettiin, joutui M. ynnä Kreikka
Anti-patrokselle, niiden siihenastiselle käskynhaltijalle
(k. 319); häntä seurasivat keskenään kiistellen
vallasta m. m. Polysperkhon, Kassandros,
seikkailuistaan kuuluisa Demetrios Poliorkhetes,
Ly-simakhos, Ptolemaios Keraunos, joka kaatui
taistelussa gallialaisia vastaan ja Pyrrhos, Rooman
vihollinen. Pysyväisemmän vallan perusti
Antigonos Gonatas, Demetrios Poliorketeen poika
(276-40), joka vahvisti valtansa Kreikassa sekä
järjesti sisälliset olot; kuninkuus säilyi hänen
suvussaan. Antigonos Doson (230-21) uudisti
Makedonian vallan Kreikan valtioissa, jotka
akhaialaisen sekä aitolialaisen liiton johdolla
jälleen pyrkivät itsenäisiksi. Philippos III (220-179)
tavoitti Mille suurvalta-asemaa ja joutui
sen-tähden riitaan roomalaisten kanssa; hän oli
toisen puunilaissodan aikana liitossa Hannibalin
kanssa. V. 200 sota alkoi uudestaan ja T. Quinctius
Flamininus voitti hänet Kynoskephalai!!
tappelussa 197, jonka jälkeen hänen täytyi m. m.
luopua Kreikan hegemoniasta. Hänen poikansa
ja seuraajansa Perseus (179-168) varustautui
kaikin voimin ratkaisevaan taisteluun Roomaa

vastaan, mutta hänet voitti perinpohjin Æmilius
Paullus Pydnan taistelussa 168. Tähän loppui
M:n kuningaskunta; maa jaettiin neljään,
toisistaan riippumattomaan alueeseen. V. 149
syttyi kapina orja Andriskoksen johdolla, mutta
sekin kukistettiin, ja M:sta tehtiin 146
roomalainen provinssi, johon kuului myös Thessalia
ja osa Illyriaa. — Valtakunnan jaossa 395 j. Kr.
M. joutui Itä-Roomalle. Keskiajan
levottomuuksien aikana M. (joka ei silloin ekä
myöhemminkään enää ole ollut hallinnollisena
kokonaisuutena) joutui ajoittain serbialaisille ja
bulgaa-rialaisille; näitä kansoja myös asettui maahan.
1300-luvun loppu- ja 1400-luvun alkupuoliskolla
maa joutui turkkilaisten haltuun. — Rannikolla
asuvat kreikkalaiset nousivat useamman kerran
turkkilaisten sortoa vastaan, varsinkin 1821-22,
mutta kapinat kukistettiin. — Nyk. M:n
kysymys johtaa alkunsa Bulgaarian itsenäiseksi
pääsemisestä. San Stefanon rauhassa 1878 M. (paitsi
Salonikia ja Khalkidikea) luovutettiin
Bulgaa-rialle, mutta Berliinin kongressin päätöksen
mukaan sam. v. se alistettiin jälleen Turkin alle;
M:n vapauttaminen on siitälähin ollut
Bulgaarian kansallisena vaatimuksena. Turkkilaiset
harjoittivat siellä edelleen sortoa,
yhteiskunnalliset ja taloudelliset epäkohdat jäivät suurvaltain
vaatimuksista huolimatta entiselleen.
Bulgaa-riassa ja itse M:ssa alkoi kansallinen kiihotus;
tätä tarkoitusta varten perustettiin komiteoja
(1890-luvulla), jotka pian ryhtyivät
väkivaltaisiin keinoihin. Toiset kansallisuudet harjoittivat
myös yllytystä; eikä liike ollut tähdätty yksin
Turkkia vastaan, vaan kristityt kiistelivät
keskenään; varsinkin vallitsi viha kreikkalaisen
patriarkaatin ja 1870 perustetun bulgaarialaisen
eksarkaatin kannattajain välillä. Asestetut
vapaa-joukot kiertelivät maata murhaten ja ryöstäen;
v:sta 1902 M:ssa vallitsi täydellinen anarkia
ja sisällissota. Uudistaakseen järjestyksen
Turkin hallitus käytt ylen julmia keinoja.
Itävalta-Unkari ja Venäjä pakottivat sen toimeenpanemaan
parannuksia (Miirzsteg-ohjelina 1903) ; turk.
ylitarkastajan rinnalle asetettiin ven. ja itäv.-unk.
..siviiliasiamies" järjestöistä valvomaan apunaan
santarmijoukko. jossa oli ulkomaalaisia
upseereja. V. 1905 Turkin hallitus vasta pakosta
suostui kansainvälisen toimikunnan asettamiseen
rahaolojen järjestämiseksi. Siitä huolimatta
levottomuudet jatkuivat: uusia reformeja
puuhattiin, mutta ne keskeytti nuorturkkilainen
vallankumous 1908. Sen onnistuttua annettiin Turkin
uuden hallituksen ominpäin yrittää parannuksia;
santarmiston upseerit saivat eron ja erityinen
M:n finanssitoimikunta lakkasi.
Nuorturkkilainen hallitus ryhtyi 1910 ankaroihin
rauhoittamis-toimiin, jotka eivät sittenkään vieneet perille:
niistä oli vain seurauksena, että suuri osa
väestöä muutti Bulgaariaan. ja että tämän valtion
sekä Turkin välit kärjistyivät. Vihdoin syttyi
sota syksyllä 1912 Turkin sekä neljän
liittoutuneen Balkanin valtion välillä; Lontoon ja
Bukarestin rauhanteoissa M. on jaettu Serbian,
Kreikan ja Bulgaarian kesken, siten että
ensin-mainitut saivat siitä suurimman osan. O. R.

Maki i Lcrnur) on makiapinoihin kuuluva
pttoli-apinasuku. Ruumis solakka, kuono suippo
niinkuin ketulla, silmät keskikokoiset, samoin
karva-peitteiset korvat, häntä hienokarvaista ruumista

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:03 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/5/0893.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free